Homologia

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Malline:Tämä artikkeli Matematiikassa homologia on tapa rakentaa Abelin ryhmiä tai moduleja, jotka luonnehtivat homomorfisin kuvauksin kytketyn moduulijonon tiettyjä ominaisuuksia. Ko. jono muodostetaan tavallisesti siten että se kuvaa jotain matemaattista objektia, jolloin homologia kertoo jotain kiintoisaa tästä objektista.

Homologia alkoi topologisten avaruuksien luokittelusta ja kehittyi yleiseksi algebralliseksi teoriaksi, jota käytetään algebrallisessa geometriassa, ryhmäteoriassa, topologiassa jne. Topologisessa yhteydessä käytettyjä homologiateorioita yhdistävät Eilenbergin–Steenrodin aksioomat.

Yleinen rakennelma

Olkoon X avaruus, jossa voidaan rakentaa Abelin ryhmistä tai moduleista koostuva ketjukompleksi A, joka sisältää jotain tietoa X:stä ja jonka jäsenien välillä on homomorfismeja

An+1AnA2A1A0,

missä dn:AnAn1 ja dndn+1=0, niin voidaan rakentaa homologiaryhmät seuraavalla tavalla: homomorfismien välillä oleva yhtälö tarkoittaa, että Im(dn+1)Ker(dn), ja voidaan rakentaa tekijäryhmä Ker(dn)/Im(dn+1), jonka sanotaan olevan n. homologiaryhmä X:stä.

Singulaarinen homologia

Homologia rakennelma vaikuttaa kenties mielivaltaiselta, mutta se tulee esiin luonnollisella tavalla, kun käsitellään simpleksejä ja topologisia avaruuksia. Lyhyesti, standardi n-simpleksi Σn on joukko vektoreita n-ulotteisessa euklidisessa avaruudessa

Σn={(λ1,λ2,,λn)n:iλi1,λi0},

ja n-simpleksi σ topologisessa avaruudessa X on jatkuva kuvaus Σn:stä X:ään:

σ:ΣnX.

σ:n reuna dσ on määritelty formaaliksi summaksi σ rajoitettu Σn:n alisimplekseihin, missä suunnistus vaikuttaa etumerkkiin. Esimerkiksi, jos X on viiva [0,1], niin silloin Σ1X ja dΣ1=(1)(0). Olkoon Λ rengas. Tällöin voidaan konstruoida Λ-moduuli, jonka virittäjät ovat kaikki n-simpleksejä X:ssä Cn. Nyt meillä on Λ-moduleista koostuva ketjukompleksi, jonka jäsenten välillä on määritelmässä vaaditut homomorfismit.

Kuvausta Im(dn+1) sanotaan n-reunoiksi Bn ja kuvausta Ker(dn) sanotaan n-sykleiksi Zn. X:n singulaarisia homologiaryhmiä ovat siten Z*/B* (eli Hn=Zn/Bn jokaiselle n:lle).

Eksakteja jonoja

Eksakti jono on moduleista muodostunut jono

(α:)A(β:)BC,

missä Im(α)=Ker(β). Seuraavat jonot ovat tärkeitä:

0A0,

eli A=0;

0AB0,

eli A ja B ovat isomorfisia.

Jos A*, B*, ja C* ovat ketjukomplekseja ja meillä on seuraava lyhyt eksakti jono

0A*B*C*0

eli

0AnBnCn0

jokaiselle n:lle, voidaan rakentaa pitkä eksakti jono

Hn+1(C)Hn(A)Hn(B)Hn(C)Hn1(A).

Tämä on käärmelemman sovellutus, ja se on kätevä tapa hahmottaa tuntemattomia homologiaryhmiä tunnetuista ryhmistä.

Kategorinen näkökulma

Tietty homologiateoria voidaan tulkita myös kategoriseksi funktoriksi, joka vie jonkin määrityn kategorian Abelin moduulien kategoriaan. Näin katsottuna H* on kovariantti funktori. Siis jos X ja Y ovat samassa kategoriassa 𝒜, ja f:XY on morfismi niiden välillä, silloin homologiassa H*(f) vie H*(X):n H*(Y):iin. Usein H*(f) kirjoitetaan f*.

Singulaarinen homologia on siten funktori topologisen avaruuksien kategoriasta Abelin moduulien kategoriaan. Jos i=1nanσi on ketju jossain topologisessa avaruudessa X, ja f:XY on jatkuva kuvaus, niin summa i=1nanfσi on ketju Y:ssä. Näin f:stä tule homomorfismi f*:H*(X)H*(Y).

Kategoriateorian näkökulmasta kohomologia on kontravariantti homologiateoria, jossa siis kohomologiafunktori H* on kontravariantti. Näin kohomologia on homologian kategorinen duaali. Kullekin homologian ketjukompleksin moduulille on siis duaalimoduuli vastaavan kohomologian ketjukompleksissa. Ketjukompleksissa, josta kohomologiaryhmät muodostetaan, homomorfismit kuvaavat aina astetta ylemmälle moduulille: käsiteltävä ketjukompleksi "menee toiseen suuntaan".

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

ru:Гомология (топология)#Когомологии