Gammafunktio

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gammafunktion kuvaaja pienillä positiivisilla arvoilla

Gammafunktio on funktio, jolle käytetään symbolia Γ (iso gamma), ja joka voidaan tulkita kertoman yleistyksenä reaali- ja kompleksiluvuille. Sen arvo on Riemannin integraalilla merkittynä

Γ(r)=0xr1exdx.

[1]

Gammafunktio on määritelty kaikilla arvoilla paitsi ei-positiivisilla kokonaisluvuilla. Näissä pisteissä integraalin raja-arvo on ääretön. Kaikista kertomafunktion yleistyksistä gammafunktio on erityinen, sillä Bohrin-Mollerupin lauseen mukaan se on ainoa, joka on logaritmisesti konveksi ts. sen luonnollinen logaritmi on konveksi.

Gammafunktion arvoa ei pysty antamaan suljetussa muodossa mielivaltaisessa pisteessä.

Gammafunktioon saavutaan, kun toistuvasti derivoidaan integraaliyhtälöä I=0eaxdx=1a. I on vain parametrin a funktio, kuten voimme odottaa. Siispä:

dIda=0a(eax)dx=dda(1a)

josta

0xeaxdx=1a2

Toistetaan:

0x2eaxdx=1×2a3

Toistetaan:

0x3eaxdx=1×2×3a4
0xneaxdx=n!an+1

Sijoitetaan a=1 ja saamme

n!=0xnexdx

josta määrittelemme gammafunktion

Γ(p)=0xp1exdxp0

n!:n yleistykseksi kompleksiluvuille. Luonnollisille luvuille:

Γ(p)=(p1)!p=1,2,3,


Gammafunktion ominaisuuksia

  • Jos n on luonnollinen luku, niin Γ(n)=(n1)!
  • Jos n on luonnollinen luku, niin
    Γ(2n+12)=1357(2n1)2nπ,
    josta saadaan arvo Γ(12)=π
  • Gammafunktio voidaan määritellä myös raja-arvona:
    Γ(z)=limnn!nzz(z+1)(z+n)

Katso myös

Lähteet

Malline:Viitteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Malline:Commonscat

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä m1 ei löytynyt