Gamma

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Malline:Tämä artikkeli Malline:Kreikkalainen kirjaimisto Gamma (isona kirjaimena Γ, pienenä γ, Malline:K-grc, Malline:K-el) on kreikkalaisen kirjaimiston kolmas kirjain. Sen normaali äännearvo oli alun perin muinaiskreikassa soinnillinen velaarinen klusiili Malline:IPA, mutta nykykreikassa se on muuntunut soinnilliseksi frikatiiviksi, joka ääntyy velaarisena Malline:IPA tai etuvokaalin Malline:IPA edellä palataalisena Malline:IPA. Sekä muinais- että nykykreikassa gamma ääntyy kuitenkin velaarisena nasaalina Malline:IPA, jos sitä seuraa toinen velaarinen konsonantti. Kreikkalaisissa numeroissa gamman lukuarvo on 3.[1]

Latinalaisessa kirjaimistossa gammaa vastasi alun perin kirjain C/c, jonka muunnelmana myöhemmin kehittyi kirjain G/g. Kyrillisessä kirjaimistossa gammaa vastaa kirjain Г/г. Suomen kieleen gamma translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta g, geminaattana (γγ) kuitenkin ng.

Muoto ja sen historia

Gamma on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta (gaml), jonka alkuperäinen muoto on ehkä kuvastanut kamelia tai kamelin kyttyrää.[2] Kreikkalainen suuraakkonen Γ on kääntynyt niin, että se näyttää pystyyn nostetulta suorakulmalta, jonka yläsivu työntyy oikealle. Vaihtoehtoisesti suurta gammaa voidaan kuvailla väärinpäin käännetyksi L:ksi.

Kreikkalainen pienaakkonen γ perusviivan alle ulottuvine typografisine pidennyksineen muistuttaa latinalaista pienaakkosta y, mutta siinä missä latinalaisen y:n pidennys suuntautuu alaviistoon vasemmalle, gamman alapidennys tapaa suuntautua suoraan alaspäin. Lisäksi kirjasintyypistä riippuen toinen gamman yläosan haaroista on usein hieman kaareva.

Variantteja

Arkaaisissa kirjaimistoissa gamma oli usein peilikuva nykyiseen nähden, ja sen sakara osoitti vasemmalle. Myöhemmin se kääntyi nykyiseen asentoon.[3] Gamma oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa, mutta sen muodossa oli paljon vaihtelua. Kirjaimesta esiintyi kolmea päätyyppiä, joista yksi muistutti nykyistä muotoa, toinen nykyistä lambda-kirjainta (mm. Paros, Delos) ja kolmas, erityisesti läntisen Kreikan alueella (mm. Epeiros, Elis, Korintin siirtokunnat) käytetty muoto nykyistä C-kirjainta latinalaisessa kirjaimistossa,[4] johon gamma kopioitui tässä muodossa.

Epigrafisissa lähteissä gammasta esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[5]

Latinalainen gamma

Kansainväliseen foneettiseen kirjaimistoon (IPA) sisältyy erikseen niin sanottu latinalainen gamma ɣ, joka muistuttaa kreikkalaista pienaakkosta, mutta sen alaosa muodostaa silmukan. Foneettisessa kirjoituksessa latinalaisella gammalla merkitään soinnillista velaarista frikatiivia. (Lisäksi foneettiseen kirjaimistoon sisältyy latinalaista gammaa muistuttava mutta kokonaan perusviivan yläpuolella pysyvä niin sanottu oinaansarvikirjain ɤ, jota on joskus kutsuttu naperogammaksi, Malline:K-en; se ei kuitenkaan edusta mitään konsonanttia vaan laveaa puolisuppeaa takavokaalia.)

Latinalaisesta gammasta on kehitetty myös suuraakkonen Ɣ, joka on muodoltaan kuin isonnettu pienaakkonen. Suuraakkosta ei tarvita foneettisessa kirjoituksessa, mutta sitä voidaan käyttää pienaakkosen ohella eräiden kielten oikeinkirjoituksessa.

Merkityksiä

Tietokonejärjestelmissä

Tietokoneissa gamma koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Merkki Unicode Selite HTML-viittaus ISO 8859-7
Kreikkalaisia ja koptilaisia merkkejä[6]
Γ U+0393 kreikkalainen suuraakkonen gamma[7] Γ
Γ
Γ
0xC3
γ U+03B3 kreikkalainen pienaakkonen gamma[7] γ
γ
γ
0xE3
Latinalaisen merkistön laajennusosa B[8]
Ɣ U+0194 latinalainen suuraakkonen gamma Ɣ
Ɣ
IPA-täydennyksiä[9]
ɣ U+0263 latinalainen pienaakkonen gamma ɣ
ɣ
ɤ U+0264 latinalainen pienaakkonen oinaansarvi ɤ
ɤ
Kirjainsymboleita[10]
U+213D kaksoisviivallinen pieni gamma ℽ
ℽ
U+213E kaksoisviivallinen suuri gamma ℾ
ℾ
Koptilaisia merkkejä[11]
U+2C84 koptilainen suuraakkonen gamma Ⲅ
Ⲅ
U+2C85 koptilainen pienaakkonen gamma ⲅ
ⲅ

Lähteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

Malline:Commonscat-rivi

  1. 1,0 1,1 Malline:Kirjaviite
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Korpela ei löytynyt
  3. Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Malline:Kirjaviite
  4. Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Malline:Kirjaviite
  5. Malline:Verkkoviite
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Unicode Greek ei löytynyt
  7. 7,0 7,1 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä MES-2 ei löytynyt
  8. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Unicode Latin-B ei löytynyt
  9. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Unicode IPA ei löytynyt
  10. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Unicode Letterlike ei löytynyt
  11. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Unicode Coptic ei löytynyt