Nilpotentti

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matematiikassa renkaan R alkiota x kutsutaan nilpotentiksi, jos on olemassa joku positiivinen kokonaisluku n siten, että xn = 0.

Amerikkalainen matemaatikko Benjamin Peirce[1] otti termin käyttöön algebran alkiosta, jokin katoaa kun se korotetaan tiettyyn potenssiin.Malline:Selvennä

Esimerkkejä

A=(010001000)
on nilpotentti, koska A3 = 0. Katso lisää: nilpotentti matriisi.
  • Tekijärenkaassa Z/9Z 3 ekvivalenssiluokka on nilpotentti, koska 32 on kongruentti 0 modulo 9.
  • Oletetaan, että ei-vaihdannaisessa renkaassa on kaksi alkiota a, b, jotka toteuttavat ab = 0. Tällöin alkio c = ba on nilpotentti (jos ei nolla), kun c2 = (ba)2 = b(ab)a = 0. Esimerkki tällaisista matriiseista:
A=(0101),B=(0100).
Tässä AB = 0, BA = B.
  • Kokvaternioiden rengas sisältää nilpotenttikartion

Ominaisuudet

Yhdelläkään nilpotentilla alkiolla ei voi olla käänteisalkiota (paitsi triviaali rengas {0}, joka on ainoastaan yksi alkio 0=1). Kaikki nollasta eroavat nilpotentti alkiot ovat nollajakajia.

n x n matriisi A, jossa kunnan alkiot on nilpontetti, jos ja vain jos sen karakteristinen polynomi on tn.

Jos x on nilpotentti, niin silloin alkiolla 1 - x on olemassa käänteisalkio (1x)1, koska xn = 0 edellyttää, että

(1x)(1+x+x2++xn1)=1xn=1

Yleisemmin, summa käänteisalkiosta ja nilpotenttialkioista on renkaan yksikköalkio, kun ne kommutoivat.

Vaihdannainen rengas

Vaihdannaisen renkaan R nilpotentit alkiot muodostavat ideaalin 𝔑; tämä seuraa binomilauseesta. Tätä ideaali 𝔑 kutsutaan renkaan nilradikaaliksi. Jokainen vaihdannaisen renkaan nilpotenttialkio x kuluu jokaiseen renkaan alkuideaaliin 𝔭, koska xn=0𝔭. Joten 𝔑 sisältyy kaikkien alkuideaalien leikkaukseen.

Jos x ei ole nilpotentti, voimme lokalisoida x:t potenssien mukaan: x: S={1,x,x2,...} saadaan nollasta poikkeava rengas S1R. Lokaalisessa renkaassa alkualkioita vastaa täsmälleen ne 𝔭, jotka toteuttaa 𝔭S=[2]. Koska jokaisella vaihdannaisella ei-triviaalilla renkaalla on maksimaalinen alkuideaali, niin jos x ei ole nilpotentti niin x ei kuulu 𝔭, jollakin R:n alkuideaalilla 𝔭. Siksi 𝔑 on täsmälleen kaikkien alkuideaalien leikkaus[3].

Lähteet

Malline:Viitteet

Kirjallisuutta

Malline:Käännös

  1. Polcino & Sehgal (2002), s. 127.
  2. Malline:Cite book
  3. Malline:Cite book