Cramerin sääntö

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lineaarialgebrassa, Cramerin sääntö on kaava yhtä monta yhtälöä ja tuntematonta sisältävän lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemiseksi. Sääntö pätee aina, kun yhtälöryhmällä on tasan yksi ratkaisu.

Sääntö ilmaisee ratkaisun kullekin lineaarisen yhtälöryhmän tuntemattomalle kahden determinantin osamäärän avulla. Determinantit saadaan yhtälöryhmän kertoimien muodostamasta neliömatriisista ja erityisestä kerroinmatriisista muodostetusta matriisista, missä sopiva kertoimien sarake on korvattu yhtälöryhmän vakioilla.

Cramerin sääntö on nimetty Gabriel Cramerin (1704–1752) mukaan, joka julkaisi säännön mielivaltaiselle tuntemattomien muuttujien määrälle vuonna 1750[1], joskin Colin Maclaurin julkaisi säännön erikoistapauksen 1748[2] ja mahdollisesti tunsi säännön jo 1729.[3][4][5]

Yleinen tapaus

Tarkastellaan lineaarista yhtälöryhmää, missä on n tuntematonta ja n riviä.

Yhtälöryhmä voidaan esittää matriisien tulona seuraavasti:

A𝐱=𝐛,

missä n×n matriisilla A on nollasta poikkeava determinantti, ja vektori 𝐱=(x1,,xn)T on muuttujien muodostama sarakevektori.

Cramerin säännön mukaan jos tällä lineaarisella yhtälöryhmällä on yksittäinen ratkaisu, niin tuntemattomien arvot saadaan kaavasta:

xi=det(Ai)det(A)i=1,,n

missä Ai on matriisi joka muodostetaan korvaamalla matriisin A i:s sarake sarakevektorilla 𝐛.

Sääntö pätee lineaarisille yhtälöryhmille, jonka kertoimet ja vakiot kuuluvat mihin tahansa kuntaan, ei ainoastaan reaaliluvuille.

On näytetty, että Cramerin sääntö voidaan toteuttaa ajassa O(n3)[6]. Aikavaativuus on verrattavissa Gaussin-Jordanin eliminaatiomenetelmään. Luokkaan O(n3) pääsemiseksi tarvitaan Cramerin säännön osalta tehokasta determinantin laskemistapaa. Perinteisellä determinantin laskukaavalla lasketaan n×n matriisien determinantteja n+1 kertaa antaen työmääräksi (n+1)!(n-1) laskutoimusta. Näin ollen perinteisellä determinantin laskukaavalla Cramerin säännön aikavaatimus on luokkaa O(n!n) [7].


Todistus

Olkoon A kertoimien matriisi ja alimatriisi Mij matriisi, joka on saatu poistamalla matriisista A i:s rivi ja j:s sarake.

Määritellään alkion aij kofaktori

(1)i+jdet(Mij)=Aij.

Esitellään vielä uusi matriisi korvaamalla matriisin A alkiot niiden kofaktoreilla ja transponoimalla saatu matriisi. Tätä matriisia kutsutaan adjungoiduksi matriisiksi ja se merkitään

adjA=[A11A1nAn1Ann]T.


Olkoon edelleen det(A)0, jolloin sillä on käänteismatriisi. Kääntyvälle matriisille pätee:

A(1detAadjA)=I ja (1detAadjA)A=I.

Nyt käänteismatriisi A1 voidaan esittää A:n determinantin käänteisluvun ja A:n adjungoidun matriisin tulona.

𝐱=[x1x2xn]=A1𝐛=[A11det(A)A21det(A)An1det(A)A12det(A)A22det(A)An2det(A)A1idet(A)A2idet(A)Anidet(A)A1ndet(A)A2ndet(A)Anndet(A)][b1b2bn].

Koska kyseessä on matriisitulo, niin tämä tarkoittaa sitä, että

xi=A1idet(A)b1+A2idet(A)b2++Anidet(A)bn, kun i=1,2,3,,n.

Olkoon nyt

Ai=[a11a12a1i1b1a1i+1a1na21a22a2i1b1a2i+1a2nan1an2ani1b1ani+1ann].

Jos selvitämme determinantin det(Ai) kehittämällä i:nnen sarakkeen suhteen, niin huomaamme, että

det(Ai)=A1ib1+A2ib2++Anibn.

Tällöin

xi=det(Ai)det(A), kun i=1,2,,n. [8]


Esimerkkejä pienillä yhtälöryhmillä

Tarkastellaan lineaarista yhtälöryhmää {ax+by=ecx+dy=f 

Yhtälöryhmä voidaan esittää matriisimuodossa: [abcd][xy]=[ef].

Oletetaan, että ad − bc ei ole 0. Nyt x ja y voidaan löytää Cramerin säännöllä:

x=|ebfd|/|abcd|=edbfadbc

ja

y=|aecf|/|abcd|=afecadbc.

Säännöt 3×3-matriiseille ovat samankaltaiset. Olkoon {ax+by+cz=jdx+ey+fz=kgx+hy+iz=l.

Yhtälöryhmä voidaan esittää matriisimuodossa [abcdefghi][xyz]=[jkl].

Arvot muuttujille x, y ja z voidaan löytää seuraavasti:

x=|jbckeflhi||abcdefghi|,y=|ajcdkfgli||abcdefghi|, ja z=|abjdekghl||abcdefghi|.


Katso myös

Lähteet

Malline:Viitteet

Kirjallisuutta