Magneettivuon tiheys

testwikistä
Versio hetkellä 27. helmikuuta 2025 kello 22.07 – tehnyt imported>Ipr1Bot (Muutetaan taikalinkki ISBN-mallineelle)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T = 1 Wb/m2 = 1 V·s/m²). Magneettivuon tiheys voidaan ajatella kenttäviivojen tiheydeksi magneettikentässä. Magneettivuon tiheys riippuu sekä magneettikentän voimakkuudesta että väliaineen laadusta (permeabiliteetista).

Maan magneettivuon tiheys B on keskimäärin 50 000 nT vaihdellen päiväntasaajan noin 32 000 nT:sta napojen noin 64 000 nT:aan.[1]

Magneettivuon tiheys määritellään[2]Malline:Selvennä

𝐁=dΦMdA𝐧,

missä differentiaalinen pinta-ala dA on kohtisuorassa magneettivuon "virtaa" vastaan ja yksikkövektori n osoittaa vuon virran suuntaan. dΦM on tämän pinnan läpi virtaava vuo. Määritelmästä seuraa, että magneettivuo minkä tahansa pinnan P läpi saadaan pintaintegraalina[2]

ΦM=P𝐁d𝐀.

Mikäli pinnan P läpi virtaava vuo on jokaisessa P:n pisteessä yhtä suuri ja kohtisuorassa pintaa vastaan, on magneettivuon tiheys pinnalla yksinkertaisesti[2]

𝐁=ΦMA.

Magneettivuon tiheyttä ja magneettikentän voimakkuutta H yhdistää lineaarisessa, isotrooppisessa aineessa seuraava yhtälö, jossa on mukana myös väliaineen permeabiliteetti μ[2][3]:

𝐁=μ𝐇.

Tyhjiössä magneettivuon tiheyden ja magneettikentän voimakkuuden suhde on sama kuin tyhjiön permeabiliteetti eli magneettivakio[2] μ0=4π107TmA, eli

𝐁=μ0𝐇.


Kelan magneettivuon tiheyden laskeminen

Koska kelan magneettivuo on LI/N, kelan sisällä vallitseva magneettivuon tiheys voidaan laskea seuraavasta kaavasta:

B=LINA,

missä

L on käämin induktanssi
I on käämin sähkövirta
N on käämin kierrosluku
A on käämin poikkipinta-ala.

Koska käämin induktiivinen reaktanssi on ωL ja käämin virta U/(ωL), käämin magneettivuon tiheydelle saadaan myös kaava:

B=UωNA,

missä

U on käämin jännite
ω on kulmataajuus
N on käämin kierrosluku
A on käämin poikkipinta-ala.

Sydämettömän käämin magneettivuon tiheys voidaan laskea myös permeabiliteetistä ja virrasta seuraavasti:

B=μ0NIl,

missä

μ on permeabiliteetti
I on käämin sähkövirta
N on käämin kierrosluku
l on käämirakenteen pituus.

Kentän vaikutus liikkuvaan varaukseen ja virtajohtimeen

Magneettivuon tiheyden avulla voidaan laskea myös, kuinka suurella voimalla magneettikenttä vaikuttaa siellä liikkuvaan varaukseen. Tämä voima on

𝐅:=Q𝐯×𝐁,

missä

Q on varaus,
𝐯 on varauksen nopeus ja
𝐁 on magneettivuon tiheys.

Homogeenisessa magneettikentässä olevaan virtajohtimen osaan, jonka pituus on |𝐥| ja jossa kulkee virta I, kohdistuu voima

𝐅:=I𝐥×𝐁.

Näissä yhtälöissä merkki × tarkoittaa vektorien ristituloa.

Katso myös

Lähteet

Malline:Viitteet

Kirjallisuutta

ko:자기선속밀도 it:Induzione magnetica

  1. Ursula Ahvenisto, Esa Boren, Sven-Erik Hjelt, Tuija Karjalainen, Jarmo Sirviö: Geofysiikka tunne maapallosi sivu 51, Sanoma Pro (WSOY), 2004, Malline:ISBN
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä EV ei löytynyt
  3. Magneetti; Internetix