Hitausmomentti

testwikistä
Versio hetkellä 24. maaliskuuta 2024 kello 13.47 – tehnyt 87.95.97.80 (keskustelu)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vauhtipyörissä on suuri hitausmomentti, mikä tasaa koneen epätasaista käyntiä.

Hitausmomentti eli inertiamomentti (tunnus J tai I) vastaa pyörivässä liikkeessä etenemisliikkeen massaa. Hitausmomentin SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m² (kilogramma kertaa metri toiseen). Mitä suurempi kappaleen hitausmomentti on, sitä suurempi momentti vaaditaan, jotta kappale saadaan kiihtymään halutulla kulmakiihtyvyydellä.

Hitausmomentilla (tarkemmin tasopinnan hitausmomentilla) tarkoitetaan joskus lujuusopissa myös jäyhyyttä.

Matemaattinen määritelmä

Etäisyydellä r pyörimisakselista oleva pistemäisen massan m hitausmomentti on

J=mr2.

Useista pienistä massoista koostuvassa systeemissä hitausmomentti on kaikkien yksittäisten massojen aiheuttamien hitausmomenttien summa:

J=imiri2.

Jatkuva massajakauma koostuu äärettömästä määrästä pistemäisiä massoja. Kappaleen kokonaishitausmomentti saadaan integroimalla kaikki massat kolmiulotteisen avaruuden yli:

J=r2dm,

missä dm on tiheysjakauma tilan yli. Koska m=ρV, saadaan

dm=ρdV.

Erilaisten kappaleiden hitausmomentteja

  • Massattoman varren päässä oleva pieni kappale: J = mr², jossa r on kohtisuora etäisyys pyörimisakselista ja m kappaleen massa
  • Tanko, joka toimii heilurina pyörimisakselin ollessa tangon toisessa päässä, hitausmomentti J = 1/3 · ml², jossa l on tangon pituus
  • Tangon, jonka pyörimisakseli on keskipisteessä, hitausmomentti J = 1/12 · ml²
  • Ympyrälevyn ja umpinaisen sylinterin hitausmomentti J = 1/2 · mr²
  • Ympyrärenkaan ja ohutseinäisen sylinterin hitausmomentti J = mr²
  • Umpinaisen pallon hitausmomentti J = 2/5 · mr²
  • Ohutseinäisen pallon hitausmomentti J = 2/3 · mr²

Hitausmomenttitensori

Tarkastellaan jäykkää kappaletta, joka koostuu n:stä kappaleesta, joiden massat ovat mα, missä α=1,2,3,,n. Oletetaan, että kappale pyörii hetkellisesti kulmanopeudella ω jonkin kappaleeseen kiinnitetyn pisteen suhteen. Jos tämä kiinnitetty piste liikkuu suoraviivaisesti nopeudella v ulkoisen tarkastelijan koordinaatistossa, on minkä tahansa massapisteen nopeus

vα=v+ω×rα, [1]

missä rα kyseisen pisteen paikkavektori kappaleen omassa koordinaatistossa. Kappaleen kineettinen energia on tällöin

K=Ktrans+Krot=12αmαv2+12αmα(ω×rα)2. [1]

Koska ristitulon pituuden neliö voidaan kirjoittaa

(a×b)2=(a×b)(a×b)=a2b2(ab)2,

on rotaatioenergia on tällöin

Krot=12αmα(ω2rα2(ωrα)2). [1]

Jaetaan kulmanopeus- ja paikkavektorit komponentteihinsa ω=(ω1,ω2,ω3)𝐓 ja rα=(xα,1,xα,2,xα,3)𝐓. Nyt rotaatioenergia kirjoitetaan muodossa

Krot=12αmα((iωi2)(kxα,k2)(iωixα,i)(jωjxα,j)).

Kroneckerin deltan avulla vektorien komponenteille pätee ωi=jωjδij, joten:

Krot=12αi,jmα(ωiωjδij(kxα,k2)ωiωjxα,ixα,j)=12i,jωiωjαmα(δijkxα,k2xα,ixα,j)

Määritellään α-summan ij:s termi suureeksi Jij, ts.

Jij=αmα(δijkxα,k2xα,ixα,j).

Tällöin rotaatioenergia voidaan kirjoittaa tutumpaan muotoon:

Krot=12i,jJijωiωj=12Jω2,

missä J on kappaleen hitausmomentti (skalaari). Termejä Jij on yhdeksän kappaletta ja ne voidaan sijoittaa 3×3-matriisin alkioiksi:

{𝐉}={αmα(xα,22+xα,32)αmαxα,1xα,2αmαxα,1xα,3αmαxα,2xα,1αmα(xα,12+xα,32)αmαxα,2xα,3αmαxα,3xα,1αmαxα,3xα,2αmα(xα,12+xα,22)}[1]

Matriisia {𝐉} kutsutaan hitausmomenttitensoriksi ja se on luonteeltaan tensori. Matriisin lävistäjäalkiot J11, J22 ja J33 ovat kappaleen hitausmomentit x1-, x2- ja x3-akselien suhteen.[1] Jos käytetään koordinaattien (xα,1,xα,2,xα,3) sijaan karteesisia koordinaatteja (xα,yα,zα) ja merkitsemällä rα2=xα2+yα2+zα2, tensori {𝐉} voidaan kirjoittaa helppokäyttöisempään muotoon:

{𝐉}={αmα(rα2xα2)αmαxαyααmαxαzααmαyαxααmα(rα2yα2)αmαyαzααmαzαxααmαzαyααmα(rα2zα2)}

Hitausmomenttitensori on symmetrinen, ts. Jij=Jji. Hitausmomenttitensorille pätevät samat matriisien yhteenlaskusäännöt, joten mielivaltaisen muotoisen kappaleen hitausmomenttitensori voidaan rakentaa summaamalla sen eri osien hitausmomenttitensorit. Edelleen, jos kappaleen massajakauma on jatkuva siten, että sen tiheys on ρ=ρ(r), niin

Jij=Vρ(r)(δijkxk2xixj)dV,

missä dV=dx1dx2dx3 on paikkavektorin r osoittamassa pisteessä oleva differentiaalinen tilavuusalkio ja V on kappaleen tilavuus.[1]

Katso myös

Lähteet

Malline:Viitteet