Momenttifunktio

testwikistä
Versio hetkellä 9. lokakuuta 2024 kello 04.16 – tehnyt imported>InternetArchiveBot (Pelastettu 4 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Momenttifunktio [1] eli momentit generoiva funktio [1] eli momenttiemäfunktio [2] on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaismuuttujan jakaumasta määritelty funktio, joka on yleinen menetelmä laskea jakauman tunnuslukuja eli momentteja. Diskreetin jakauman momenttifunktio muodostetaan pistetodennäköisyysfunktion ja jatkuvan jakauman momenttifunktio tiheysfunktion avulla. Jakauma voidaan karakterisoida kätevästi käyttäen pelkästään momenttifunktiota.[1]

Momenttifunktiolla voidaan laskea jakauman momentit yksinkertaisella tavalla, sen avulla ratkeavat tietyt laskennalliset ja kombinatoriset ongelmat, sillä voidaan käsitellä yksinkertaisesti riippumattomien satunnaismuuttujien summia, helpottavat leveiden jakaumien todennäköisyyksien laskemista, yhdistää todennäköisyyslaskennan kompleksilukulaskentaan, helpottaa suurten lukujen lain soveltamista ja Markovin ketjujen analysointia.[3]

Määritelmä

Jos X on diskreetti satunnaismuuttuja, Ω satunnaismuuttujan perusjoukko ja p(x) sen pistetodennäköisyysfunktio. Silloin reaalimuuttujan t funktio

M(t)=E[etX]

on satunnaismuuttujan X momenttifunktio kunhan odotusarvo

E[etX]=xΩetxp(x)

on olemassa avoimella välillä a<t<a (a>0). Luku a määräytyy siten, että momenttifunktio on äärellisenä olemassa kaikilla välin arvoilla. Momenttifunktio on siten funktion kuvaus

M(t):[0,). [1][4][3]

Jatkuvan satunnaismuuttujan momenttifunktio määritellään vastaavalla tavalla

M(t)=E[etX]=etxf(x)dx.[5][4]

Momenttifunktion määrittämiseksi määrätyn integraalin eksponenttifunktio voidaan avata Taylorin sarjaksi, jolloin saadaan jatkuvassa tapauksessa lausekkeet

M(t)=etxf(x)dx=(1+tx+12!t2x2+...)f(x)dx
=1+tm1+12!t2m2+13!t3m3+...,

missä m1, m2, m3,... ovat momentteja (katso alla).[4]

Esimerkkejä

Diskreetti satunnaismuuttuja

Satunnaismuuttuja Y saa vain kolme arvoa {1,2,3} todennäköisyyksillä {12,13,16} vastaavasti. Silloin Y:n jakauman momenttifunktio on

M(t)=12et+13e2t+16e3t

kaikille t. [3]

Jatkuva satunnaismuuttuja

Jos satunnaismuuttuja Z on tasaisesti jakautunut välille [0,1], on sen tiheysfunktio tällä välillä f(z)=1. Silloin momenttifunktio lasketaan

M(t)=E[etZ]=etzf(z)dz=01etz1dz=et1t. [6]

Ominaisuuksia

Momenttifunktiolla on joitakin ominaisuuksia, joita voidaan käyttää hyödyksi yhden tai useamman satunnaismuuttujan jakaumissa. Merkitään satunnaismuuttujien X ja Y momenttifunktioita MX(t) ja MY(t).

  • Mikäli Y=aX+b, niin MY(t)=ebtMX(t).
  • Jos Y=q (aina), niin MY(t)=eqt.
  • Jos MX(t)=MY(t) muuttujan t origon ympäristössä, on satunnaismuuttujilla X ja Y sama jakauma.
  • Jos satunnaismuuttujat X ja Y ovat riippumattomat, on niiden summan Z=X+Y momenttifunktio MZ(t)=MX(t)MY(t). Monitermiset summat muodostetaan vastaavalla tavalla.[7]

Todennäköisyydet generoiva funktio G(t) liittyy momenttifunktioihin seuraavasti:

G(et)=E[etX]=M(t). [8]

Momentteja

Malline:Pääartikkeli Satunnaismuuttujien jakaumien tunnuslukujen joukossa on erilaisia momentteja. Yleensä halutaan käyttää tavallisia momentteja E[Xr] eli origomomentteja sekä ja keskusmomentteja E[(Xμ)r], missä μ=E[X]. Satunnaismuuttujalle voidaan muodostaa myös tekijämomentteja, jotka määritellään E[X(r)]=E[X(X1)(X2)...(Xr+1)]. [1]

Momenttifunktio liittyy momentteihin siten, että momenttifunktion r. kertaluvun derivaattojen arvot kohdassa nolla antavat satunnaismuuttujan X r. origomomentit: M(0)(r)=E[Xr]. Origomomentit saadaan seuraavasti (eksponenttifunktion sarjamuodostelman merkinnöillä):[1][4]

  • M(t)=E[etX], jolloin M(0)=E[e0X]=E[1]=1
  • M(t)=E[XetX], jolloin m1=M(0)=E[Xe0X]=E[X]
  • M(t)=E[X2etX], jolloin m2=M(0)=E[X2e0X]=E[X2]
  • M(r)(t)=E[XretX], jolloin mr1=M(r)(0)=E[Xre0X]=E[Xr]

Kaksiulotteinen yhteisjakauma

Origomomentit generoiva funktio

Diskreetit satunnaismuuttujat X ja Y muodostavat yhteisjakauman todennäköisyysfunktiolla fXY(x,y). Yhteisjakauman momenttifunktio on myös kaksiarvoinen funktio

MXY(tX,tY)=E[etXX+tYY]=xXyYetXx+tYyfXY(x,y). [9]

Jatkuvilla satunnaismuuttujilla momenttifunktio kirjoitetaan

MXY(tX,tY)=E[etXX+tYY]=++etXx+tYyfXY(x,y)dydx. [9]

Kun tX=0 saadaan satunnaismuuttujan Y momenttifunktio

MXY(0,tY)=E[e0X+tYY]=E[etYY]=MY(tY) [9]

ja arvolla tY=0 saadaan satunnaismuuttujan X momenttifunktio MX(tX). Momenttifunktiosta muodostetaan tarvittavat origomomentit derivoimalla se vaihtelevilla tavoilla. Seuraavat osittaisderivaatat ovat hyödyllisiä:[9]

tXMXY(tX,tY)|tX=tY=0=E[X]
tYMXY(tX,tY)|tX=tY=0=E[Y]
2tXtYMXY(tX,tY)|tX=tY=0=E[XY]
r+srtXstYMXY(tX,tY)|tX=tY=0=E[XrYs]

Keskusmomentit generoivat funktiot

Yhden satunnaismuuttujan keskusmomentit kirjoitetaan E[(XμX)r] ja niitä generoiva funktio vastaavasti

MXk(t)=E[et(XμX)].

Näistä toinen derivaatta

MXk(0)=E[(XμX)2]=σX

on varianssi.

Kahden satunnaismuuttujan keskusmomentit kirjoitetaan E[(XμX)r(YμY)s] ja niitä generoiva funktio vastaavasti

MXYk(tX,tY)=E[etX(XμX)+tY(YμY)].

Näistä toinen osittaisderivaatta

2xyMXYk(tX,tY)|tX=tY=0=E[(XμX)(YμY)]=σXY

on kovarianssi.

Lähteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä liski77 ei löytynyt
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä oulu ei löytynyt
  3. 3,0 3,1 3,2 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä mit14_1 ei löytynyt
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä MomentGeneratingFunction ei löytynyt
  5. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä liski151 ei löytynyt
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä pc6 ei löytynyt
  7. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä mit14_3 ei löytynyt
  8. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä liski94 ei löytynyt
  9. 9,0 9,1 9,2 9,3 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä b ei löytynyt