Ero sivun ”Jensenin epäyhtälö” versioiden välillä

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
imported>Texvc2LaTeXBot
p Botti päivitti vanhentuneen matemaattisen syntaksin; ks. mw:Extension:Math/Roadmap
 
(ei mitään eroa)

Nykyinen versio 8. joulukuuta 2018 kello 20.47

Matematiikassa Jensenin epäyhtälöllä, nimetty tanskalaisen matemaatikko Johan Jensenin mukaan, voidaan arvioida konveksin funktion integraaleja.

Äärellinen muoto

Reaaliselle jatkuvalle konveksille funktiolle φ ja positiivisille painokertoimille ai on voimassa

φ(aixiai)aiφ(xi)ai

Epäyhtälö on käännettävä jos φ on konkaavi.

Jos ai=1, on

φ(xin)φ(xi)n

Funktio log(x) on konkaavi, joten sijoittamalla φ(x) = log(x) saadaan aritmeettis-geometrinen epäyhtälö:

x1+x2++xnnx1x2xnn.

Yleinen väittämä

Epäyhtälö voidaan kirjoittaa myös yleisemmässä muodossa mittateorian avulla. Se voidaan ilmaista myös todennäköisyysteorian avulla. Nämä väittämät ovat yhtäpitäviä.

Mittateoreettinen muotoilu

Olkoon (Ω,A,μ) mitta-avaruus siten, että μ(Ω) = 1. Jos g on reaaliarvoinen μ-integroituva ja jos φ on konveksi joukossa g, on voimassa

φ(Ωgdμ)Ωφgdμ.

Todennäköisyysteoreettinen muotoilu

Todennäköisyysteorian terminologialla μ on todennäköisyysmitta. Funktio g korvataan reaaliarvoisella satunnaismuuttujalla X. Tällöin jokainen integraali Ω:ssa todennäköisyysmitan μ suhteen voidaan tulkita odotusarvoksi. Tällöin, jos φ on konveksi funktio, on

φ(𝔼{X})𝔼{φ(X)}.

Todistus

Olkoon g μ-integroituva funktio mitta-avaruudessa Ω ja olkoon φ konveksi funktio g:n määrittelyjoukossa. Määritellään φ:n oikeanpuoleinen derivaatta x:ssä asettamalla

φ(x):=limt0φ(x+t)φ(x)t

Koska φ on konveksi, oikean puolen osamäärä on vähenevä kun t lähestyy nollaa oikealta. Osamäärä on myös alhaalta rajoitettu: sitä rajoittavat termit muotoa

φ(x+t)φ(x)t,

missä t < 0. Siten raja-arvo on aina olemassa.

Asetetaan nyt seuraavat merkinnät:

x0:=Ωgdμ,
a:=φ(x0),
b:=φ(x0)x0φ(x0).

Tällöin kaikilla x on voimassa ax+bφ(x). Tämä nähdään siitä, että jos x>x0 ja t = x − x0 > 0, on voimassa

φ(x0)φ(x0+t)φ(x0)t.

Siten

φ(x0)(xx0)+φ(x0)φ(x)

kuten vaadittiin. Tapaus x < x0 todistetaan vastaavasti, kuten myös tapaus ax0+b=φ(x0).

φ(x0) voidaan siten kirjoittaa muodossa

ax0+b=a(Ωgdμ)+b.

Mutta koska μ(Ω) = 1, on kaikilla reaaliluvuilla k voimassa

Ωkdμ=k.

Erityisesti

a(Ωgdμ)+b=Ω(ag+b)dμΩφgdμ.

Q.E.D.

Lähteet

Aiheesta muualla