Vektorikimppu

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vektorikimppu on matemaattinen konstruktio, jossa jonkin avaruuden, nk. pohja-avaruuden, pisteisiin liitetään vektoriavaruus. Näiden vektoriavaruuksien oletetaan liittyvän yhteen "jatkuvasti", ts. tarvitaan topologian käsitteistö.

Helpoin esimerkki vektorikimpusta on niin sanottu triviaali vektorikimppu. Olkoon X topologinen avaruus ja n mielivaltainen kokonaisluku. Tällöin voi jokaiseen X:n pisteeseen liittää "sama" vektoriavaruus n. Toisin sanoen saadaan aikaan avaruus X×n. Yleisessä vektorikimpussa tosin vektoriavaruus voi kaareutua. Tästä esimerkkinä on Möbiuksen nauha, jossa pohja-avaruus on yksikköympyrä S1, ja vektoriavaruus on reaalilukujen joukko , joka "käännetään ympäri".

Määritelmä

Olkoon X,E topologisia avaruuksia, ja olkoon π:EX jatkuva kuvaus. Tällöin pari (E,π) on topologinen vektorikimppu, jos nämä toteuttavat seuraavat ominaisuudet [1].

  • Lokaali triviaalisuus: On olemassa avoin peite {Ui}, joille π1(Ui)Ui×n ja π1(x)=n kaikille xX. Eli on olemassa homeomorfismi ϕi:π1(Ui)Ui×n.
  • Yhteensopivuus: Translaatiokuvaukset ψij=ϕiϕj1:(UjUi)×n(UjUi)n ovat homeomorfismeja ja lineaarisia n koordinaatissa. Eli translaatiokuvaukset ovat säiekuvauksia (bundle map).

Avaruus X on pohja-avaruus, ja E on nk. totaaliavaruus. Kuvaus π on projektio, ja on esimerkki topologisesta submersiosta. Kokonaisluku n on vektorikimpun ulottuvuus.

Samalla lailla voidaan määritellä sileät vektorikimput, jos pohja- ja totaaliavaruus oletetaan sileiksi monistoiksi. Tällöin oletetaan, että kuvaukset yllä ovat kaikki sileitä. Yleisimmin geometriassa tarkastellaan juuri vektorikimppuja monistoilla.

Säiekuvaukset

Olkoot (E,πE),(F,πF) topologisia vektorikimppuja, joiden pohja-avaruudet ovat X,Yja ulottuvuudet n,m, vastaavasti. Sanomme, että jatkuva kuvaus f:EF on säiekuvaus, jos seuraavat kaksi ominaisuutta pätevät:

  • Kommutointi: On olemassa kuvaus g:XY, jolle gπE=πFf.
  • Kuvaus on lineaarinen. Tässä kaikilla, xX, pätee, että f:πE1(x)nπF1(g(x))m.

Jos kyseessä on sileä vektorikimppu, niin samalla lailla määrittelemme sileät säiekuvaukset. Jos kuvaus f on homeomorfismi, tai diffeomorfismi, niin sen käänteiskuvaus on myös säiekuvaus ja tällöin vektorikimput ovat isomorfisia.

Sektiot

Sektiot yleistävät vektorikenttiä. Vektorikentät liittävät moniston pisteisiin sen tangenttiavaruuden vektorin, joka euklidisen avaruuden n tapauksessa voidaan samaistaa avaruuden n kanssa. Yleisesti ottaen sektio σ:XE on jatkuva kuvaus, joka liittää jokaiseen pisteeseen xX vektorin, joka kuuluu joukkoon π1(x), eli

πσ=Id,

missä Id on identiteettikuvaus. Edelleen voimme määritellä sileät sektiot. Esimerkkinä olkoot nolla-sektio, jossa σ(x)=0nπ1(x)E.

Lähteet

Malline:Viitteet