Hakutulokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
- ...ltyy myös samaan joukkoon. Siten esimerkiksi ympyrän tai kuution muotoiset kappaleet ovat konvekseja, mutta renkaan tai sirpin muotoiset joukot eivät ole konvek * {{kirjaviite | Tekijä = Kivelä, Simo K. | Nimeke = Algebra ja geometria | Julkaisija = Otatieto | Julkaisupaikka = Espoo | Vuosi = 1989 | Tunniste ...1 KiB (170 sanaa) - 12. marraskuuta 2024 kello 20.13
- {{Geometria}} '''Lieriö''' on [[pinta (geometria)|pinta]], jonka [[suora]] muodostaa kulkiessaan umpinaista [[käyrä]]ä pitki ...3 KiB (396 sanaa) - 11. marraskuuta 2024 kello 21.27
- {{Geometria}} ...riina Hemmo, Timo Taskinen, | Nimeke = Lukion lyhyt matematiikka, Sigma 2 Geometria | Vuosi = 2012 | Kappale = | Sivu = 120 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julka ...4 KiB (578 sanaa) - 11. marraskuuta 2024 kello 21.27
- {{Geometria}} ...koko ajan paikallaan. Puolisuora muodostaa liikkuessaan kartion [[vaippa (geometria)|vaipan]] (kartiopinnan<ref name=KV/>) ja tasossa oleva suljettu käyrä sisä ...5 KiB (654 sanaa) - 11. marraskuuta 2024 kello 21.27
- ...( r - \frac{h}{3} \right )</math>, missä <math>r</math> on pallon [[säde (geometria)|säde]] (ei segmenttiä rajaavan kiekon säde) ja <math>h</math> on segmentin ...om/html/avkaavat4.html|nimeke=Kivelä, M niinkuin matematiikka|selite=luku "Kappaleet II", versio 1.12|luettu=6.1.2022|julkaisu=matta.hut.fi}}</ref> ...3 KiB (440 sanaa) - 23. lokakuuta 2022 kello 11.36
- [[Luokka:Kappaleet (geometria)]] ...2 KiB (232 sanaa) - 11. marraskuuta 2024 kello 21.27
- [[Luokka:Kappaleet (geometria)]] ...2 KiB (302 sanaa) - 11. marraskuuta 2024 kello 21.26
- * <ref name=k1>{{kirjaviite | Tekijä = Kivelä, Simo K. | Nimeke = Algebra ja geometria | Sivut=150–151 | Julkaisija = Otatieto | Julkaisupaikka = Espoo | Vuosi = [[Luokka:Kappaleet (geometria)]] ...4 KiB (497 sanaa) - 2. joulukuuta 2022 kello 13.58
- ...vat [[symmetria|symmetrisiä]] kaikkien akselin ympäri tehtyjen [[rotaatio (geometria)|rotaatioiden]] suhteen. Niiden poikkileikkaus akselia vastaan kohtisuori [[Luokka:Kappaleet (geometria)]] ...4 KiB (581 sanaa) - 11. marraskuuta 2024 kello 21.27
- ...viite | Tekijä = Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio | Nimeke = Vuorovaikuttavat kappaleet – mekaniikan perusteet | Sivu = 196–197 | Julkaisija = Limes r.y. | Vuosi=1 * {{kirjaviite | Tekijä = Kivelä, Simo K. | Nimeke = Algebra ja geometria | Julkaisija = Otatieto | Julkaisupaikka = Espoo | Vuosi = 1989 | Tunniste ...5 KiB (710 sanaa) - 28. helmikuuta 2025 kello 23.21
- ...viite | Tekijä = Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio | Nimeke = Vuorovaikuttavat kappaleet – Mekaniikan perusteet | Sivu = 52=53 | Luku = Pyörimisliike | Julkaisija = ...viite | Tekijä = Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio | Nimeke = Vuorovaikuttavat kappaleet – Mekaniikan perusteet | Sivu = 257 | Luku = Pyörimismäärän yhteys havaitta ...11 KiB (1 523 sanaa) - 1. joulukuuta 2024 kello 19.02
- ...pauksissa. Mikäli pohjaa ja vaippaa ei voi erottaa, puhutaan vain [[Pinta (geometria)|pinnasta]]. ...ossa kappaleen tilavuuden lauseke ''V'' [[Derivaatta|derivoidaan]] [[Säde (geometria)|pyörähdyssäteen]] suhteen <ref name=SurfaceArea/> ...15 KiB (2 067 sanaa) - 11. marraskuuta 2022 kello 20.37
- ...kahden [[neliöjuuri]], <math>\sqrt{2}</math>, joka ilmaisee myös [[neliö (geometria)|neliön]] lävistäjän ja sivun pituuksien suhteen.<ref name=Russell>{{kirjav ...saivat kreikkalaiset matemaatikot yleensäkin vakuuttuneiksi siitä, että [[geometria]] oli kehitettävä [[aritmetiikka|aritmetiikasta]] riippumatta.<ref name=Rus ...8 KiB (1 071 sanaa) - 19. maaliskuuta 2025 kello 07.04
- ...[neljäkäs|neljäkkään]] muotoista [[tahko (geometria)|tahkoa]], 24 [[särmä (geometria)|särmää]] ja 14 kärkeä. Kärkiä sillä on kahdenlaisia, sillä osassa niistä k ...]]sta lisäämällä sen jokaisen tahkon ulkopuolelle nelisivuinen [[pyramidi (geometria)|pyramidi]], jonka pohja peittää kuution tahkon kokonaisuudessaan ja jonka ...11 KiB (1 410 sanaa) - 11. marraskuuta 2024 kello 21.27
- [[Rotaatio (geometria)|Rotaation]] ja peilauksen yhdistettyä kuvausta sanotaan ''rotorefleksioksi !colspan=3|[[Rotaatio (geometria)|Rotaatio]] ...34 KiB (4 615 sanaa) - 7. maaliskuuta 2025 kello 12.28
- *12 kpl 72°:n [[rotaatio (geometria)|rotaatioita]], kertalukua 5 ...triakontaedri]]n jokainen tahko on ikosaedrisen symmetrian perusalue. Muut kappaleet, joilla on sama symmetria, voidaan muodostaa siitä muuntamalla tahkoja eri ...33 KiB (4 663 sanaa) - 7. maaliskuuta 2025 kello 12.30
- ...||2+''n'' yhteensä:<br>2 [[Säännöllinen monikulmio|{n}]]<br>''n'' [[Neliö (geometria)|Neliö|{4}]] ...| www = https://matematiikkalehtisolmu.fi/2011/geometria.pdf}}</ref> on [[geometria]]ssa [[monitahokas]], jonka tahkoina on kaksi keskenään [[yhtenevyys|yhtene ...19 KiB (2 558 sanaa) - 17. maaliskuuta 2025 kello 09.34
- '''Antiprisma''' on [[geometria]]ssa [[monitahokas]], jonka muodostaa kaksi keskenään yhtenevää, yhdensuun ...drista]] (typistetty kolmikulmainen antiprisma). Ne voidaan [[alternaatio (geometria)|alternoida]] niin, että saadaan ''pullistettuja antiprismoja''. Niistä kak ...15 KiB (1 891 sanaa) - 15. lokakuuta 2024 kello 17.36
- '''Kolmitulo''' on [[geometria]]ssa, [[algebra]]ssa ja useissa [[fysiikka|fysikaalisissa]] sovelluksissa y ...rrotuksi tämän matriisin determinantilla, ja ellei muunnos ole [[rotaatio (geometria)|rotaatio]], tämä voi saada minkä tahansa reaalilukuarvon. Tämän vuoksi kol ...20 KiB (2 867 sanaa) - 15. marraskuuta 2024 kello 23.06
- ...aatoitus]], jonka kärkikonfiguraatio on (3.6)<sup>2</sup>. [[Hyperbolinen geometria|Hyperbolisella tasolla]] on muitakin kvasisäännöllisiä laatoituksia kuten [[Hyperbolinen geometria|Hyperbolisella tasolla]] sarja jatkuu edelleen. Siihen kuuluu muun muassa ' ...57 KiB (8 811 sanaa) - 27. tammikuuta 2025 kello 13.13