Tennessiini

Kesti 250 päivää valmistaa tarpeeksi berkeliumia (kuvassa) tennessiinin syntetisointia varten.

Tennessiini (Malline:K-en) on järjestysluvultaan 117. alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Ts. Aikaisemmin alkuaineen tilapäinen nimi oli ununseptium (Malline:K-la) ja tilapäinen kemiallinen merkki Uus. Venäläis-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä ilmoitti vuoden 2010 tammikuussa onnistuneensa synnyttämään Dubnassa kuusi atomia tätä alkuainetta hiukkaskiihdyttimen avulla. Tässä kokeessa Juri Oganesjanin johdolla tutkijat pommittivat berkeliumista valmistettua kohdetta kalsiumioneilla. IUPAC vahvisti virallisesti alkuaineen löytämisen joulukuussa 2015. Tennessiinin puoliintumisaika on vain sekunnin murto-osia. Vuoteen 2016 mennessä tätä alkuainetta on tuotettu vain muutamia atomeja, joten sen ominaisuuksista ei tiedetä paljoa. Alkuaine kuuluu 17. ryhmään eli on siis halogeeni. Aineesta on käytetty myös nimitystä eka-astatiini, koska sen arvellaan muistuttavan kemiallisilta ominaisuuksiltaan astatiinia. Nimensä tennessiini on saanut Yhdysvaltojen Tennesseen osavaltiosta.

Alkuaineen löytyminen antaa viitteitä mahdollisuuksista tuottaa vielä raskaampien, niin sanotulla stabiilisuuden saarella esiintyvien alkuaineiden ytimiä.

Ennustetut ominaisuudet

Ennustetut fysikaaliset ominaisuudet

Malline:Kesken Tennessiinin sulamispisteeksi on vanhemmassa kirjallisuudessa ennustettu 623–823 K ja kiehumispisteeksi 883 K. Uudempi tutkimusartikkeli ennustaa kiehumispisteeksi vain 618 K.

Ennustetut kemialliset ominaisuudet

Malline:Kesken Tennessiinin kemiaa ei ole voitu tutkia kokeellisesti, koska sitä on tuotettu vain muutamia atomeja. Ennusteiden mukaan tennessiinin pysyvin hapetusluku kaasumaisessa olomuodossa olisi +3, kun taas liuoksissa +1. Kevyemmille halogeeneille tyypillinen hapetusluku -1 olisi kaikista epätodennäköisin eli tennessiini ei voisi helposti saada oktettia vastaanottamalla elektronin, mistä johtuen sen kemialliset ominaisuudet saattavat poiketa kaikista muista halogeeneistä. Ennustettu redoxpotentiaali -0,25 V on negatiivinen, joten tennessiinin ei pitäisi pelkistyä hapetusluvulle -1 normaaliolosuhteissa.

Tennessiini mahdollisesti muodostaa kaksiatomisia Ts₂-molekyylejä kovalenttisella sidoksella, vastaavasti kuten kaikki muutkin halogeenit.

Isotoopit

Tennessiinille on syntetisoitu kaksi isotooppia, joiden massaluvut ovat 293 ja 294. Lisäksi isotoopista ²⁹²Ts on maininta kirjallisuudessa, mutta sen olemassaolo on epävarmaa. Isotoopeista pitkäikäisin on ²⁹⁴Ts, jonka puoliintumisaika on noin 70 millisekuntia. Tämä isotooppi hajoaa alfasäteilyä emittoiden moskovium-290:ksi, kun taas ²⁹³Ts hajoaa vastaavasti moskovium-289:ksi.

Tennessiinin tunnetut isotoopit tuotettiin seuraavilla ydinreaktioilla:

${}_{20}^{48}\mathrm{C}\mathrm{a}+{}_{97}^{249}\mathrm{B}\mathrm{k}\to {}_{117}^{297}{\mathrm{T}\mathrm{s}}^{*}\to {}_{117}^{294}\mathrm{T}\mathrm{s}+3{}_0^1\mathrm{n}$ (1 tapahtuma)

${}_{20}^{48}\mathrm{C}\mathrm{a}+{}_{97}^{249}\mathrm{B}\mathrm{k}\to {}_{117}^{297}{\mathrm{T}\mathrm{s}}^{*}\to {}_{117}^{293}\mathrm{T}\mathrm{s}+4{}_0^1\mathrm{n}$ (5 tapahtumaa)

Tennessiinin isotoopit hajoavat yksinomaan alfahajoamisella. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan tai josta on ainakin arvio (vuonna 2017):

Isotooppi	Puoliintumisaika	Löytövuosi	Hajoamistyyppi ja intensiteettiMalline:Efn
292TsMalline:Efn	#10 msMalline:Efn		α ? SF ?
293Ts	21±6 ms	2010	α=100
294Ts	70±30 ms	2010	α=100

Katso myös

• Alkuaineiden järjestelmällinen nimeämisjärjestelmä

Aiheesta muualla

• The Royal Society of Chemistry (RSC): Tennessine Malline:En
• PeriodicTable: Tennessine (Ts) Malline:En
• PubChem: Tennessine Malline:En