Riemannin–Stieltjesin integraali

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Riemannin–Stieltjesin integraali on eräs Riemannin integraalin yleistys. Se on saanut nimensä Thomas Joannes Stieltjesin ja Bernhard Riemannin mukaan. Riemannin–Stieltjesin integraali voidaan määritellä joko summien tai ylä- ja alarajojen avulla. Tässä artikkelissa integraali on määritelty ylä- ja alarajojen avulla.

Riemannin–Stieltjesin integraali on muotoa
abf(x)dg(x),
missä funktiota f kutsutaan integrandiksi ja funktiota g integraattoriksi.
Integraali voi myös olla muotoa
abf(x)dα.

Määritelmä

Olkoon α kasvava funktio välillä [a,b]. Välin [a,b] osituksella P tarkoitetaan pistejoukkoa x0,x1,,xn , missä

a= x0x1xn = b.

Merkitään

Δ xi = xixi1, missä (i = 1, , n).

Oletetaan, että f on rajoitettu reaalifunktio välillä [a,b]. Jokaisella osituksella P välillä [a,b] asetetaan

Mi = sup f(x) (xi1 ≤ x ≤ xi)

mi = inf f(x) (xi1 ≤ x ≤ xi).

Jokaiselle ositukselle P välillä [a,b] voidaan merkitä

Δ α = α(xi) - α(xi1).

On selvää, että Δ α ≥ 0. Jokaiselle reaalifunktiolle f, joka on rajoitettu välillä [a,b], asetaan

U (P, f, α) = i=1n Mi Δ αi,

L (P, f, α) = i=1n mi Δ αi.

Jos

infU(P,f,α)=supL(P,f,α) ,

missä supremum ja infimum otetaan kaikkien ositusten yli, niin yhteistä arvoa merkitään
abfdα
tai abf(x)dα(x). Tätä kutsutaan funktion f Riemannin–Stieltjesin integraaliksi tai yksinkertaisemmin Stieltjesin integraaliksi α:n suhteen yli välin [a,b].

Riemannin–Stieltjesin integraalin yhteys Riemannin integraaliin

Merkitsemällä α(x)=x nähdään, että Riemannin integraali on erikoistapaus Riemannin–Stieltjesin integraalista:

abf(x)dα=abf(x)dx.

Yleisissä tapauksissa α:n ei tarvitse olla jatkuva.

Riemannin–Stieltjesin integraalin ominaisuuksia

Riemannin–Stieltjesin integraalin ominaisuudet muistuttavat pitkälti Riemannin integraalin ominaisuuksia.
Seuraavassa esitellään muuttujan vaihto sekä integraalin lineaariominaisuudet.

Muuttujan vaihto

Olkoon funktio fR välillä [a,b] ja g aidosti monotoninen ja jatkuva funktio, joka on määritelty välillä S=[a,b]. Oletetaan, että a = g(c) ja b = g(d) sekä funktiot h ja β ovat yhdistettyjä funktioita, jotka on määritelty seuraavasti

h(x)=f[g(x)],β=α[g(x)],

jos xS.
Silloin funktio hR välillä S ja
abfdα=cdhdβ.

Lineaariominaisuudet

Jos fR(α) ja gR(α) välillä [a,b], niin

c1f+c2gR(α) välillä [a,b] ja

ab(c1f+c2f)dα=c1abfdα+c2abgdα.

Katso myös

Lähteet

Malline:Viitteetön

Kirjallisuutta