Osittaisfunktio

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osittaisfunktio on funktion f:AB yleistys, joka liittää jokaiseen lähtöjoukon A alkioon a enintään yhden maalijoukon B alkion, jota merkitään f(a), jos tämä a:n liitettävä alkio on olemassa. Kyseessä on siis tavallisen funktion yleistys, sillä tavallinen funktio liittää jokaiseen joukon A alkioon a tarkalleen yhden joukon B alkion f(a), mutta funktion osittaisuus sallii sen, että joillakin A:n alkioilla a tällaista siihen f-liitettävää B-joukon alkiota ei ole. ("liitettäviä on nyt yhden sijaan nolla kappaletta.") Tällaisilla alkioilla a sanotaan, että f(a) ei ole määritelty, ja toisinaan tämä ilmoitetaan merkinnällä

𝐟(a)=.

Niitä joukon A alkioita, joilla f(a) on määritelty, kutsutaan yhdessä funktion f määrittelyjoukoksi, jota voidaan merkitä esimerkiksi symbolilla A'. Tavallisilla funktioilla A'=A eli määrittelyjoukko ja lähtöjoukko yhtyvät, mutta yleensä A'A eli määrittelyjoukko on pienempi ja sallittua on myös sekin, että A'= eli f(a) ei ole määritelty missään joukon A pisteessä.

Esimerkkejä

1)

Funktio f:{a,b,c,d}{x,y,z}, joka on määritelty niin, että f(a)=,f(b)=x,f(c)=z ja f(d)= eli arvoilla a ja d funktio f ei ole määritelty.

2)

Funktio f:, missä f(n)=n, on määritelty tarkalleen silloin, kun n on neliö eli kuuluu joukkoon {02,12,22,32,42,52,}, sillä tarkalleen tällöin neliöjuuri kuuluu luonnollisten lukujen joukkoon, joka on nyt otettu maalijoukoksi.

3)

Laskennan teoriassa funktioita lasketaan Turingin koneella niin, että syötteellä n kone suoritettuaan äärellisen määrän laskenta-askelia kirjoittaa tulosteen, joka määritellään käytetyn Turingin koneen määräämän funktion f(n)-arvoksi. Kuitenkin useilla Turingin koneilla käy niin, että joillakin syötteillä alkanut laskenta ei pysähdy koskaan, tuloste jää näin saamatta ja f(n) jää siis määrittelemättömäksi kyseisellä koneella näillä syötteillä.