Kubitti
Kubitti (Malline:K-en eli quantum bit ’kvanttibitti’) on kvanttitietokoneen bitti.

Kubitti[1] on kahden kvanttitilan lineaarinen superpositio. Tämä erottaa sen normaalista, digitaalisesta bitistä, joka on diskreetti ja voi saada vain arvot 0 tai 1. Tilat on yleensä merkitty kvanttimekaniikan bra-ket-merkintätavan mukaisesti ja . Yleinen superpositiotila voidaan tällöin esittää muodossa[2]
Kubitin tärkeä ominaisuus, joka erottaa sen normaalista bitistä, on kuitenkin tilojen lomittuminen monien kubittien välillä. Tämä mahdollistaa sen, että sarja kubitteja voi ilmaista samaan aikaan superposition useista binääriluvuista.
Kubitit voidaan yhdistää kubittirekisteriksi, ja kvanttitietokone toimii manipuloimalla näitä rekistereitä.
Kubitin tila-avaruus eli sen mahdollisten tilojen joukko voidaan kuvata geometrisesti Blochin pallolla.
Termin alkuperä
Kubitin käsitettä sovelsi ensimmäisenä Stephen Wiesner vuonna 1983 ehdotuksessaan kvanttirahalle, jota hän yritti julkaista yli vuosikymmenen[3]. Myöhemmin englanninkielisen termin qubit otti käyttöön Benjamin Schumacher, joka kertoo saaneensa inspiraation William Woottersilta.
Muunnelmia
Malline:Pääartikkeli Kutritti on ternäärijärjestelmän vastine kubitille.
Lähteet
Aiheesta muualla
Malline:Commonscat Malline:Wikisanakirja Kubitin toteuttamistapoja on useita:
- Miksi kubit voi olla yhtä aikaa nolla ja yksi, M. Möttönen, Tekniikan Maailma,1.8.2019
- A Detailed Review of Qubit Implementations for Quantum ComputingThe Quantum Insider, 21.5.2020
- Qubits made by advanced semiconductor manufacturingNature Electronics 29.3.2022
- Implementation of Quantum Driving of Superconducting Qubit for Gate Error Analysis, Aashish Sah, Tampereen Yliopisto, 67s., 2020
Malline:Kvantti-informaatiotiede Malline:Käännös
- ↑ Malline:Kirjaviite
- ↑ Malline:Kirjaviite
- ↑ Zelinger A., Dance of the Photons: From Einstein to Quantum Teleportation, Farrar, Straus & Giroux, New York, 2010, pp. 189, 192, Malline:ISBN