FRET

FRET eli Försterin resonanssienergiansiirto eli fluoresenssi-resonanssi-energiansiirto (engl. Förster resonance energy transfer tai fluorescent resonance energy transfer) on valokemiallinen ilmiö, jossa virittynyt molekyyli siirtää energiansa toiselle, riittävän lähellä olevalle molekyylille.Malline:Lähde
Nimi
FRET on saanut nimensä saksalaisen fyysikon Theodor Försterin mukaan. Muotoa fluoresenssi-resonanssi-energiansiirto käytetään runsaasti tieteellisessä kirjallisuudessa, mutta tarkkaan ottaen se kuvaa vain FRET:in erikoistapausta, jossa sekä energiaa luovuttava (donori) että vastaanottava (akseptori) molekyyli ovat fluoresoivia. FRET esiintyy myös muissa yhteyksissä, esim. fosforesenssissa.Malline:Lähde
Energiansiirto
Virittynyt molekyyli voi siirtää energiansa toiselle molekyylille, jos ne ovat riittävän lähellä toisiaan (~30-60 Å[1]). Kyseessä on säteilemätön (ei-radiatiivinen) siirtymä, jossa ei emittoidu fotonia, vaan energia siirtyy dipoli-dipoli-vuorovaikutuksen kautta[1]. Se voi tapahtua, jos donorin emissiospektri osuu osittain päällekkäin akseptorin absorptiospektrin kanssa. Tällöin kummankin molekyylin vibraatiotilojen väliset energiat ovat käytännössä samat, eli ne ovat resonanssissa.Malline:Lähde
Energiansiirron nopeutta kuvaa seuraava yhtälö[1]:
missä τD on donorin fluoresenssin elinaika, R0 on Försterin säde eli etäisyys, missä energiansiirron tehokkuus on 50%, ja r on etäisyys donorin ja akseptorin välillä.
Tästä voidaan johtaa yhtälö energiansiirron tehokkuudelle[1], eli sen kvanttisuhteelle E:
Nähdään, että siirron tehokkuus on kääntäen riippuvainen molekyylien välisen etäisyyden kuudenteen potenssiin, eli se heikkenee erittäin nopeasti etäisyyden kasvaessa.Malline:Lähde
Merkitys
FRET:illä on monia käyttökohteita solubiologiassa, biokemiassa ja biofysiikassa.
Sitä käytetään usein proteiinien vuorovaikutusten seuraamiseen. FRET soveltuu myös proteiinin rakenneosien välisten etäisyyksien määrittämiseen: proteiinin eri osat leimataan fluoresoivilla molekyyleillä, ja niiden emissioista voidaan määrittää etäisyys. Tätä voidaan käyttää proteiinin konformaation määrittämiseen ja funktionaalisten muutoksien seuraamiseen proteiinin rakenteessa.[2]
FRET soveltuu myös DNA:n ja RNA:n analysoinnissa[3][4]; solukalvojen ja muiden membraanien tutkimiseen[5]; sitä voidaan käyttää kemosensoreissa joilla tarkastellaan solunsisäisiä molekyylejä ja reaktioita[6] sekä tutkia biokemiallisten reaktioiden kinetiikkaa.[7]
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Malline:Kirjaviite
- ↑ Lakowicz, s. 444
- ↑ Lakowicz, s. 460
- ↑ Malline:Cite journal
- ↑ Lakowicz, ss. 462-465
- ↑ Malline:Cite journal
- ↑ Malline:Cite journal