Curien piste

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Curien piste (myös Curien lämpötila) on Pierre Curien mukaan nimetty lämpötila, jossa ferromagneettinen aine muuttuu paramagneettiseksi. Curien pisteessä tapahtuu toisen kertaluvun faasitransitio.[1] Esimerkiksi ferromagneettisen raudan Curien piste on noin 770 °C ja nikkelin 358 °C.[2] Curien pistettä korkeammissa lämpötiloissa magneettikenttä ei vedä niitä enää voimakkaasti puoleensa.

Curien lämpötila esiintyy muun muassa paramagneettisten aineiden Curien–Weissin laissa

χ=CTTc, 

missä T on lämpötila, C on Curien vakio, χ on paramagneettisen aineen magneettinen suskeptibiliteetti ja Tc on Curien lämpötila. Laki pätee paljon Curien pistettä suuremmissa lämpötiloissa.

Vain hieman Curien pisteen yläpuolella (Tc<T1,5Tc)[3] suskeptibiliteetti käyttäytyy eri tavalla johtuen kriittisistä fluktuaatioista. Nämä termodynaamiset fluktuaatiot johtavat siihen, ettei atomin dipolimomenttia voi kuvata sen keskiarvolla. Suskeptibiliteetin kriittiselle käyttäytymiselle pätee[4]

χ=(TTc)γ,

missä kriittinen eksponentti γ on 4/3.

Katso myös

Lähteet

Malline:Viitteetön

Viitteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

  1. Hook & Hall, s. 227
  2. Benson s. 665
  3. Kittel, s. 456.
  4. Hook & Hall, s. 228.