Carathéodoryn konstruktio

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Malline:LähteetönCarathéodoryn konstruktio on tapa luoda metrisiin avaruuksiin Borel-mittoja eräänlaisten esimittojen avulla. Menetelmän kehitti kreikkalainen matemaatikko Constantin Carathéodory vuonna 1914.

Määritelmä

Olkoon (X,d) metrinen avaruus. Olkoon kokoelma X:n osajoukkoja ja kuvaus ζ:[0,] (ns. esimitta). Näiltä oletetaan seuraavat kaksi ehtoa:

(1) Jokaiselle δ>0 on olemassa joukot Ei, iI, I on numeroituva siten, että

X=iIEi ja d(Ei)δ.

(2) Jokaiselle δ>0 on olemassa joukko E siten, että

ζ(E)δ ja d(E)δ.

Olkoon nyt δ>0 kiinteä. Määritellään, että joukon AX δ-peite on mikä tahansa numeroituva osakokoelma , jolla on seuraavat ominaisuudet:

- kokoelma on joukon A peite, eli pätee A,

- läpimitta d(E)δ jokaisella E.

Määritellään nyt funktio ψδ:𝒫(X)[0,],

ψδ(A)=inf{Eζ(E): on A:n δ-peite}.

Edellä annettu ehto (1) takaa δ-peitteen olemassaolon myös joukolle X, joten kuvaus ψδ on hyvinmääritelty funktio. Voidaan osoittaa, että funktio ψδ on ulkomitta X:ssä. Nimittäin edellä annettu ehto (2) takaa sen, että ψδ()=0 ja muiden ehtojen todistaminen käy konstruktion vuoksi hyvin samalla tavalla kuin Lebesguen ulkomitan osoittaminen ulkomitaksi.

Huomataan, että jos 0<δ1δ2, niin ψδ2(A)ψδ1(A) kaikilla AX. Toisin sanoen kuvaus δψδ(A) on kasvava δ:aa pienennettäessä. Näin ollen kaikilla AX on olemassa raja-arvo limδ0ψδ(A). Määrittelemmekin nyt siis funktion ψ:𝒫(X)[0,],

ψ(A)=limδ0ψδ(A).

Koska funktiot ψδ ovat ulkomittoja X:ssä, niin voidaan helposti osoittaa, että funktio ψ on ulkomitta X:ssä. Mittateoriassa osoitetaan, että funktio ψ rajoitettuna ψ-mitallisiin joukkoihin on Borel-mitta. Lisäksi jos kaikki joukkokokoelman jäsenet ovat Borel-joukkoja, niin voidaan osoittaa, että ψ on itse asiassa Borel-säännöllinen.

Sovelluksia

Carathéodoryn konstruktio tuottaa esimerkiksi Hausdorffin ulkomitan. Jos valitsemme määritelmässä joukkoperheeksi kaikkien X:n osajoukkojen muodostaman kokoelman 𝒫(X) ja asetamme funktion ζ kaavaksi ζ(E)=d(E)s, 0s<, niin saatu funktio ψδ=δs ja siis ψ=s.

Lisäksi voimme saada Carathéodoryn konstruktiolla ns. integraaligeometriset mitat avaruuteen n. Olkoon m luonnollinen luku, jolla 0<m<n. Asetetaan kokoelmaksi n:n Borelin perhe Born. Määritellään parametrille t[1,] esimitta ζtm:Born[0,],

ζtm(E)=(G(n,m)m(PVE)tdγn,mV)1/t jos 1t<

ja

ζm(E)=ess sup{m(PVE):VG(n,m)},

missä

G(n,m)={Vn:V on lineaarinen aliavaruus, dimV=m} (ns. Grassmannin avaruus)

ja jokaiselle VG(n,m) kuvaus PV on ortogonaalinen projektio aliavaruudelle V. Annetuissa integraaleissa integroidaan yli Grassmannin avaruuden G(n,m) varustettuna rotaatioinvariantilla mitalla γn,m.

Näillä esimitoilla ζtm saatuja Borelin mittoja ψ, joita merkitään symboleilla tm, kutsutaan (m-ulotteisiksi) integraaligeometrisiksi mitoiksi parametrilla t.