Bonaventura Cavalieri
Francesco Bonaventura Cavalieri (1598 Milano – 30. marraskuuta 1647 Bologna)[1] oli italialainen matemaatikko. Hän kirjoitti logaritmeista ja geometriasta.[2]
Cavalieri liittyi jesuaatteihin (ei jesuiittoihin kuten joskus virheellisesti väitetään) jo lapsena. Hän kiinnostui matematiikasta opiskeltuaan Eukleideen teoksia ja tavattuaan Galileo Galilein, jonka oppilas hänestä myöhemmin tuli.[2][3] Vuonna 1629 Cavalierista tuli Bolognan yliopiston matematiikan professori.[3] Cavalieri tutki ennen kaikkea geometriaa, jossa hänen työnsä toimi Isaac Newtonin ja Gottfried Leibnizin differentiaalimatematiikan edeltäjänä.[4]
Cavalierin vuonna 1632 julkaistu Directorum universale uranometricum sisälsi sini-, tangentti-, sekantti- ja versaalisinifunktioiden taulukot sekä näiden logaritmit kahdeksan numeron tarkkuudella. Cavalierin tärkein teos oli vuoden 1635 Geometria indivisibilibus continuorum, joka oli eräs uuden ajan alun keskeisimpiä matemaattisia teoksia.[3] Tässä kirjassa Cavalieri käsittelee ajatusta, jonka mukaan kappaleiden pinta-ala ja tilavuus koostuvat jakamattomista suorista, joita ikään kuin integroidaan geometrisesti erimuotoisten kappaleiden tilavuuksien määrittämiseksi. Nykyisillä differentiaalilaskennan merkinnöillä Cavalierin tärkein teoreema vastaa yhtälöä:[3]
Hänen mukaansa on saanut nimensä kappaleiden tilavuuksia koskeva Cavalierin periaate.
Tärkeimmät teokset
- Directorum universale uranometricum (1632)
- Geometria indivisibilibus continuorum nova quadam ratione promota (1635)
- Exercitationes geometricae sex (1647), suom. "Kuusi geometrista harjoitusta"
Lähteet
Aiheesta muualla
Malline:Commonscat Malline:Wikiaineisto
Malline:Auktoriteettitunnisteet Malline:Tynkä/Matematiikka
- ↑ Bonaventura Francesco Cavalieri
- ↑ 2,0 2,1 Malline:Verkkoviite
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Malline:Kirjaviite
- ↑ "Francesco Bonaventura Cavalieri." A Dictionary of Scientists. Oxford University Press, 1993, 1999, 2003. Answers.com 20 Feb. 2008. http://www.answers.com/topic/bonaventura-cavalieri