Paloittain määritelty funktio

testwikistä
Versio hetkellä 11. maaliskuuta 2025 kello 10.38 – tehnyt imported>Ilari Kousa
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itseisarvofunktio on eräs esimerkki paloittain määritellystä funktiosta.

Paloittain määritelty funktio tarkoittaa matematiikassa funktiota, joka on määritelty eri tavoin määrittelyjoukkonsa osajoukoissa.[1] Funktion määritteleminen paloittain on tarpeen silloin, kun yksi tietty funktio ei riitä kuvaamaan tarkasteltavaa tilannetta tai kun halutaan laajentaa funktion määrittelyjoukkoa sellaisiin joukkoihin, joissa se ei muutoin olisi mahdollista.

Funktion määrittely paloittain

Olkoon A ja B joukkoja ja joukolla A n kappaletta erillisiä osajoukkoja, A1,A2,,An, jotka osittavat joukon A. Ts. AiA kaikilla i=1,2,,n, AiAj= kaikilla ij ja i=1nAi=A. Olkoon lisäksi joukoilta A1,A2,,An joukolle B funktiot

f1:A1B,f2:A2B,,fn:AnB.

Tällöin funktio f:AB,

f(x)={f1(x), jos xA1f2(x), jos xA2fn(x), jos xAn

on paloittain määritelty funktio. Yksittäisiä funktiolausekkeita kutsutaan usein alifunktioiksi. Funktion määrittelemisessä paloittain on ehtoja, joiden tulee toteutua:

  1. Osajoukkojen A1,A2,,An tulee olla erillisiä. Näin varmistetaan, että paloittain määritelty funktio on funktio, eli se ei saa kahta tai useampaa eri arvoa samassa pisteessä.
  2. Osajoukkojen A1,A2,,An tulee täyttää määrittelyjoukko A. Näin varmistetaan, että funktio on hyvin määritelty (määrittelyjoukkoon ei jää ''aukkoja'').
  3. Funktion fi pitää olla määritelty koko osajoukossa Ai. Tämä liittyy edelliseen kohtaan.

Esimerkiksi, jos määrittelyjoukosta A=[0,5] otetaan osajoukot A1=[0,1[, A2=[1,3] ja A3=[3,5[, niin funktiota f:AB ei voi määritellä paloittain joukkojen A1, A2 ja A3 avulla, sillä ehdot 1. ja 2. eivät toteudu (A2 ja A3 eivät ole erillisiä joukkoja ja luku 5 ei kuulu yhteenkään osajoukoista). Osajoukkoja voi olla myös äärettömän monta.

Esimerkkejä

Erikoisfunktioita

  • Heavisiden funktio
    Yksinkertaisimpia paloittain määriteltyjä funktioita edustaa Heavisiden funktio H:{0,12,1},
H(x)={0, jos x<012, jos x=01, jos x>0.
Sen määrittelyjoukko on koko reaaliakseli.
sgn(x)={1, jos x<00, jos x=01, jos x>0.
Sen määrittelyjoukko on koko reaaliakseli.
|x|={x, jos x0x, jos x<0

Muita esimerkkejä

Paloittain määritellyn funktion kuvaajassa avoin ympyrä tarkoittaa määrittelyjoukon osavälin avointa päätepistettä ja suljettu vastaavasti suljettua päätepistettä.

Funktio f:,

f(x)={(x+1)2, jos x<1x, jos 1x<1x1, jos x1

on paloittain määritelty koko reaaliakselilla ja se koostuu kolmesta eri funktiosta, jotka on määritelty omilla osaväleillään ],1[, [1,1[ ja [1,[. Osa funktion graafista on esitetty viereisessä kuvassa.

Paloittain määriteltyjen funktioiden ominaisuuksia

Yhden reaalimuuttujan reaaliarvoiset funktiot

  • Paloittain määritelty funktio on jatkuva, jos se on paloittain jatkuva ja lisäksi jokaisessa määrittelyvälin reunapisteessä a pätee jatkuvuusehto
limxaf(x)=f(a)=limxa+f(x).

Lähteet

Malline:Viitteet