Hermiten polynomi

testwikistä
Versio hetkellä 12. marraskuuta 2024 kello 16.21 – tehnyt imported>Ipr1Bot (Korvataan ISBN-tunniste)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Malline:LähteetönHermiten polynomit ovat joukko ortogonaalisia polynomeja. Käytännön sovelluksissa niihin törmää esimerkiksi todennäköisyyslaskennassa ja kvanttimekaniikassa. Hermiten polynomien määrittely eroaa hiukan riippuen siitä, onko materiaalin kirjoittaja tottunut matematiikassa vai fysiikassa käytettyyn esitysmuotoon. Tässä esitetty käsittely vastaa fyysikoiden käyttämää muotoilua. Nämä saadaan muutettua "matemaatikkomuotoon" melko yksinkertaisesti. Polynomit on nimetty ranskalaisen matemaatikon, Charles Hermiten mukaan.

Hermiten polynomeja saadaan Hermiten differentiaaliyhtälön

d2ydx22xdydx+2ny=0

ratkaisuna, kun yhtälön ratkaisuun käytetty sarjakehitelmä katkeaa n:nnen kertaluvun termin jälkeen. Viisi ensimmäistä Hermiten polynomia ovat

H0(x)=1
H1(x)=2x
H2(x)=4x22
H3(x)=8x312x
H4(x)=16x448x2+12

Polynomien matemaatikko- ja fyysikkomuotojen välillä on yhteys

Hnfys(x)=2n/2Hnmat(2x).

Hermiten polynomit ovat ortogonaalisia yli koko reaalilukusuoran, sillä kahden polynomin funktiolla ex2 painotettu sisätulo on nolla eli

Hn,Hm=ex2Hn(x)Hm(x)dx=0

aina kun nm. Hermiten polynomit voidaan laskea Rodriguesin kaavasta

Hn(x)=(1)nex2dndxnex2

tai helpommin rekursiokaavalla

Hn+1(x)=2xHn(x)2nHn1(x).

Hermiten polynomien generoiva funktio on

e2txt2=n=0Hn(x)tnn!.

Tätä on kätevää käyttää monien polynomien ominaisuuksien todistamisessa. Koska Hermiten polynomit ovat ortogonaalisia, niitä voidaan käyttää funktioavaruuden kantana ja näin muodostaa muille funktioille sarjakehitelmiä. Funktio f(x) voidaan lausua Hermiten polynomikannassa

f(x)=c0H0(x)+c1H1(x)+c2H2(x)+,

missä kertoimet ck saadaan laskemalla integraali

ck=12kk!πex2f(x)Hk(x)

Hermiten funktiot

Kvanttimekaanisen harmonisen oskillaattorin ominaistilat n=0...5 ovat Hermiten funktioita.

Hermiten polynomien ("fyysikkomuoto") avulla saadaan joukko uusia funktioita

ψ(x)=12nn!πex2Hn(x).

Näitä kutsutaan Hermiten funktioiksi. Ne ovat ortogonaalisia välillä [,], sillä

ψn(x)ψm(x)dx=δnm,

missä δnm on Kroneckerin delta. Hermiten funktiot ovat tärkeitä kvanttimekaniikassa, sillä ne toteuttavat differentiaaliyhtälön

ψn(x)+(2n+1x2)ψn(x)=0,

mikä vastaa Schrödingerin yhtälöä (yksiulotteisen) harmonisen oskillaattorin tapauksessa eli ne vastaavat hiukkasen energian ominaistiloja ja sitä kautta ovat hiukkasen aaltofunktioita.

Hermiten funktiot ovat myös (jatkuvan) Fourier'n muunnoksen ominaisfunktioita.

Kirjallisuutta