Osittaisderivaatta

testwikistä
Versio hetkellä 15. maaliskuuta 2025 kello 19.14 – tehnyt imported>Pikkuilves (growthexperiments-addlink-summary-summary:3|0|0)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osittaisderivaatta on matematiikassa usean muuttujan funktion derivaatta yhden muuttujansa suhteen annetulla muuttujan arvolla. Osittaisderivaatalla voidaan tutkia, mikä vaikutus yhden muuttujan muutoksella on funktion arvoon varioitavan muuttujan arvon ympäristössä. Sillä on sovelluksia tieteen, tekniikan ja talousteorian aloilla.[1][2]

Johdanto

Merkitseminen

Malline:Monta kuvaa Yksinkertaisuuden vuoksi merkitään usean muuttujan funktiota f(x,y,z,...), jolloin muuttujan x suhteen otettua osittaisderivaatta merkitään esimerkiksi

Dxf,f'x,fx,xf tai fx. [2]

Osittaisderivoinnin symboli on ja se esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1770 Nicolas de Condorcet'n kirjoituksissa, missä hän käytti osittaisderivaattaa. Nykymuodossaan olevia osittaisderivaatan merkintöjä käytti ensimmäisenä Adrien-Marie Legendre vuonna 1786. Hän hylkäsi ne myöhemmin, mutta Carl Gustav Jacob Jacobi otti sen uudelleen käyttöönsä vuonna 1841.[3]

Esimerkki

Funktion f:2 kuvaajaa (x,y,z)- koordinaatistossa (kuva vieressä) esittää yhtälö

z=f(x,y)=x2+xy+y2.

Kuvaaja esittää kaksiulotteista pintaa kolmiulotteisessa tilassa ja pinnan jokaiseen pisteeseen voidaan asettaa tangenttisuoria äärettömän moneen suuntaan. Tangentit osoittavat pinnan jyrkkyyden eri suunnissa. Kun määritetään pinnan jyrkkyys x-akselin suunnassa, käytetään siihen tangenttia, joka on yhdensuuntainen xz-tason kanssa. Pinnan jyrkkyys x-akselin suunnassa saadaan selville osittaisderivaatalla muuttujan x suhteen

zx=(x2+xy+y2)x=x2x+xyx+y2x=2x+y+0=2x+y.

Jyrkkyys riippuu luonnollisesti vielä paikasta (x,y). Valitaan xy-tason pisteeksi (1,1) ja lasketaan osittaisderivaatta siinä kohdassa

zx(1,1)=21+1=3

Tangentti sivuaa pintaa z=f(x,y)=x2+xy+y2 pisteessä, jossa z-koordinaatti on

z=f(1,1)=12+11+12=3

eli koordinaattipisteessä (1,1,3). Näin on saatu viereisten kuvaajien mukainen tulos.

Määritelmä

Merkitään usean muuttujan arvoja vektoreilla a=(a1,a2,a3,,an), missä a𝐑n. Kun myös x𝐑n, on funktio f(x) reaaliarvoinen usean muuttujan funktio. Tavallisen reaalifunktion derivaatan tapaan osittaisderivaatta on määritelty erotusosamäärän raja-arvona muuttujan xi suhteen, kun muut muuttujat kohdellaan derivoinnin ajan vakioina.[1][2]

Olkoon U𝐑n pisteen a ympäristössä (avoin joukko), jossa funktio f:U𝐑 on määritelty (ehkä lukunottamatta pisteessä a). Funktion f osittaisderivaatta muuttujan xi suhteen pisteessä a=(a1,,an) on määritelty seuraavasti erotusosamäärään raja-arvon avulla:

f'xi(a)=xif(a)=limh0f(a1,,ai1,ai+h,ai+1,,an)f(a1,,an)h. [1][2]

Raja-arvo määritetään tämän jälkeen normaalisti funktion raja-arvona. Osittaisderivaattaa, joka on saatu vain kerran derivoimalla, kutsutaan myös ensimmäisen kertaluvun osittaisderivaataksi.

Osittaisderivaattafunktiot

Osittaisderivaattafunktio on usean muuttujan funktiolauseke, jolla voi laskea funktion osittaisderivaatan arvon halutussa pisteessä. Osittaisderivaattafunktio on vastaava käsite kuin derivaattafunktio, mutta siinä derivoidaan lauseke vain yhden muuttujan suhteen muiden muuttujien jäädessä vakion asemaan.

Esimerkki

Geometriassa ympyräpohjaisen kartion tilavuus V riippuu sen korkeudesta h ja pohjan säteestä r seuraavasti:

V=V(r,h)=r2hπ3=π3r2h.

Se voidaan tulkita kahden muuttujan funktioksi V(h,r), jonka osittaisderivaattafunktio muuttujan r suhteen on

V'r(r,h)=V(r,h)r=(π3r2h)r=π32rh=2rhπ3.

Tämä kuvaa kartion tilavuuden muutosta pohjan säteen muuttuessa ja korkeuden pysyessä vakiona.

Osittaisderivaattafunktio, kun derivoidaan muuttujan h:n suhteen on

V'h(r,h)=V(r,h)h=(π3r2h)h=π3r21=r2π3

joka puolestaan kuvaa kartion tilavuuden muutosta korkeuden muuttuessa ja pohjan säteen pysyessä vakiona.

Useamman kertaluvun osittaisderivaatat

Kertaluvulla ilmaistaan osittaisderivointien lukumäärää. Kolmannen kertaluvun osittaisderivaatta saadaan osittaisderivoimalla funktio yhden muuttujan suhteen ja tämä derivaatta osittaisderivoidaan jonkun muuttujan suhteen ja tämä toiseen kertaan osittaisderivoitu lauseke osittaisderivoidaan kolmannen kerran yhden muuttujansa suhteen. Valitut muuttujat eivät vaikuta kertalukuun.

Toisen kertaluvun osittaisderivaatat

Toisen kertaluvun osittaisderivaatta voidaan määritellä luonnollisella tavalla derivoimalla useamman muuttujan funktio kahdesti joko saman muuttujan suhteen tai kahden eri muuttujan suhteen. Seuraavassa on muutama esimerkki derivoinnin järjestämiseksi ja osittaisderivaattojen merkitsemisistä. Jos usean muuttujan funktiota merkitään f(x,y,) (eli f:n), niin siitä voidaan muodostaa seuraavanlaiset toisen kertaluvun osittaisderivaatat muuttujien x ja y suhteen:[2]

2x2f(x,y,)=xxf(x,y,)=fxx(x,y,)=f11(x,y,)
2y2f(x,y,)=yyf(x,y,)=fyy(x,y,)=f22(x,y,)
2yxf(x,y,)=yxf(x,y,)=fxy(x,y,)=f12(x,y,)
2xyf(x,y,)=xyf(x,y,)=fyx(x,y,)=f21(x,y,)

Merkinnät fxy(x,y,)=f12(x,y,) tarkoittavat, että ensin funktio derivoidaan muuttujan x suhteen ja derivoitu funktio derivoidaan sitten muuttujan y suhteen. Useimmiten osittaisderivaatat fxy=fyx ovat identtiset, mutta esimerkiksi epäjatkuvuudet voivat rikkoa symmetrisyyden.[2]

Yleinen merkintätapa

Kun derivoidaan useasti ja eri muuttujien suhteen, syntyy erilaisia osittaisderivaattoja. Esimerkiksi

yxyyzf(x,y,z)=5yxy2zf(x,y,z)=fzyyxy

on viidennen kertaluvun osittaisderivaatta. Jos derivointijärjestyksellä ei ole tällä kertaa merkitystä, voidaan esitys yksinkertaistaa

fzyyxy=fxyyyz=5xy3zf(x,y,z).

Katso myös

Lähteet

Malline:Viitteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

  1. 1,0 1,1 1,2 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Derivative ei löytynyt
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä PartialDerivative ei löytynyt
  3. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä mj ei löytynyt