Hakutulokset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 20 edellistä |
  • [[Kvanttimekaniikka|Kvanttimekaniikassa]] '''Aaltofunktion romahdus''' on prosessi, jossa [[aal [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    651 tavua (71 sanaa) - 9. helmikuuta 2021 kello 15.57
  • [[Kvanttimekaniikka|Kvanttimekaniikassa]] '''normitetulla''' '''[[aaltofunktio]]lla''' (eli til [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    1 KiB (126 sanaa) - 3. joulukuuta 2016 kello 06.58
  • ...on <var>T</var><sub>P</sub>. Se on Planckin yksikkö, joka asettaa rajan [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikalle]].{{lähde}} Planckin lämpötila on lämpötilan yläraja; e [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    1 KiB (174 sanaa) - 25. helmikuuta 2023 kello 18.45
  • [[Kvanttimekaniikka|Kvanttimekaniikassa]] [[spin]] on kvantittunut suure siten, että se voi saa [[Luokka: Kvanttimekaniikka]] ...
    1 KiB (170 sanaa) - 5. huhtikuuta 2013 kello 11.53
  • [[Kvanttimekaniikka|Kvanttimekaniikassa]] '''kvanttimekaaninen tila''' sisältää kaiken havaitta [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    1 KiB (195 sanaa) - 31. joulukuuta 2016 kello 11.28
  • [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    453 tavua (57 sanaa) - 29. joulukuuta 2015 kello 14.34
  • [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    441 tavua (53 sanaa) - 26. maaliskuuta 2013 kello 06.16
  • '''De Broglien aallonpituus''' on [[hiukkanen|hiukkasen]] [[aallonpituus]] [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikassa]]. [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    2 KiB (183 sanaa) - 12. marraskuuta 2024 kello 13.22
  • ...l Dirac]]in vuonna 1928 kehittämä [[suhteellisuusteoria|relativistinen]] [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaaninen]] [[aaltoyhtälö]], joka kuvaa spin-1/2-hiukkasia. Dirac p *{{Kirjaviite | Tekijä = Niskanen, Jouni | Nimeke = Kvanttimekaniikka II | Vuosi = 2003 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Limes ry}} ...
    2 KiB (295 sanaa) - 22. heinäkuuta 2023 kello 08.52
  • '''Lambin siirtymä''' tarkoittaa [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikassa]] [[vety]]atomin kahden energiatilan välistä pientä ene [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    2 KiB (193 sanaa) - 28. joulukuuta 2023 kello 09.34
  • [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    434 tavua (53 sanaa) - 29. joulukuuta 2015 kello 14.35
  • [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] [[Luokka:Spektroskopia]] ...
    564 tavua (74 sanaa) - 8. tammikuuta 2017 kello 08.14
  • [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    524 tavua (66 sanaa) - 30. joulukuuta 2022 kello 20.10
  • '''Todennäköisyysamplitudi''' on [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikassa]] [[aaltofunktio]]n [[amplitudi]]a kuvaava [[kompleksil [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    2 KiB (228 sanaa) - 13. marraskuuta 2024 kello 09.14
  • ...rkki paikallisen reaalisuuden rikkovasta luontoa kuvaavasta teoriasta on [[kvanttimekaniikka]]. Erityisesti [[lomittuminen|kvanttimekaaninen lomittuminen]] rikkoo paika [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    2 KiB (217 sanaa) - 18. maaliskuuta 2022 kello 19.38
  • [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    710 tavua (97 sanaa) - 1. joulukuuta 2014 kello 04.23
  • '''Tiheysmatriisi''' kuvaa [[kvanttimekaniikka|kvanttisysteemin]] tilaa yleisemmin kuin pelkkä [[aaltofunktio]], sillä se [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    2 KiB (280 sanaa) - 20. maaliskuuta 2013 kello 14.55
  • ...eli '''CG-kertoimet''' on taulukoitu kokoelma numeroita, joita käytetään [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikassa]] [[pyörimismäärä]]n kytkennöissä. Niitä tarvitaan toim [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    2 KiB (324 sanaa) - 12. marraskuuta 2024 kello 13.04
  • ...ista, jotka yhdessä määrittävät minkä tahansa systeemin [[kvanttitila]]n [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikassa]]. [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    2 KiB (291 sanaa) - 3. joulukuuta 2023 kello 10.11
  • ...eraattori''' on fysiikassa sellainen operaattori, joka vähentää tietystä [[Kvanttimekaniikka|kvanttimekaanisesta]] tilasta hiukkasen. Sen sijaan hävitysoperaattorin [[H [[Luokka:Kvanttimekaniikka]] ...
    3 KiB (372 sanaa) - 21. elokuuta 2022 kello 14.13
Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 20 edellistä |