Epäjatkuvuuskohta

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Epäjatkuvuuskohta liittyy käsitteenä matematiikassa funktion jatkuvuuteen. Epäjatkuvuuskohta on funktion määrittelyjoukon arvo (eli joukko-opissa alkio), jonka ympäristössä funktion arvot eivät toteuta jatkuvuusehtoa. Jatkuvuusehto riippuu matematiikan haarasta ja käsiteltävästä tilanteesta.

Yhden reaalimuuttujan tapaus

Yhden muuttujan reaalifunktiolla on jatkuvuusehto

limx af(x)=limx a+f(x)=f(a),

jossa kohdassa a toispuoleiset raja-arvot vasemmalta puolelta ja oikealta puolelta tulee olla samat ja tämän lisäksi funktion arvon f(a) tulee olla raja-arvojen suuruinen. Jos toinen tai molemmat raja-arvot eivät ole olemassa tai ne ovat eri suuruiset, funktio on epäjatkuva kohdassa a. Jos funktion arvo f(a) on eri suuri kuin raja-arvot, on funktio epäjatkuva.

Epäjatkuvuuskohtien luokittelua

On huomattava, että jatkuvuus ja epäjatkuvuus ovat funktion ominaisuuksia, joten funktio voi olla epäjatkuva vain pisteissä, joissa se on määritelty![1] Epäjatkuvuuskohdat voidaan luokitella seuraaviin kategorioihin tai niiden yhdistelmiin.

Hyppäysepäjatkuvuus

Hyppäysepäjatkuvuus pisteessä x=0.

Piste, jossa funktion kuvaaja ''hyppää'' äkillisesti arvosta toiseen. Esimerkiksi funktio f:,

f(x)={1,kun x01,kun x>0

on epäjatkuva pisteessä x=0.[1]

''Karkailu äärettömyyteen''

Funktio ''karkaa äärettömyyteen'' pistettä x=0 lähestyttäessä.

Esimerkiksi funktio f:,

f(x)={1/x,kun x00,kun x=0

on epäjatkuva pisteessä x=0. Lähestyttäessä origoa vasemmalta funktion arvot pienenevät rajatta ja vastaavasti oikealta lähestyttäessä ne kasvavat rajatta.[1]

Heilahteluepäjatkuvuus

Funktio sin(1/x) heilahtelee rajusti pisteen x=0 ympärillä.

Heilahteluepäjatkuvuuskohta on piste, jossa funktiota ei voi määritellä jatkuvaksi, sillä funktio saa millä tahansa välillä pisteen ympäristössä useita eri arvoja. Esimerkiksi funktio f:,

f(x)={sin(1x)kun x0x0,kun x=0

on epäjatkuva pisteessä x=0 riippumatta siitä, miten luku x0 valitaan. Funktio saa kaikki arvot välillä [1,1], kun x0, riippumatta siitä, kuinka pienellä välillä origon ympärillä funktiota tarkasteltaisiin. Näin ollen, oli f(0) mitä tahansa, ei f ole jatkuva origossa.[1]

Poistuva epäjatkuvuus

Poistuva epäjatkuvuus pisteessä x=2.

Funktio saadaan ''korjattua'' jatkuvaksi epäjatkuvuuskohdassa, kun sen arvoa kyseisessä pisteessä muutetaan. Esimerkiksi funktio f:,

f(x)={x+1,kun x21,kun x=2

on epäjatkuva pisteessä x=2, mutta ''korjaamalla'' f(2)=3 siitä tulisi jatkuva.[1]

Lähteet

Malline:Viitteet

Kirjallisuutta

Malline:Tynkä/Matematiikka