Hakutulokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
- == Maa-keskisten kiertoratojen ratanopeuksia== |[[Maa]] ...3 KiB (401 sanaa) - 24. maaliskuuta 2024 kello 13.47
- ...y and Taxation - David Ricardo, Chapter 2"</ref> Esimerkiksi jos vuokrattu maa tuottaa 1000 euroa ja ilmaismaa ei yhtään, vuokra pyrkii asettumaan tuhante ...tuottaa tappiota, sanotaan supramarginaalisiksi maiksi. Voittoa tuottavia maa-alueita, joissa siis tuotto on suurempi kuin kustannukset, kutsutaan infram ...4 KiB (605 sanaa) - 28. helmikuuta 2025 kello 05.48
- ...ilmiö toistuu samanlaisena aina yhden jaksonajan kuluttua. Esimerkiksi [[maa|maapallon]] [[kiertoaika|kiertoliikkeen jaksonaika]] on yksi [[vuosi]] ja m ...982 tavua (120 sanaa) - 24. huhtikuuta 2023 kello 12.54
- ...ta, jolla kappale kiertää toista kappaletta (esimerkiksi [[satelliitti]] [[Maa]]ta tai [[planeetta]] [[Aurinko]]a). Keskiliike vastaa kuitenkin kappaleen ...1 KiB (127 sanaa) - 30. marraskuuta 2023 kello 09.14
- '''Geopotentiaali''' on [[Maa]]n [[Fysikaalinen geodesia#Painovoima|painovoima]]kentän potentiaali{{selve '''Geopotentiaaliluku''' <math>C</math> on [[Maa]]n [[Fysikaalinen geodesia#Painovoima|painovoimakentän]] potentiaali [[geoi ...3 KiB (351 sanaa) - 27. helmikuuta 2025 kello 03.19
- {{ohjaa tänne|mmv||Lyhenne voi tarkoittaa myös [[Maa- ja metsätalousvaliokunta]]a.}} ...1 KiB (159 sanaa) - 19. tammikuuta 2025 kello 21.30
- .... Taulukossa on myös maa-aineksen raekokoja vastaava kivilaji, joka syntyy maa-aineksen kivettyessä. Maa-aineksen lajittuneisuuden kuvaamiseen näytteen raekokojen [[keskihajonta|ke ...5 KiB (475 sanaa) - 28. helmikuuta 2025 kello 20.06
- | massa maa =0,0223 | säde maa = ...5 KiB (499 sanaa) - 27. toukokuuta 2023 kello 16.26
- Esimerkiksi [[Maa]]han saapuu [[Aurinko|Auringosta]] 1 370 W/m<sup>2</sup> säteilyä ...1 KiB (202 sanaa) - 24. elokuuta 2020 kello 20.21
- ...suurempi kappale voi olla esimerkiksi Aurinko, sinisellä merkitty pienempi Maa.]] ...n ja pisteen L4 tai L5 välinen kulma on aina 60 [[aste]]tta. Toisin sanoen Maa, Aurinko ja L4 tai L5 muodostavat tasasivuisen kolmion. L4:n ja L5:n keskie ...6 KiB (832 sanaa) - 31. joulukuuta 2021 kello 19.14
- '''Vuoksikorjaus''' ({{k-en|tidal correction }}) on korjaus [[Maa]]n muodon ja [[Fysikaalinen geodesia#Painovoima|painovoimakentän]] vaihtelu <!-- Mahdollisten korjausten ymmärtämiseksi, pitää huomioida että Maa kiertää Aurinkoa ja Kuu Maata, joten vuoksi vaihtelee ajan funktiona. Tämän ...4 KiB (485 sanaa) - 14. syyskuuta 2024 kello 14.19
- Kun [[Maa]] liikkuu vuoden aikana pitkin [[kiertorata]]ansa auringon ympäri, näyttää :[[Kuva:Stellarparallax2.svg|thumb|right|200px|Kun Maa kiertää radallaan, kaukainen tähti näyttää ...3 KiB (416 sanaa) - 28. helmikuuta 2025 kello 02.15
- | massa maa =3.81 | säde maa = ...5 KiB (532 sanaa) - 27. huhtikuuta 2023 kello 07.53
- | massa maa =4,3 ± 0,2 | säde maa = ...5 KiB (538 sanaa) - 28. huhtikuuta 2023 kello 02.28
- | [[Maa]] || 9 mm ...1 KiB (188 sanaa) - 23. helmikuuta 2025 kello 10.30
- 1 parsek on 206 265 [[Maa|Maan]] radan sädettä ([[Astronominen yksikkö|au]]) ja 3,2616 [[valovuosi|va Kun Maa liikkuu, tähdet tekevät ympyrää, ellipsiä tai suoraa viivaa tai jos ovat hy ...3 KiB (439 sanaa) - 3. joulukuuta 2024 kello 21.20
- ...ituus]]yksiköihin siten, että [[parsek]] määritellään etäisyytenä, jolla [[Maa]]n radan säde (eli yksi [[astronominen yksikkö]]) näkyy yhden kulmasekunnin ...2 KiB (222 sanaa) - 20. maaliskuuta 2025 kello 04.42
- '''Geostationaarinen rata''' on noin 35 786 kilometrin päässä suoraan [[Maa]]n pinnan yläpuolella [[päiväntasaaja]]lla sijaitseva ympyrän muotoinen kie ...n pysyvän paikoillaan, koska se kiertää Maata samalla kulmanopeudella kuin Maa pyörii. Geostationaarisella radalla kiertävälle satelliitille voidaan johta ...5 KiB (634 sanaa) - 27. maaliskuuta 2020 kello 00.03
- ...Viitattu = 22.12.2011 | Kieli = }}</ref>) on taivaankappaleen (esimerkiksi Maa) [[vetovoima]]n putoaville kappaleille aiheuttama [[kiihtyvyys]]. Putoava k Putoamiskiihtyvyyden arvoksi, niin sanotuksi normaaliputoamiskiihtyvyydeksi [[Maa]]ssa määritetään 9,80665 m/s<sup>2</sup> (leveysaste 45)<ref name="si_ ...4 KiB (490 sanaa) - 20. maaliskuuta 2025 kello 04.37
- ...neettojen]] etäisyydet. Lain mukaan [[Merkurius]] on 0,4; [[Venus]] 0,7; [[Maa]] 1,0; Mars 1,6 jne. [[Astronominen yksikkö|AU]]:n etäisyydellä [[Aurinko|A | [[Maa]] || 2 || 1,0 || 1,00 ...6 KiB (794 sanaa) - 7. joulukuuta 2022 kello 17.30