Lambertin oikeakulmainen kartioprojektio

testwikistä
Versio hetkellä 12. marraskuuta 2024 kello 21.23 – tehnyt imported>Ipr1Bot (Korvataan ISBN-tunniste)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lambertin oikeakulmaisen kartio­projektion mukainen maailman­kartta, standardileveyspiireinä 20°N ja 50°N. Etelänapa joutuu kartassa äärettömän kauas, ja niinpä kartta on katkaistu pituuspiirin 30°S kohdalta.
Lambertin oikeakulmaisen kartio­projektion mukainen lento­suunnistus­kartta, standardileveyspiireinä 3°N ja 45°N°.

Lambertin oikeakulmainen kartio­projektio (Malline:K-en) on karttaprojektio, jota käytetään varsinkin lento­suunnistus­kartoissa sekä monissa kansallisissa ja alueellisissa kartoitus­järjestelmissä. Se on yksi Johann Heinrich Lambertin vuonna 1772 teoksessaan Anmerkungen und Zusätze der Land- und Himmelscharten esittämistä seitsemästä karttaprojektiosta.

Käsitteellisesti projektio voidaan ajatella muodostettavan ympäröimällä maapallo sitä sivuavalla kartiolla, jolle tietty osa maan pinnasta kuvataan konformisesti. Sen jälkeen kartio avataan. Kartan perus­mitta­kaava määräytyy sen leveys­piirin mukaan, jonka kohdalla kartio sivusi pallo­pintaa, ja sitä sanotaan projektion referenssi­leveys­piiriksi tai standardi­leveys­piiriksi.

Projektiosta on olemassa myös muunnos, jossa standardi­leveys­piirejä on kaksi. Niiden välisellä vyöhykkeellä kartan mitta­kaava on pienempi ja tämän vyöhykkeen ulkopuolella suurempi kuin standardi­leveys­piireillä. Tällä tavoin poikkeamat perus­mitta­kaavasta voidaan minimoida sillä alueella, joka kartassa ensi­sijaisesti on tarkoitus näyttää ja joka suurelta osin on kahden standardi­leveys­piirin välissä. Toisin kuin muista kartio­projektioista, Lambertin oikea­pintaisesta kartio­projektiosta ei ole sellaista muunnosta, joka aidosti perustuisi pallo­pintaa leikkaavaan kartio­pintaan, koska siinä tapauksessa kartan mitta­kaava ei olisi sama molemmilla standardi­leveys­piireillä.[1]

Käyttö

Lentäjien käyttämät lento­suunnistus­kartat perustuvat yleensä Lambertin oikea­kulmaiseen kartio­projektioon, koska siinä maanpinnan isoympyrät, jotka ovat lyhimpiä mahdollisia lento­reittejä kahden annetun paikka­kunnan välillä, näkyvät likimain suorina viivoina.[2]

Muunnoskaavat

Maanpinnan piste, jonka maan­tieteellinen pituus on λ ja leveys ϕ, kuvautuu Lambertin oikea­kulmaisessa kartio­projektiossa tason pisteeseen, jonka karteesiset koordinaatit (x, y) saadaan seuraavilla kaavoilla, kun ϕ1 ja ϕ2 ovat standardileveyspiirit, ϕ0 ja λ0 sen paikan leveys- ja pituus­aste, joka kuvautuu koordinaatiston origoon[3]

x=ρsin[n(λλ0)]
y=ρ0ρcos[n(λλ0)]

missä

n=ln(cosϕ1secϕ2)ln[tan(14π+12ϕ2)cot(14π+12ϕ1)]
ρ=Fcotn(14π+12ϕ)
ρ0=Fcotn(14π+12ϕ0)
F=cosϕ1tann(14π+12ϕ1)n

Jos standardileveyspiirejä on valittu vain yksi eli ϕ1=ϕ2, n:n arvoa ei voi laskea edellä esitetyllä tavalla, koska sen lausekkeessa sekä osoittaja että nimittäjä ovat tällöin nollia. Sen sijaan on käytettävä arvoa

n=sin(ϕ1)[4]

Lähteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

Malline:Käännös