Nelinopeus

testwikistä
Versio hetkellä 20. maaliskuuta 2025 kello 09.26 – tehnyt imported>Suomi1t (growthexperiments-addlink-summary-summary:3|0|0)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nelinopeus on fysiikassa, varsinkin suhteellisuusteoriassa nelivektori eli neli­ulotteisen aika-avaruuden vektori, joka vastaa kolmi­ulotteisessa avaruudessa määriteltyä nopeutta.

Suhteellisuusteoriassa neliulotteisen aika-avaruuden pisteitä, tai pisteitä tietyllä hetkellä, nimitetään tapahtumiksi. Jokaista kohdetta esittää siihen liittyvä käyrä aika-avaruudessa, kohteen maailmanviiva, joka voidaan parametrisoida kohteen itseis­ajalla. Nelinopeus on kohteen neli­sijainnin muutosnopeus tällä käyrällä itseis­ajan suhteen. Kappaleen nopeus sitä vastoin on sen sijainnin muutos­nopeus kolmi­ulotteisessa avaruudessa sellaisena kuin sen havaitsee inertiaalijärjestelmässä oleva havaitsija oman aikansa suhteen.

Nelinopeus on näin ollen kohteen maailman­viivan normalisoitu ajan­luontoinen tulevaisuuteen osoittava tangenttivektori, ja se on kovariantti vektori. Vaikka se on vektori, kahden neli­nopeuden summa ei yleensä ole minkään kohteen mahdollinen neli­nopeus, minkä vuoksi mahdolliset neli­nopeudet eivät muodosta vektori­avaruutta.

Minkä tahansa kohteen nelinopeuden itseisarvo on aina valon­nopeuden (c) suuruinen. Koordinaatiston suhteen levossa olevan kohteen neli­nopeus on aika­koordinaatin suuntainen.

Nopeus

Kohteen rata kolmiulotteisessa avaruudessa inertiaalisessa vertailu­järjestelmässä voidaan esittää kolmen koordinaatti­funktion avulla:

xi(t),i{1,2,3} ajan t funktiona:

x=xi(t)=[x1(t)x2(t)x3(t)],

missä luvut xi(t) tarkoittavat sijainnin kolmea avaruudellista koordinaattia hetkellä t.

Nopeuden u (käyrän tangentin) komponentit missä tahansa maailman­viivan pisteessä ovat

u=[u1u2u3]=dxdt=dxidt=[dx1dtdx2dtdx3dt].

Suhteellisuusteoria

Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan tietyn vertailu­järjestelmän suhteen liikkuvan kohteen radan määrittelee neljä koordinaatti­funktiota xμ(τ),μ{0,1,2,3}, missä x0 merkitsee aika­koordinaattia kerrottuna valon­nopeudella, ja jokainen funktio riippuu yhdestä parametrista τ, jota sanotaan kohteen itseis­ajaksi.

𝐱=xμ(τ)=[x0(τ)x1(τ)x2(τ)x3(τ)]=[ctx1(t)x2(t)x3(t)]

Aikadilaatio

Aikadilaatiosta tiedetään, että

t=γτ

missä γ on Lorentzin tekijä, joka määritellään seuraavasti:

γ=11u2c2

ja u on nopeusvektorin euklidinen normi u:

u=|| u ||=(u1)2+(u2)2+(u3)2.

Nelinopeuden määritelmä

Nelinopeus on maailman­viivan tangentin suuntainen neli­vektori. Nelinopeus missä tahansa maailman­viivan pisteessä 𝐱(τ) määritellään seuraavasti:

𝐔=d𝐱dτ

missä 𝐱 on nelivektorilla ilmaistu maailmanviivan pisteen sijainti aika-avaruudessa ja τ itseisaika.

Nelinopeutta ei voida määritellä valon­nopeudella liikkuville kohteille kuten fotoneille eikä myöskään valoa nopeammin liikkuville takyoneille, mikäli sellaisia on olemassa, sillä niiden maailman­viivan tangentti olisi paikan­luontoinen.

Nelinopeuden komponentit

Aika t ja koordinaattina ilmaistu aika x0 vastaavat toisiaan yhtälön

x0=ct=cγτ

mukaisella tavalla. Jos tästä otetaan derivaatta kohteen itseis­ajan τ, suhteen, saadaan nopeuden komponentti Uμ tapauksessa μ = 0:

U0=dx0dτ=cγ.

Käyttämällä ketjusääntöä komponenteille μ=i=1, 2, 3, saadaan:

Ui=dxidτ=dxidx0dx0dτ=dxidx0cγ=dxid(ct)cγ=1cdxidtcγ=γdxidt=γui

missä on käytetty yhteyttä

ui=dxidt.

Täten nelinopeudelle 𝐔 saadaan:

𝐔=γ(c,u)

Tiettyyn sileän aika-avaruuden alueeseen liittyvien mittakeppien ja synkronoitujen kellojen termein voidaan sanoa, että neli­nopeuden kolme paikan­luontoista komponenttia määrittelevät kohteen itseis­nopeuden γu=dx/dτ, toisin sanoen sen, kuinka nopeasti kohteen sijainti muuttuu vertailu­järjestelmän suhteen, kun aika mitataan itseisaikana sellaisen kellon avulla, joka kulkee kohteen mukana.

Malline:Käännös

Lähteet