Cassinin käyrä

testwikistä
Versio hetkellä 12. marraskuuta 2024 kello 12.51 – tehnyt imported>Ipr1Bot (Korvataan ISBN-tunniste)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joitakin Cassinin käyriä. (b=0.6a, 0.8a, a, 1.2a, 1.4a, 1.6a)

Cassinin käyrä on tasokäyrä, niiden pisteiden ura, joiden etäisyyksien tulo kahdesta kiinteästä pisteestä lukien on tietty vakio.[1] Määritelmä muistuttaa ellipsin määritelmää, jossa kuitenkin näiden etäisyyksien summa on vakio, ei tulo. Cassinin käyrä on saanut nimensä tähtitieteilijä Giovanni Domenico Cassinin mukaan[1], joka tutki tällaisia käyriä vuonna 1680[2].

Muodollinen määritelmä

Olkoot q1 ja q2 kaksi kiinteää pistettä tasossa ja b jokin vakio. Tällöin Cassinin käyrä, jonka polttopisteet ovat q1 ja q2, määritellään niiden pisteiden p uraksi, joiden etäisyyksien tulo pisteistä q1 ja q2 on b2. Jos siis funktio dist(x,y) määritellään pisteiden x ja y väliseksi etäisyydeksi, kaikki Cassinin käyrän pisteet toteuttavat yhtälön

dist(q1,p)×dist(q2,p)=b2.

Käyrän yhtälö

Yksinkertaisimmassa tapauksessa Cassinin käyrän molemmat polttopisteet ovat suorakulmaisen koordinaatiston x-akselilla samalla etäisyydellä origosta. Jos tämä etäisyys on a, nämä pisteet ovat (a, 0) ja (-a, 0). Tällöin käyrän yhtälö on

((xa)2+y2)((x+a)2+y2)=b4.

Tämä voidaan sieventää muotoon

(x2+y2)22a2(x2y2)+a4=b4.

Cassinin käyrä on siis neljännen asteen käyrä.

Napakoordinaatistossa yhtälö on

r42a2r2cos2θ=b4a4.

Käyrän muoto

Käyrän muoto riippuu suhteesta e=b/a. Kaikki Cassinin käyrät, joilla tämä suhde on yhtä suuri, ovat yhdenmuotoisia.

Jos e on suurempi kuin 1, käyrä on yksiosainen silmukka, joka sulkee sisäänsä molemmat polttopisteet. Käyrä on lisäksi kupera, jos e on suurempi kuin 2; muussa tapauksessa sen sisään jäävä alue on keskeltä kapeampi kuin polttopisteiden kohdalla.[3].

Jos e on pienempi kuin 1, käyrä muodostuu kahdesta erillisestä silmukasta, joista kumpikin sulkee sisäänsä yhden polttopisteen. Jos e=1 eli b=a, käyrä leikkaa itsensä origossa. Tämä Cassinin käyrän erikoistapaus tunnetaan myös Bernoullin lemniskaattana, ja sen yhtälö yksinkertaistuu muotoon

(x2+y2)22a2(x2y2)=0.

Rajatapauksessa, kun a → 0 (ja e), käyrä lähestyy muodoltaan ympyrää

(x2+y2)2=b4

eli yksinkertaisemmin

(x2+y2)=b2.


Lähteet

Viitteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

Malline:Commonscat