Makroskooppinen kvanttitunnelointi

testwikistä
Versio hetkellä 21. helmikuuta 2023 kello 09.53 – tehnyt imported>InternetArchiveBot (Pelastettu 0 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.3)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Makroskooppinen kvanttitunnelointi on kvanttimekaaninen prosessi, jossa useasta alkeishiukkasesta syntynyt makroskooppinen kvanttisysteemi tunneloituu tilasta toiseen. Esimerkkejä makroskooppisesta kvanttitunneloinnista on havaittu magneettisissa systeemeissä sekä suprajohtavissa liitoksissa.

Makroskooppinen kvanttitunnelointi suprajohtavissa liitoksissa

Suprajohteissa elektronisysteemin tilaa kuvataan makroskooppisella aaltofunktiolla Δ=|Δ|eiϕ, jolla on itseisarvo |Δ| ja vaihe φ. Suprajohtavia liitoksia voidaan kuvailla liitoksen eri puolilla olevien suprajohteiden vaihe-erolla ϕ=φ1φ2. Vaiheen käytöstä kuvaa niinkutsuttu kallistettu pesulautamalli (engl. "tilted washboard model"), jossa potentiaali on muotoa

U(ϕ)=EJcos(ϕ)2eIbϕ,

missä EJ=IC/(2e) on Josephsonin ilmiön kriittisestä virrasta IC riippuva Josephson-energia, Ib liitoksen läpi ajettava virta, Diracin vakio ja e elektronin varaus.

Kun Ib<IC, vaihe sijaitsee potentiaalin yhdessä minimikohdassa ja liitos on suprajohtavassa tilassa. Joko termisistä tai kvanttimekaanisista fluktuaatioista johtuen vaihe voi kuitenkin aktivoitua tai tunneloitua potentiaalivallin yli tai läpi, jolloin liitos muuttuu häviölliseksi. Edellistä prosessia kutsutaan termiseksi aktivaatioksi, jälkimmäistä makroskooppiseksi kvanttitunneloinniksi.

Aiheesta muualla