Diamagnetismi

testwikistä
Versio hetkellä 10. marraskuuta 2022 kello 20.20 – tehnyt imported>InternetArchiveBot (Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Malline:Lähteetön

Pala pyrolyyttistä hiiltä levitoi neodyymi-kestomagneettikuutioiden päällä.

Diamagnetismi on kaikilla materiaaleilla esiintyvä magnetismin muoto, joka ilmenee vain, kun materiaaliin vaikuttaa ulkoinen magneettikenttä. Klassisessa fysiikassa ilmiön voidaan selittää johtuvan aineen elektronien liikeratojen muutoksesta ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta. Diamagneettinen aine pyrkii hylkimään ulkoista magneettikenttää.

Ferromagneettisissa aineissa ja muilla tavoin magneettisissa aineissa diamagneettisuus on useita kertalukuja heikompi ilmiö kuin muiden magnetismin muotojen aiheuttama magneettinen vaste ulkoiseen magneettikenttään. Tästä syystä diamagneettisiksi sanotaankin vain niitä aineita, jotka eivät ole muilla tavoin magneettisia.

Diamagneettisten aineiden magneettinen suskeptibiliteetti χm on alle nollan ja suhteellinen permeabiliteetti μr alle yhden kaavan χmr-1 mukaisesti.

Esimerkiksi veden magneettinen suskeptibiliteetti χm = −9,05 × 10−6. Pyrolyyttinen hiili on erityisen voimakas diamagneetti ja yhdessä tasossa sen suskeptibiliteetti voi olla jopa χm = −400 × 10−6.

Suprajohteiden voidaan katsoa olevan täydellisiä diamagneetteja (χm = −1), sillä ne eivät päästä ulkoista magneettikenttää sisälleen, kuten havaitaan Meissnerin ilmiössä. Suprajohteiden tapauksessa puhutaankin superdiamagnetismista.

Diamagneettisia materiaaleja ja niiden magneettinen suskeptibiliteetti χm
Materiaali χm (*10-5)
Ammoniakki –0,26
Vismutti –16,6
Elohopea –2,9
Hopea –2,6
Hiili (timantti) –2,1
Hiili (grafiitti) –1,6
Lyijy –1,8
Natriumkloridi –1,4
Kupari –1,0
Vesi –0,91

Aiheesta muualla

Malline:Magnetismi