Resistiivisyys

Resistiivisyys eli ominaisvastus tai ominaisresistanssi (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta. Resistiivisyyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Resistiivisyyden käänteissuure on konduktiivisuus.

Resistiivisyys $\rho$ voidaan esittää yhtälöllä

$\rho =\frac{E}{J},$

missä $E$ on sähkökenttä ja $J$ virtatiheys. Resistiivisyyden esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto

$\rho =R\frac{A}{l},$

missä $R$ on vastus, $A$ poikkipinta-ala ja $l$ johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä $R=\rho l/A$.

Aineen sähkönjohtavuus riippuu sen lämpötilasta. Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.

Aineiden resistiivisyyksiä

Malline:Lähteetön Yleisimpien metallien resistiivisyyksiä pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20 °C, 10⁻⁶  Ωm vastaa arvoa 1 Ω·mm²/m):

Aineiden resistiivisyyksiä

Aine	Resistiivisyys (20 °C)	Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C)
Hopea	0,0159·10−6 Ωm	4,0·10−3 /K
Kupari	0,01678·10−6 Ωm	3,9·10−3 /K
Kulta	0,024·10−6 Ωm	3,4·10−3 /K
Alumiini	0,0265·10−6 Ωm	4·10−3 /K
Messinki	0,070·10−6 Ωm	1,5·10−3 /K
Rauta	0,097·10−6 Ωm	6·10−3 /K
Teräs (arvo vaihtelee laadun mukaan)	0,8·10−6 Ωm	3·10−3 /K

Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20 °C):

Aineiden resistiivisyyksiä

Aine	Resistiivisyys (20 °C)	Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C)
Konstantaani	0,50·10−6 Ωm	0,03·10−3 /K

Katso myös

• Sähköjohde
• Sähköeriste