Resistiivisyys
Resistiivisyys eli ominaisvastus tai ominaisresistanssi (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta.[1] Resistiivisyyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Resistiivisyyden käänteissuure on konduktiivisuus.
Resistiivisyys voidaan esittää yhtälöllä
missä on sähkökenttä ja virtatiheys. Resistiivisyyden esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto
missä on vastus, poikkipinta-ala ja johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä . [2] [3]
Aineen sähkönjohtavuus riippuu sen lämpötilasta.[4] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.
Aineiden resistiivisyyksiä
Malline:Lähteetön Yleisimpien metallien resistiivisyyksiä pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20 °C, 10−6 Ωm vastaa arvoa 1 Ω·mm²/m):
| Aine | Resistiivisyys (20 °C) | Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C) |
|---|---|---|
| Hopea | 0,0159·10−6 Ωm | 4,0·10−3 /K |
| Kupari | 0,01678·10−6 Ωm[5] | 3,9·10−3 /K[6][7] |
| Kulta | 0,024·10−6 Ωm | 3,4·10−3 /K |
| Alumiini | 0,0265·10−6 Ωm | 4·10−3 /K |
| Messinki | 0,070·10−6 Ωm | 1,5·10−3 /K |
| Rauta | 0,097·10−6 Ωm | 6·10−3 /K |
| Teräs (arvo vaihtelee laadun mukaan) | 0,8·10−6 Ωm | 3·10−3 /K |
Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20 °C):
| Aine | Resistiivisyys (20 °C) | Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C) |
|---|---|---|
| Konstantaani | 0,50·10−6 Ωm | 0,03·10−3 /K |
Katso myös
Lähteet
- ↑ Malline:Kirjaviite
- ↑ Malline:Verkkoviite
- ↑ Malline:Kirjaviite
- ↑ Stenbackashopyp s. 7 Malline:Wayback
- ↑ Malline:Verkkoviite
- ↑ Copper Wire Tables, sivu 14; National Bureau of Standards Handbook 100, United States Department of Commerce, 1966 Malline:Wayback
- ↑ Electrical Conductivity and Resistivity, NDT Resource Center Malline:Wayback