Ero sivun ”Beta-jakauma” versioiden välillä

testwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
imported>J Hokkanen
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 37.33.152.233) ja palautettiin versio 20654336, jonka on tehnyt InternetArchiveBot: linkki on hyvä olla
 
(ei mitään eroa)

Nykyinen versio 11. tammikuuta 2024 kello 14.24

Malline:Todennäköisyysjakauma Beta-jakauma[1] eli βjakauma[2] on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä jatkuvan satunnaismuuttujan todennäköisyysjakauma, jota käytetään bayesilaisessa todennäköisyyslaskennassa. Koska Beta-jakaumaa voi parametrisoida monella eri tavalla, sitä voidaan kutsua jakaumaperheeksi. Sen avulla voidaan esittää lähes kaikki äärelliselle välille konsentroituneet jakaumat.[1][2]

Jos satunnaismuuttuja X on Beta-jakautunut parametreillä α ja β, merkitään se yleensä

XBeta(α,β)[1] Be(α,β) βα,β.

Todennäköisyysjakauma

Satunnaismuuttujalla X, joka on Beta-jakautunut ja jolla perusjoukko on Ω=[0,1], on kaksi positiivista parametria α ja β. Niiden avulla Beta-jakauman tiheysfunktio määritellään

fX(x)=1B(α,β)xα1(1x)β1, [1]

missä niin sanottu beta-funktio on

B(α,β)=01tα1(1t)β1dt=Γ(α)Γ(β)Γ(α+β), [1]

jossa Γ(t) taas on gammafunktio. Beta-funktion tarkoituksena on "normalisoida" beta-jakauma niin, että sen tiheysfunktion määrätty integraali koko reaalialueen yli on tasan yksi.[3]

Toisinaan joskus parametrien arvoista vähennetään yksi (α=α1 ja β=β1), jotta tiheysfunktion ja momenttifunktion kaavat yksinkertaistuisivat hieman.[4]

Beta-jakauman tiheysfunktiolla on seuraavanlaisia ominaisuuksia:[1]

  • fX(x)>0 kaikilla x[0,1]
  • Jos α>1 ja β=1, niin fX(x) on aidosti kasvava ja sen maksimikohta on välin päätepisteessä x=1.
  • Jos α=1 ja β>1, niin fX(x) on aidosti vähenevä ja sen maksimikohta on välin päätepisteessä x=0.
  • Jos α>1 ja β>1, niin fX(x) on yksihuippuinen ja sen maksimikohta on välin sisäpisteessä x=α1α+β2.
  • Jos α<1 ja β<1, niin fX(x) on U:n muotoinen ja sillä on lokaalit maksimikohdat on välin päätepisteissä x=0 ja x=1.
  • fX(x) on symmetrinen, jos α=β.

Beta-jakauman kertymäfunktion lauseketta ei ole mahdollista kirjoittaa eksplisiittiseen muotoon, koska sen tiheysfunktion integraalifunktiota ei voi kirjoittaa lausekkeeksi alkeisfunktioiden avulla. Ne onkin tapana esittää vain numeerisessa muodossa aivan kuten toimitaan normaalijakaumassakin.[1]

Tunnusluvut ja momentit

Momenttifunktio

Momenttifunktio eli momentit generoiva funktio saadaan määritelmästä

M(t)=E(etX)=1B(α,β)01etxxα1(1x)β1dx.

Sen avulla voidaan määritellä origomomentit ja keskusmomentit. Origomomenttien yleinen muoto on

μn=E(Xn)=Γ(α+β)Γ(α+n)Γ(α+β+n)Γ(α), [4]

ja koska gammafunktiolla on Γ(α+1)=αΓ(α), siitä saadaan ensimmäiset momentit

E(X)=E(X1)=Γ(α+β)Γ(α+1)Γ(α+β+1)Γ(α)=Γ(α+β)αΓ(α)(α+β)Γ(α+β)Γ(α)=αα+β

ja

E(X2)=Γ(α+β)Γ(α+2)Γ(α+β+2)Γ(α)=Γ(α+β)(α+1)αΓ(α)(α+β+1)(α+β)Γ(α+β)Γ(α)=α(α+1)(α+β)(α+β+1).

Keskusmomenttien yleinen muoto on

μ'n=E((Xμ)n)=(αα+β)n2F1(α,n;α+β;α+βα),

missä 2F1 on hypergeometrinen funktio.[4]

Ensimmäinen origomomentti voidaan laskea myös suoraan

μ=E(X)=01xfX(x)dx=01x1B(α,β)xα1(1x)β1dx
=1B(α,β)01xα(1x)β1dx=1B(α,β)B(α+1,β)
=Γ(α+1)Γ(β)Γ(α+β+1)Γ(α+β)Γ(α)Γ(β)=αΓ(α)Γ(β)(α+β)Γ(α+β)Γ(α+β)Γ(α)Γ(β)=αα+β. [1]

Tunnuslukuja

Jakauman odotusarvo saadaan ensimmäisestä origomomentista

μ=E(X)=αα+β. [4]

Sen varianssi on taas suoraan toinen keskusmomentti

μ'2=Var(X)=σ2=αβ(α+β)2(α+β+1). [3][4]

Jakauman tiheysfunktion vinous määritetään kahden keskumomentin avulla

g1=μ'3μ23/2=2(βα)α+β+1(α+β+2)αβ. [3][5][4]

Vinous on nolla, mikä näkyy tasajakauman tiheysfunktion kuvaajasta, joka on täysin symmetrinen.

Jakauman huipukkuus määritetään kahden keskusmomentin avulla

γ2=μ4μ223=6[α3+α2(12β)+β2(β+1)2αβ(β+2)]αβ(α+β+2)(α+β+3). [3][6][4]

Negativinen huipukkuus näkyy tiheysfunktion kuvaajassa siten, että kuvaaja on "tasa- ja litteäpäinen" eikä terävää kärkeä esiinny ollenkaan.

Jakauman moodi sijaitsee välin [0,1] sisäpisteessä, kun α>1 ja β>1

Mo=α1α+β2.

Jos α<1 tai β<1 voi moodi sijaita välin päätepisteessä. Kun α=β=1 on jakauma tasajakauma ja kaikki pisteet ovat moodi.[3]

Esimerkkejä

Tarkastellaan toistokoetta, jonka yksittäisen kolikonheiton arvoksi voi tulla vain "kruuna" tai "klaava" todennäköisyyksillä p ja 1p. Heittojen kokonaismäärän ollessa n=100, noudattaa saatujen kruunujen yhteismäärät X binomijakaumaa XBin(100,p). Jos halutaan selvittää "kruunan" todennäköisyyttä p, kun saadaan k=60 "kruunaa", on se Beta-jakautunut pBeta(61,41).[7]

Edellinen ongelma on perinteisesti ratkaistu käyttäen normaalijakaumaa, mutta Beta-jakauma antaa silloin oikean tuloksen, kun se määritellään

pBeta(k+1,nk+1).

Normaalijakauma antaa harhaisen tuloksen, mikäli toistojen lukumäärä n on pieni ja suhde k/n on lähellä arvoa 0 tai 1.[7]

Beta-jakaumaa tulisi käyttää normaalijakauman sijasta approksimoitaessa binomijakaumaa epäsymmetrisissä tiheysjakauman tilanteissa. Esimerkiksi epäsymmetrisessä ja kahta arvoa antavassa satunnaistapauhtumassa kannattaa käyttää diskreetin binomijakauman approksimoimiseksi jatkuvaa Beetta-jakaumaa. Yleensä binomijakaumaa approksimoidaan normaalijakaumalla, mutta se ei toimi kunnolla, kun toista arvoa esiintyy tuntuvasti enemmän kuin toista.[7]

Beta-jakaumaa voidaan käyttää arvioitaessa tasajakaumien UiU(0,1) arvoja. Arvotaan n satunnaismuuttujalle Ui arvot U1, U2 ,..., Un. Arvot lajitellaan suuruusjärjestykseen, jolloin arvo merkitään uudella tavalla U(i), kun se on järjestyksessä i:nnes. (eli U(1) < U(2) < ... < U(n)). Silloin arvo U(k)Beta(k,n+1k) kun k=1,2,...,n.[8]

Muut jakaumat

Beta-jakaumasta saadaan tasajakauma, mikäli parametrit ovat molemmat yksi

XBeta(1,1)U(0,1). [2]

Lähteet

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla

Malline:Commonscat

Malline:Todennäköisyysjakaumat

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä mellin407 ei löytynyt
  2. 2,0 2,1 2,2 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä oulu ei löytynyt
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä jb ei löytynyt
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä BetaDistribution ei löytynyt
  5. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Skewness ei löytynyt
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Kurtosis ei löytynyt
  7. 7,0 7,1 7,2 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä stich ei löytynyt
  8. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä lau ei löytynyt