Lähdekoodi sivulle Ydinräjähdyksen vaikutukset

{{Korjattava|Paineen yksikkö Pa, kaavojen muotoilu, merkinnät kaavoissa, desimaalipilkut.}}
[[Kuva:Bomba atomica.gif|thumb|right|200px|Pienehkön ydinaseen räjäytys.]]
[[Kuva:AtomicEffects-Hiroshima.jpg|thumb|right|200px|Hiroshiman kaupunki atomipommin räjäytyksen jälkeen.]]
[[Kuva:Victim of Atomic Bomb 002.jpg|thumb|right|200px|Pahoin palanut [[Little Boy|Hiroshiman atomipommiräjähdyksen]] uhri.]]

'''Ydinräjähdyksen vaikutukset''' ovat [[Ydinase|ydinaseen]] [[räjähdys|räjähtäessään]] aiheuttamat sokaiseva valo, kuumuus, paineaalto, tuuli, järistys, [[ionisoiva säteily]], [[radioaktiivinen laskeuma]] ja sähkömagneettinen pulssi.<ref name="BEFF">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.atomicarchive.com/Effects/effects2.shtml | Nimeke =Basic Effects of Nuclear Weapons | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = National Science Digital Library | Ajankohta = | Julkaisija = AJ Software & Multimedia All Rights Reserved | Viitattu =1.2.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Ihmisiä tappava ja vammauttava vaikutus riippuvat huomattavasti räjähdyksen etäisyydestä ja voimakkuudesta ja räjäytysympäristöstä. Lämpöaalto ja paineaalto tappavat ja vammauttavat nopeasti, tulipalot ja radioaktiivinen säteily yleensä hitaammin. 1 megatonnin räjähdys tappaa lähes kaikki noin 3 km:n säteellä ja useimmat puutaloissa olevat noin 8&nbsp;km:n säteellä. Suojattomat saavat vakavia palovammoja vielä 17&nbsp;km:n päässä. 
ja saattavat kuolla niihin 15&nbsp;km:n kehän sisäpuolella. Jos räjähdysalueella on paljon puutaloja, syntyy [[tulimyrsky]].
30 km:n päässä ihmiset yleensä selviävät ilman vakavia vammoja, jos säteilyä ei oteta lukuun.<ref name="fas_nuke">{{Verkkoviite |osoite=https://fas.org/nuke/guide/usa/doctrine/dod/fm8-9/1ch3.htm |nimeke=EFFECTS OF NUCLEAR EXPLOSIONS |julkaisu=fas.org |kieli={{en}}}}</ref><ref>[http://glasstone.blogspot.fi/2010/04/review-of-1977-edition-of-glasstone-and.html]</ref> Helsingin yllä sopivalla räjähdyskorkeudella räjäytetty vetypommi tappaisi noin 140&nbsp;000 ihmistä, ja haavoittaisi 325&nbsp;000:ta<ref name="Nukemap_2017">[https://nuclearsecrecy.com/nukemap/ Nukemap] Alex Wellerstein 2012–2017</ref>. Jos pommi räjäytetään maanpinnassa, tappava laskeuma yltää kymmenien tai satojen kilometrien päähän.

== Tulipallo ja sienipilvi==

Yhden megatonnin pommin räjähdys näkyy häikäisevänä valona. Se saattaa sokaista, vaikka silmät ovat kiinnikin. Yhden megatonnin räjähteen tulipallo voi polttaa verkkokalvon 40–80 kilometrin päässä. Ylhäällä ilmakehässä tapahtuva räjähdys voi näkyä noin 1&nbsp;000 kilometrin päässä<ref>Chant&Hagg</ref>. Yli 40 kilometrin korkeudessa tehty räjähdys voi aiheuttaa silmävaurioita laajalla alalla varsinkin talvella, jolloin lumi heijastaa valoa.

Räjähdys kuumentaa ilman yli 10 miljoonaan asteeseen. Kuuma ilma laajenee nopeasti fysiikan lakien mukaan, jolloin sen kuumuus vähenee. 10 sekunnissa tulipallo on kasvanut maksimiinsa 2&nbsp;200 metrin läpimittaiseksi. Samalla tulipallo nousee ylöspäin vauhtinaan 75–100&nbsp;m/s.
Alun pallomainen tulipallo muuttuu epäsäännöllisen munkkirinkilän muotoiseksi. Lähellä maanpintaa nousevaan tulipalloon imeytyy pölyä. Tulipallo jäähtyy. Se ei enää säteile valoa minuutin kuluttua. Niinpä syntyy tyypillinen sienipilvi<ref name="Chant_Hogg_1984">Suuri ydinsotatieto, Christopher Chant & Ian Hogg, Eita Oy 1984, {{ISBN|951-95781-6-1}},alkuteos The Nuclear War File, käännös Pertti utriainen, Erkki makkonen, s. 136</ref>. Pilvi nousee puolessa minuutissa noin 5&nbsp;km:n korkuiseksi ja minuutissa 7&nbsp;km:iin. Pienillä räjähdystehoilla pilvi litistyy troposfäärin ylärajalle, mutta suuremmilla tehoilla pilvi menee stratosfääriin.

== Polttovaikutus ==
{{pääartikkeli|[[Ydinaseiden polttovaikutukset]]}}

Yhtä aikaa valonvälähdyksen kanssa tulee valtava kuumuus. Lähellä räjähtävän ydinpommin havaitsija kokee sokaisevan valon ja valtavan kuumuuden. Suhteellisen lähellä räjähdystä olevien verkkokalvot palavat. Pommin vaikutukset heikkenevät, kun mennään kauemmaksi räjähdyspaikasta. Räjähdyskohdan lähellä pommin säteily höyrystää ihmiset, hieman kauempana heistä jää vain hiiltyneitä luurankoja. Vielä etäämpänä ihmiset saavat kolmannen asteen [[palovamma|palovammoja]], joihin he kuolevat muutamassa päivässä. Hyvin kaukainen räjähdys aiheuttaa ihon punoitusta.{{Lähde||24. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}

1 megatonnin pintaräjähdyksen aiheuttamat palovammat: punoitus 1. aste 19,2&nbsp;km:n, rakkoja 2. aste 13,8 km:n ja karrelle palaminen 3. aste 11,4&nbsp;km:n säteellä suojaamattomalle iholle. Laaja 3. asteen palovamma on tappava. Yli 200–300 asteen kuumuudessa iho hiiltyy.

1&nbsp;Mt:n pintaräjäytys sytyttää metsäpalon 14&nbsp;km:n päässä. Suoria rakennusten erillispaloja syttyy 14,0&nbsp;km:n päässä ja laaja yleispalo 12,5&nbsp;km:n päässä.

Metallit sulavat megatonnin räjähdyksessä 5,6&nbsp;km:n päässä ja höyrystyvät 3,6&nbsp;km:n päässä<ref>[http://kids.britannica.com/students/assembly/view/124610]</ref>. Näillä etäisyyksillä suojattomat ihmiset hiiltyvät tai haihtuvat.

Ydinräjähdyksen paine saattaa vaurioittaa sähkölaitteita ja liesiä ja näin myös epäsuorasti sytyttää tulipaloja.

Paineen rikkomat kaasujohdot sekä pommin kuumuus voivat sytyttää varsinkin puurakenteisella alueella valtavan [[tulimyrsky]]n, joka pystyy imemään myrskyn nopeudella ihmisiä itseensä.{{Lähde||24. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}

== Painevaikutus ==
{{pääartikkeli|[[Ydinaseiden painevaikutukset]]}}
[[Kuva:House 1953 Nevada Nuclear Test 5 psi.jpg|thumb|right|250px|5 PSI:n paine tuhoaa puukerrostalon Nevadassa vuonna 1953 tehdyssä ydinkokeessa.]]Pian sokaisevan valon ja polttavan kuumuuden jälkeen tulee paineaalto ja myrskytuuli, joka kuljettaa esineitä tappavalla nopeudella [[hurrikaani]]n tai [[tornado]]n tapaan. Räjähdystulipallon laajenemisesta syntyvä paineaalto leviää lämpösäteilyä hitaammin ympäristöön. Se tuo mukanaan tuulen, joka voi tuhota ympäristöä hirmumyrskyn voimalla ja jonka kuljettamat esineet voivat lävistää ihmisen. Jonkin ajan kuluttua tulee alipaine ja vastakkainen tuuli. Hyvin kaukana räjähdyspaikasta tapahtuu pieniä vaurioita, ikkunat särkyvät.[[Kuva:Blastcurves 1.png|thumb|200px|1 kilotonnin räjähdyksen painekäyrät poikkileikkauskuvassa.]]
1 megatonnin pintaräjähdys levittää 7&nbsp;kPa (1&nbsp;PSI) painevaikutuksen jopa 80,76 kilometrin päähän. Tämä aiheuttaa talojen muuttumisen asuinkelvottomaksi.<ref name="noaa_overpressure">{{Verkkoviite | Osoite = http://response.restoration.noaa.gov/oil-and-chemical-spills/chemical-spills/resources/overpressure-levels-concern.html | Nimeke = Overpressure Levels of Concern | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =NOAA, Office of Response and Restoration | Viitattu =3.11.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> 14&nbsp;kPa (2&nbsp;PSI) (katot ja ovet rikkoutuvat, talot luhistuvat osittain.<ref name="noaa_overpressure"/>) Teollisuusrakennukset tuhoutuvat 1&nbsp;kt räjähdyksessä 350 metrin päässä 110&nbsp;kPa:n paineessa, ja 1&nbsp;Mt räjähdyksessä 5,5 kilometrin päässä 50&nbsp;kPa:n paineessa<ref name="caps">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080217041222/http://www.caps.org.pk/Papers/March2002.htm | Nimeke = Effects of nuclear weapons | Tekijä =  | Selite = from the book “Nuclear Weapons” by Charles S Grace | Julkaisu = caps.org.pk | Ajankohta =  | Julkaisija = wayback machine | Viitattu = 3.11.2012 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20080217041222/http://www.caps.org.pk/Papers/March2002.htm | arkistoitu = 17.2.2008 }}</ref> 1 Mt räjähdys kaataa puita ylipaineeseen nähden tehokkaammin, koska paineen kesto on pidempi.<ref name="caps" />

Paineaalto heijastuu maasta. Heijastuva paineaalto voi yhdistyä alkuperäiseen, mikä kaksinkertaistaa painevaikutuksen. Myös ilmakehän inversiokerrokset voivat heijastaa paineaaltoa kauas.

Yhden megatonnin pintaräjähdyksen painevaikutus

{| class=wikitable border="2" style="margin:1em 1em 1em 0; font-size:95%; text-align:center;"
|+
! Paine [[Psi (paineen yksikkö)|PSI]]
! Etäisyys <br> räjähdyskohdasta
! Tuhot
|-
|1 || 81&nbsp;km || Ikkunalasit särkyvät, sirpaleet vammauttavat hieman.
|-
|2 || 34&nbsp;km || Vähäinen vaurio: katot, kevyet väliseinät, ikkunat ja ovet hajalle. Talot korjattavissa.
|-
|3 || 13&nbsp;km || Talot romahtavat, paljon vakavia vammautumisia, ehkä kuolleita.
|-
|5 || 8&nbsp;km || Puurakennukset yleensä romahtavat, kaikki vähintään vammautuvat. 50&nbsp;% kuolee, raunioista pelastettavia 30&nbsp;%. Kellareita sortuu.
|-
|10  ||5,5&nbsp;km || Teräsbetonirakennukset romahtelevat tai vaurioituvat pahoin, ihmiset yleensä kuolevat.
|-
|20  ||3,5&nbsp;km || Vahvat betonirakennuksetkin yleensä romahtavat, lähes kaikki kuolevat. <ref name="Koivukoski_2003_55">Koivukoski 2003 s. 55</ref>
|}

Kellarien vauriot

*Talojen väestönsuojat kestävät 100–200&nbsp;kPa<ref>Koivukoski s. 55</ref>. 1&nbsp;MT pintaräjähdyksessä kellarit sortuvat 7,7&nbsp;km säteellä<ref>Koivukoski s. 59</ref>

== Säteily ==
{{pääartikkeli|[[Ydinräjähdyksen säteilyvaikutukset]]}}
[[Kuva:Death by haematopoietic syndrome of radiation sickness- influence of medical care.png|thumb|right|250px|Säteilyannoksen vaikutus kuolleisuuteen. 5&nbsp;Gy tappaa melko varmasti ilman hoitoa, 10&nbsp;Gy hoidosta huolimatta.]]
[[Kuva:Fallout 30days 1mt burst 15mph.svg|thumb|right|250px|Klikkaa kuva isommaksi.Laskeuman aiheuttama 30 vuorokauden annoskertymä kaavamaisesti 1&nbsp;Mt ydinlataus, jossa 100&nbsp;% fissiota räjähtää maanpinnassa. Tuulee lännestä navakasti 6,7&nbsp;m/s. Yli 5&nbsp;Sv säteilyannoksen kertymä yleensä tappaa suojattoman. Jo 1,5&nbsp;Sv voi tappaa. Yli 0.35&nbsp;Sv aiheuttaa säteilysairautta, yli 1&nbsp;Sv syöpää. Yli 0,05&nbsp;V (50&nbsp;mSv) annoksen alueelta väestö pitäisi evakuoida.]]

Ydinräjähdyksessä syntyy vain räjähdysajan kestävää [[alkusäteily|alkusäteilyä]]. Jälkisäteily kestää kauan. Se leviää radioaktiivisten hiukkasten muodossa laskeumana kauas räjähdyspaikasta. Radioaktiivinen laskeuma jaetaan yleensä varhaislaskeumaan, myöhäislaskeumaan ja maailmanlaajuiseen laskeumaan.

Räjähdyksessä välittömästi syntyvä [[ionisoiva säteily]] voi tappaa ihmisiä jonkin ajan kuluessa [[säteilysairaus|säteilysairauteen]]. Sen vaikutukset riippuvat saadusta annoksesta. Myös annoksen jakauma ruumiissa vaikuttaa. Radioaktiivinen laskeuma on merkittävä, pitkäkestoinen vaaratekijä hyvinkin kaukana räjähdyspaikasta.{{Lähde||24. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}

Vaarallisimpia säteilijöitä ovat alussa jodi-131 ja myöhemmin strontium-90 ja cesium-137. Radioaktiivinen jodi puoliintuu noin 8 päivässä. Strontium-90 ja cesium puoliintuvat 29 ja 30 vuodessa.

Säteily puoliintuu noin 7 tunnissa, jolloin eksponentti on 1,2. Käytännössä tämä on välillä 0,9-2. Niinpä säteily heikkenee nopeasti.

Säteilyn annosnopeus joko mitatan tai lasketaan. Kun annosnopeus ensimmäisenä korkeimman annosnopeuden tuntina on 100 mikrosievertiä tunnissa, on mentävä sisälle, syötävä joditabletteja ja rajoitettava liikkumista ulkona, jos tähän on mahdollisuus. Lapsille tämä raja on 10&nbsp;uSv/h ja kotieläimille 1&nbsp;uSv/h<ref name="Koivukoski_2003_130">Koivukoski 2003, s. 130</ref>. 100 uSv/h annosnopeus vastaa kahden vuoden annosta 0,4–0,5 millisievertiä. Näin muunnoskerroin tunnittaisella annosnopeudella ja pitkän ajan kokonaisannoksella on 4-5.

Odotettu 0,05 sievertin vuosikertymä, käytännössä monesti kokonaisannos aiheuttaa evakuointitarpeen. 0,1 sievertin säteilyannos kasvattaa syövän riskiä ollen siksi jo vaarallinen. 0,5&nbsp;Sv aiheuttaa hoitoa vaativan säteilysairauden mm hiusten lähtöä ja oksentelua.
Ehkä jo 1,5&nbsp;Sv:ssä, viimeistään 2,5 ihmisiä alkaa kuolla ja tarvitaan sairauden hoitoa. 5&nbsp;Sv säteilyä tappaa noin puolet väestöstä. Yli 6&nbsp;Sv tappaa käytännössä kaikki<ref>[http://www.webplaces.org/radiation/http://www.webplaces.org/radiation/]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot}}</ref>.

Karkeasti sanoen yhden megatonnin maanpintaräjähdys ja tuulen nopeus noin 2,5&nbsp;m/s aiheuttaa laskeuman, joka voi tappaa suojattoman noin 250&nbsp;km päässä ja tappaa melko varmasti noin 200&nbsp;km päässä. Ehkä tappavan alueen leveys on noin 55&nbsp;km. 90&nbsp;km päässä alatuuleen saa kuolettavan annoksen alle tunnissa 13&nbsp;km levyisellä alueella. Vielä 420&nbsp;km päässä 100&nbsp;km alueella väestö pitäisi evakuoida. <ref>Nukemap ja Koivukoski, 7!0 sääntö s. 109</ref>

Laskeumalaskelmat ovat useinkin epätarkkoja, koska tuulen suunnan muutokset, sateet jne. muuttavat laskeumaa niin että varsinkin kauempana räjähdyspaikasta saattaa tulla paikoin voimakkaampi laskeuma kun on ennustettu.

== Sähkömagneettinen pulssi ==
Korkealla ilmakehässä tai avaruudessa räjäytetty ydinlataus aiheuttaa laajalle leviävän sähkömagneettisen pulssin, joka voi hajottaa suojaamattomia elektroniikkalaitteita. Maanpinnan lähellä räjäytetyn pommin sähkömagneettinen pulssi on pienialainen.

== Räjähdyslajeista ==
Räjähdysvoima ja räjähtävän aseen tyyppi vaikuttavat huomattavasti tuhoihin ja henkilötappioihin. Ydinaseen vaikutus riippuu siitä, räjähtääkö pommi maan pinnalla, maan alla, matalalla vai korkealla ilmassa, avaruudessa, veden pinnalla vai veden alla.

Ydinase voidaan myös räjäyttää avaruudessa, jotta sähkömagneettinen pulssi tuhoaisi elektroniikaa ja sähkölaitteita.
Ydinräjähdysten vaikutukset riippuvat huomattavasti räjähdyksen voimasta ja siitä, missä ympäristössä ja millä korkeudella tai syvyydellä räjähdys tapahtuu. Esimerkiksi sää voi heikentää lämpösäteilyä. Kukkulainen maasto saattaa rajata ja suunnata paineaaltoa ja kuumuutta. Varsinkin maanpinnan lähellä tapahtunut räjähdys levittää pitkän aikavälin kuluessa laajalle, jopa tuhansien kilometrien päähän ulottuvan radioaktiivisen laskeuman. Maanpintaräjähdys voi synnyttää maanjäristyksen.{{Lähde||24. joulukuuta 2015|vuosi=2015}}

=== Matala ilmaräjähdys ===
Matalassa ilmaräjähdyksessä polttovaikutus on voimakas ja myös valo on melko voimakas. Paineen tuhot tuntuvat laajemmilla alueilla kuin maanpinttaräjähdyksessä, jos korkeus on valittu sopivasti. Järistys ja varhainen laskeuma ovat mitättömiä.

Räjähdyskorkeus jolla tulipallo ei kosketa maata <math>H_{opt}=200 \cdot Y^{1/3}</math>

Puurakenteiset omakotitalot tuhoutuvat 5&nbsp;PSI:n paineessa maanpinnalla megatonnin räjähdyksessä 4,6&nbsp;km päässä. Mutta ilmaräjähdyksessä 50&nbsp;% tappava 5&nbsp;PSI ulottuu 7&nbsp;km päähän<ref>Nukemap </ref>. Niinpä painevaikutus ulottuu ilmaräjähdyksessä 1,5 kertaa kauemmas. 1&nbsp;PSI:lle tämä kerroin on 1,83.
3. asteen palovammat tulevat maanpinnalla megatonnin räjähdyksessä 11&nbsp;km päässä, mutta ilmaräjähdyksessä 12,6&nbsp;km etäisyydellä<ref>Nukeamp</ref>. Kerroin on 1,15.

=== Maanpintaräjäytyksestä ===

Poltto- ja painevaikutus suppeampi kuin ilmaräjähdyksessä. Aiheuttaa maanjäristyksen ja nostaa paljon radioaktiivista jätettä ilmaan.

Laskukaava on{{Täsmennä|Minkä suureen laskukaava? Mikä on Y?}}

<math>H_{el}=62,2 \cdot Y^{0,3820}</math>

==== Räjähdyskuoppa ====

Pintaräjäytys kaivaa maahan kraatterin, jonka läpimitta D lasketaan kaavasta

<code>D=38*E^0,32526</code>

jossa D on kraatterikuopan läpimitta metriä, ja E räjähdysenergia kilotonneissa.

Tämän mukaan megatonnin räjähdyskraatteri on 360&nbsp;m läpimittainen, 29&nbsp;m syvä ja reunavallit ovat 7 metriä korkeat.

Kraatterin syvyys P lasketaan kaavasta

<code>P=9*E^0,25</code>

Reunavallin korkeus h=P/4<ref>Koivukoski s. 56</ref>
Multumavyöhykkeen läpimitta 1,5*D
Reunavallin läpimitta 2*D
Plastinen vyöhyke noin 2,5*D

Tärinä ulottuu ainakin 2,5 kertaiselle räjähdyskuopen säteelle asti vyöhykkeellä, jossa räjähdys muovaa maa- ja kallioperää.

merkittävää kraatteria ei synny, jos 1 megatonnin pommi räjähtää yli 150 metrin korkeudessa<ref name="Koivukoski_2003_46">Koivukoski 2003, s. 46</ref>.

=== Veden pinnassa räjäytetty ydinlataus ===
1 Megatonnin ydinlataus tuhoaa padot ja laiturit 850 metrin säteellä. Laivat tuhoutuvat 2,4&nbsp;km säteellä. 2&nbsp;m korkeita aaltoja nousee 2&nbsp;km säteellä, 4&nbsp;m korkeita 960&nbsp;m säteellä<ref>Koivukoski s. 60</ref>. Meren pinnassa aiheutettu räjäytys aiheuttaa laskeuman.

=== Korkea ilmaräjäytys ===
Hyvin korkealla ilmakehässä aiheutettu ydinräjäytys aiheuttaa hyvin voimakkaan, sokaisevan valon laajalla alueella. Polttovaikutus voi tuntua. Alkusäteily on maanpinnalla vähäinen, samoin painevaikutus. Järistystä ja laskeumaa ei synny merkittävästi. Painevaikutus vähenee räjähdyskorkeuden kasvaessa.

=== Avaruudessa tapahtuva räjäytys ===
[[Sähkömagneettinen pulssi]] (EMP) leviää laajalle hyvin korkealla tapahtuneissa ydinräjähdyksissä. Se tuhoaa ja vaurioittaa muun muassa suojaamattomat radiolaitteet.

=== Matala syvyysräjähdys maassa ===
Polttovaikutus ja valo maanpintaräjäytystä pienempiä. Voimakas järistys ja laskeuma lähellä räjähdyskuoppaa. Nämä riippuvat räjähdyskuopan syvyydestä.

=== Matala syvyysräjähdys vedessä ===
Valo ja poltto pienempiä kuin vedenpinnan alla tapahtuvassa räjäytyksessä. Tärinä saattaa ulottua kauemmaksi kuin vedenpintaräjäytyksessä. Painevaikutus suppeampi. Varhainen laskeuma voi olla suuri. Aallot saattavat aiheuttaa tuhoa.

=== Suljettu syvyysräjähdys ===
Syvällä maan sisässä tehty syvyysräjähdys aiheuttaa tärinän, maanjäristyksen. Maan sisälle syntyy pallomainen tai pystysuunnassa pitkulainen luola.

== Yhteenveto ==
[[Tiedosto:Effects of one megaton air burst.svg|thumb|right|250px|Yhden megatonnin ilmaräjähdyksen vaikutukset kaavamaisesti. 1 PSI puutalot asuinkelvottomiksi, ihmiset säilyvät yleensä hengissä. 5&nbsp;PSI puutalot tuhoutuvat, 50&nbsp;% kuolee, monilla pahoja vammoja. 2. asteen palovamma saattaa olla tappava. Alkusäteily on tappava vain sillä alueella, missä muutkin tuhovaikutukset ovat tappavia.]]

Ilmassa räjäytettyjen ydinpommien vaikutuksia. Pommi saatetaan räjäyttää ilmassa vaikutusalan suurentamiseksi ja toisaalta radioaktiivisen laskeuman minimoimiseksi. Niin sanottu optimaalinen räjähdyskorkeus on se korkeus, jossa räjähdyksen tulipallo ei vielä kosketa maata, mutta on sitä mahdollisimman lähellä. Maanpintakeskipiste on tällöin paikka, jossa pommi räjähtää pään päällä. Maanpintakeskipistettä sanotaan monesti hyposentriksi.

{| class=wikitable border="2" style="margin:1em 1em 1em 0; font-size:95%; text-align:center;"
|+
! rowspan=2 | Vaikutus
! colspan=4 | Räjähdysvoima / räjähdyskorkeus
|-
! 1&nbsp;kt / 200&nbsp;m
! 20&nbsp;kt / 540&nbsp;m
! 1&nbsp;Mt / 2.0&nbsp;km
! 20&nbsp;Mt / 5.4&nbsp;km
|-
| colspan=6| '''Painevaikutus, etäisyys maanpintakeskipisteestä '' / km'''
|-
| Kaikki rakennukset maan tasalle ({{convert|20|psi|kPa|abbr=on|disp=or}})
| 0,2
| 0,6
| 2,4
| 6,4
|-
| Useimmat tavalliset rakennukset tuhoutuvat ({{convert|5|psi|kPa|abbr=on|disp=or}})
| 0,6
| 1,7
| 6,2
| 17
|-
| Keskimääräinen vaurio, puutalot asuinkelvottomiksi({{convert|1|psi|kPa|abbr=on|disp=or}})
| 1,7
| 4,7
| 17
| 47
|-
| Junat lentävät kiskoiltaan ja hajoavat, 62&nbsp;kPa<br>(<!-- 0.63 kp/cm<sup>2</sup>= -->62 kPa;  <br>muut kuin 20&nbsp;kt arvioitu kuutiojuurella)
| ≈0,4
| 1,0
| ≈4
| ≈10
|-
| colspan=6 | '''Lämpövaikutus, etäisyys maanpintakeskipisteestä / km'''
|-
| Palavat aineet, puu jne syttivät tuleen, tappava
| 0,5
| 2,0
| 10
| 30
|-
| 3. asteen [[palovammat]], iho palaa karrelle, tappava
| 0,6
| 2,5
| 12
| 38
|-
| 2. asteen palovammat, rakkoja
| 0,8
| 3,2
| 15
| 44
|-
| 1. asteen palovammat, iho punottaa
| 1,1
| 4,2
| 19
| 53
|-
| colspan=6 | '''Säteilyn vaikutus, viisto etäisyys räjähdyskeskipisteeseen<sup>1</sup> ''SR'' / km'''
|-
| Tappava<sup>2</sup> neutroni- ja gammasäteily
| 0,8
| 1,4
| 2,3
| 4,7
|-
| Akuutti säteilysairaus<sup>2</sup>
| 1,2
| 1,8
| 2,9
| 5,4
|}

== Katso myös ==
* [[Ydinase]]
* [[Ydinsota]]
* [[Ydinaseriisunta]]
* [[Ydinaseonnettomuus]]
* [[Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Janne Koivukoski, Olli Paakkola, Pekka Myllyniemi | Nimeke = Ydinaseet, vaikutukset ja suojautuminen | Vuosi =2003 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Suomen pelastusalan keskusjärjestö | Tunniste = | Isbn = 9789517971485 | Viitattu =3.11.2012 }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Yhdistyneet kansakunnat. Pääsihteeri | Nimeke = Kokonaistutkimus ydinaseista: käännös YK:n pääsihteerin raportista A/35/392/12.9.1980 | Suomentaja =Martti Miekkavaara | Vuosi =1983 | Julkaisija = Sotatieteen laitos. Strategian toimisto | Tunniste = | Isbn = 9789512502738 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Christopher Chant, Ian Hogg | Nimeke = Suuri ydinsotatieto | Vuosi = 1984 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Eita | Tunniste = | Isbn = 9519578161 }}
*Shilling, Charles W, ''Atomic energy encyclopedia in the life sciences'' : Editor and major contributor: Charles Wesley Shilling, with the assistance of Miriam Teed Shilling, Prepared under the auspices of the Division of Technical Information, U.S. Atomic Energy Commission
* {{Kirjaviite | Tekijä =Raimo Väyrynen | Nimeke = Ydinaseet ja suurvaltapolitiikka | Vuosi =1983 | Julkaisija = Tammi | Tunniste = | Isbn = 9789513050931}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Nuclear explosion physics|Ydinräjähdyksen fysiikka}}

*[https://nuclearsecrecy.com/nukemap/ Nukemap] {{en}}
*[http://www.globalsecurity.org/wmd/intro/nuke-effects-calc.htm Nuclear Weapon Effects Calculator] {{en}}
*[http://www.alternatewars.com/BBOW/ABC_Weapons/Nuke_Effects_Calculator.htm Nuclear Weapon Effects Calculator] {{en}}
*[http://www.nucleardarkness.org/nuclear/nuclearexplosionsimulator/ See the immense area destroyed by a nuclear firestorm] {{Wayback|1=http://www.nucleardarkness.org/nuclear/nuclearexplosionsimulator/ |päiväys=20170903230318 }} {{en}}
*[http://www.carloslabs.com/node/20 Ground Zero II] {{en}}
*[http://www.stardestroyer.net/Empire/Science/Nuke.html Nuclear Weapon Effects Calculator] {{en}}
*[https://www.fourmilab.ch/bombcalc/ Strangelove Slide Rule Nuclear Bomb Effects Computer] {{en}}
*[http://www.cddc.vt.edu/host/atomic/nukeffct/ Effects of Nuclear Weapons and Nuclear War] {{en}}
*[https://meyerweb.com/eric/tools/gmap/hydesim.html Hydesim], painevaikutus {{en}}
*[https://www.metabunk.org/attachments/blast-effect-calculation-1-pdf.2578/ Explosion blast]
* {{Wayback | osoite = https://www.icheme.org/~/media/Documents/Subject%20Groups/Safety_Loss_Prevention/Hazards%20Archive/XI/XI-Paper-17.pdf | päiväys = 20171011021450 | nimeke = Some considerations on the damage criteria and safety distances for industrial explosions | eisulkeita = 1}}

[[Luokka:Ydinaseet|Vaikutukset]]
[[Luokka:Räjähdykset]]