Lähdekoodi sivulle Vastus

[[Kuva:3_Resistors.jpg|thumb|200px|Kolme eriarvoista vastusta]]
[[Kuva:Resistor symbol IEC.svg|thumb|100px|Eurooppalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki]]
[[Kuva:Resistor symbol America.svg|thumb|100px|Amerikkalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki]]
'''Vastus''', ''resistori'', on [[elektroniikka|elektroniikassa]] [[komponentti]], joka vastustaa [[tasavirta|tasa-]] ja [[vaihtovirta|vaihtovirran]] kulkua. Vastuskomponentin sähkövastus eli [[resistanssi]] mitataan [[Ohmi|ohmeissa]]. Tarkkuus, jolla se osuu määriteltyyn määrään ohmeja ilmaistaan [[toleranssi]]lukuna.

Toisinaan puhekielessä suuretta [[resistanssi]] sanotaan vastukseksi<ref>[https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/vastus Vastus; Kielitoimiston sanakirja]</ref>.

== Vastustyypit ==
=== Säätyvät vastukset ===
[[Tiedosto:Drahtwid.jpg|thumb|Työkalulla aseteltava lankavastus.]]
Joidenkin vastusten arvo on tarkoitettu riippuvan jostain ''ulkoisesta tekijästä''. '''[[Termistori]]t''' ovat vastuksia, joiden vastusarvo riippuu ''[[lämpötila]]sta''. Positiivisen lämpötilakertoimen vastusta kutsutaan [[PTC-termistori]]ksi (Positive Temperature Coefficient) ja negatiivisen lämpötilakertoimen vastusta [[NTC-termistori]]ksi (Negative Temperature Coefficient). Jos vastuksen arvo riippuu [[jännite|''jännitteestä'']] (Voltage Dependent Resistor, VDR-vastus) tällaista vastusta nimitetään '''[[varistori]]ksi'''. Vastuskomponenttia, jonka vastus säätyy ''[[valo]]n'' mukaan (LDR Light Dependent Resistor), kutsutaan [[valovastus|'''valovastukseksi''']].

''Mekaanisesti säädettävät'' vastukset luokitellaan työkalusäätöisiin [[trimmeri|'''trimmereihin''']] ja käsisäätöisiin [[potentiometri|'''potentiometreihin''']].

Lankavastus voi myös olla työkalulla aseteltava. Silloin sen suojakuoressa on vastuksen pituinen aukko, josta vastuslanka näkyy. Langan päällä on liikkuva metallirengas, joka ruuvimeisselillä kiristetään haluttuun vastusarvoon.

=== Kiinteät vastukset ===
Tavallisimpia kiinteitä vastuksia ovat massavastus, kalvovastus ja lankavastus.

'''Massavastus''' valmistetaan puristamalla hiilikvartsiseos lieriömäiseen muotoon, jonka päälle tulee suojakerros. Aikaisemmin massavastus oli yleisin kiinteä vastustyyppi.

'''Kalvovastus''' valmistetaan höyrystämällä lieriömäisen keraamisen rungon päälle tavallisesti spiraalimainen kalvo, jonka päälle tulee suojalakka tai -massa. Haluttuun resistanssiin voidaan vaikuttaa kalvonauhan pituudella, leveydellä ja paksuudella. Kalvovastukset jaetaan tavallisesti kolmeen alatyyppiin. ''Hiilikalvovastuksen'' kalvo on hiiltä ja se on halvin ja ehkä yleisin vastustyyppi. ''Metallikalvovastuksen'' kalvo on nikkelikromia ja se on myös yleinen vastustyyppi. ''Metallioksidikalvovastuksen'' kalvo on tinaoksidia.

'''Lankavastus''' on muodoltaan lieriömäinen tai kulmikas. Lankavastus valmistetaan kiertämällä vastuslankaa eristerungon ympärille. Vastusarvo riippuu langan pituudesta ja paksuudesta. Vastuslankana käytetään esimerkiksi kuparin ja nikkelin seosta eli [[konstantaani]]a tai krominikkeliä. Tavallisesti lankavastus kestää huomattavasti enemmän tehoa kuin massa- tai kalvovastus.

[[Tiedosto:Bifilar_2.svg|thumb|250px|Kaksoiskierre]]
Vastuslangan oheisen kuvan mukaisella kaksoiskierteellä voidaan ehkäistä vastuksen itseinduktanssia, eli loisinduktanssia. Esimerkiksi suurilla taajuuksilla käytetään pieni-induktanssisia vastuksia. Vastuslangan kaksoiskierteen vastakkaisiin suuntiin kulkevat vastuslangat kumoavat toistensa induktanssin.

== Vastusarvon ilmaiseminen ==
Vastuksen arvo ja toleranssi voidaan ilmaista vastukseen painetuin '''numeroin'''. Toinen tapa ilmaista on '''värikoodi''', ns. RETMA (Radio Electronics Television Manufacturers Association) -sarjat. Siinä sallittuja vastusarvoja on 6, 12, 24, 48, 96 tai 192 kpl per [[dekadi]]. Niiden vastaavat nimitykset ovat E6, E12, E24, E48, E96 ja E192. Vastaavat toleranssit 20 %, 10 %, 5 %, x %, 1 % ja 0,5 % (myös 0,25 % ja 0,1 %).<ref>IEC 60063 Preferred number series for resistors and capacitors, 1963.</ref>
 
Kullekin numerolle 0...9 on oma värinsä, samoin toleransseille ja joskus myös lämpötilakertoimelle.<ref>EIA-RS-279</ref>

[[Tiedosto:Resistors axial.jpg|thumb|Värikoodi]]
Standardi [[Electronic Industries Alliance|EIA]] värikooditaulukko EIA-RS-279:
{| class="wikitable"
!Väri!!raita 1!!raita 2!!raita 3 (kerroin)!!raita 4 (toleranssi)!!Lämpötilakerroin
|- bgcolor="#000000"
|{{Värilinkki|Musta|Musta|#FFFFFF}}||<span style="color:#FFFFFF;">0</span>||<span style="color:#FFFFFF;">0</span>||<span style="color:#FFFFFF;">×10<sup>0</sup></span>||&nbsp;||&nbsp;
|- bgcolor="#B8860B"
|[[Ruskea]] ||1||1||×10<sup>1</sup>||±1% (F) ||100 ppm
|- bgcolor="#FF0000"
|[[Punainen]] ||2||2||×10<sup>2</sup>||±2% (G) ||50 ppm
|- bgcolor="#FFA500"
|[[Oranssi]]||3||3||×10<sup>3</sup>||&nbsp;||15 ppm
|- bgcolor="#FFFF00"
|[[Keltainen]]||4||4||×10<sup>4</sup>||&nbsp; ||25 ppm
|- bgcolor="#9ACD32"
|[[Vihreä]] ||5||5||×10<sup>5</sup>||±0,5% (D) ||&nbsp;
|- bgcolor="#6495ED"
|[[Sininen]] ||6||6||×10<sup>6</sup>||±0,25% (C)||&nbsp;
|- bgcolor="#EE82EE"
|[[Violetti]]||7||7||×10<sup>7</sup>||±0,1% (B) ||&nbsp;
|- bgcolor="#A0A0A0"
|[[Harmaa]] ||8||8||×10<sup>8</sup>||±0,05% (A)||&nbsp;
|- bgcolor="#FFFFFF"
|[[Valkoinen]] ||9||9||×10<sup>9</sup>||&nbsp; ||&nbsp;
|- bgcolor="#FFD700"
|Kultainen ||&nbsp;||&nbsp;||×0,1 ||±5% (J) ||&nbsp;
|- bgcolor="#C0C0C0"
|Hopeinen||&nbsp;||&nbsp;||×0,01 ||±10% (K) ||&nbsp;
|-
|Ei ole ||&nbsp;||&nbsp;||&nbsp; ||±20% (M) ||&nbsp;
|}

Punaisesta violettiin värit ovat samassa järjestyksessä kuin [[sateenkaari|sateenkaaressa]].

== Vastuksen tehonkesto ==
Vastuksilla on rajallinen tehonkesto, (esimerkiksi 1/8 W, 1/4 W, 1/2 W jne.), joka määrää suurimman keskimääräisen [[teho]]n tietyssä ympäristön lämpötilassa (yleensä 23 astetta), jonka vastus kestää ilman ilmoitetun toleranssin ylittymistä. Sähköteho lasketaan [[sähkövirta|virran]] ''I'' ja [[jännite|jännitteen]] ''U'' tulona: 
:<math>\ P = U I</math>, mikä [[Ohmin laki|Ohmin lain]] avulla voidaan kirjoittaa myös muotoihin <math>P=\frac{U^2}{R}=RI^2</math>, missä R on resistanssi.

== Vastusten käyttötarkoituksia ==
Vastuksia voidaan käyttää mm. seuraaviin tarkoituksiin elektroniikan kytkennöissä:
* jännitteen muuttaminen – vastusjako esim. mittauspiireissä
* [[Elektroniikan suodattimet|suodattimet]] – esim. RC-piirit
* virran rajoittaminen

=== Lämmitysvastukset ===
Sähkölämmittimissä on vastuselementtejä, joissa sähköenergia muuttuu lämpöenergiaksi. Tyypillisesti näissä vastuksissa lämmityselementti on valmistettu metallilangasta.

== Katso myös ==
* [[Ohmin laki]]
* [[Potentiometri]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Volotinen, Vesa; Lesch, Kaj-Birger; Haaksikari, Jorma | Nimeke=Elektroniikka 1 – Analoginen elektroniikka | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 |Sivu=| Tunniste = | Isbn = 951-0-15259-5}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Wiio, Osmo A.; Somerikko, Unto V. | Nimeke=Nuorten radiokirja | Julkaisija=Tekniikan maailma | Vuosi=1963 | Tunniste=}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Resistors}}
* [http://koti.mbnet.fi/stinger/resistor.php Lisää tietoa vastuksista, muun muassa värikoodit] {{Wayback|1=http://koti.mbnet.fi/stinger/resistor.php |päiväys=20050107213603 }}
* [http://koti.mbnet.fi/stinger/retma.php Vastuksien (ja muidenkin komponenttien) RETMA-sarjoja] {{Wayback|1=http://koti.mbnet.fi/stinger/retma.php |päiväys=20050107212823 }}
* [http://www.kouluelektroniikka.fi/vastus.html Vastuksen koon värikoodilaskuri]
*[http://www.resistorguide.com/wirewound-resistor/ ResistorGuide.com: Wirewound resistor] {{en}}
{{Metatieto}}

[[Luokka:Elektroniikan komponentit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]