Lähdekoodi sivulle Treema

{{Tarkekirjaimet|kuva=Diaeresis.svg}}
'''Treema''' {{nowrap|( ''' ¨ ''' )}} on diakriittinen merkki eli [[tarke]], kaksi kirjaimen yläpuolelle merkittyä pistettä. Useimmiten treemaa käytetään [[vokaali]]n päällä. Treeman merkitys riippuu kielestä. Sillä voidaan merkitä ''diereesi'' ([[hiatus]]), [[umlaut]] tai sillä voi olla muukin merkitys. Suomen kielessä kirjaimiin a ja o liitettyä treemaa ei käsitetä diakriittiseksi merkiksi, vaan kirjaimen osaksi; näin ollen suomen ä:tä ei käsitetä treemalliseksi a:ksi, vaan eri kirjaimeksi, johon kuuluu treema{{Lähde}}.

Kun treeman alla oleva kirjain on pieni ''i'' tai ''j'', treema korvaa näiden kirjainten päällä muutoin esiintyvän pisteen.<ref name="Unicode5.0">{{kirjaviite | Nimeke = The Unicode Standard v 5.0|Vuosi = 1991–2007|Julkaisija=Addison-Wesley | Julkaisupaikka = San Francisco, etc.| Tunniste = | Isbn = 0-321-48091-0 | Sivu = 228}}</ref>

== Käyttö ja merkitykset ==
Treemaa käytetään useissa eri merkityksissä. 

# Diereesi. Joissakin länsi- ja eteläeurooppalaisissa kielissä, muun muassa [[ranskan kieli|ranskassa]], treema osoittaa, että kaksi peräkkäistä vokaalia eivät kuulu samaan tavuun. Tällöin ne eivät muodosta [[diftongi]]a eivätkä myöskään kirjainyhdistelmää eli [[digrafi]]a, jollaiset usein äännetään aivan toisin kuin kyseiset kirjaimet erillisinä.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Korpela, Jukka K.|Nimeke=Kirjainten tarinoita|Vuosi=2010|Luku=Treema erokepisteinä|Sivu=144|Julkaisija=|www=https://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf}}</ref>
# [[Umlaut]]. Pisteet vokaalin päällä osoittavat [[etuvokaali]]a erotukseksi vastaavasta takavokaalista. Näin on [[saksan kieli|saksassa]] ja sen vaikutuksesta useissa muissa pääasiassa keski- ja pohjoiseurooppalaisissa kielissä, myös [[suomen kieli|suomessa]] ([[Ä]] ja [[Ö]]).
# Muutamissa kielissä treemalla on vielä muitakin merkityksiä. Esimerkiksi [[albanian kieli|albaniassa]] ja [[filipino]]ssa ''ë'' merkitsee [[švaa]]-vokaalia.

Historiallisesti diereesi ja umlaut ovat aivan eri alkuperää. Diereesi on näistä selvästi vanhempi. Kun ne kuitenkin ovat aivan saman näköisiä, nykyaikaisessa [[tietotekniikka|tietotekniikassa]] niitä pidetään yleensä samana merkkinä, ja niinpä esimerkiksi [[Unicode]]-merkki U+00E4 tarkoittaa sekä umlautilla että diereesillä varustettua A-kirjainta (eli Ä).

Joissakin kielissä kuten [[suomen kieli|suomessa]] ja [[ruotsin kieli|ruotsissa]] Ä ja Ö on lisätty aakkosten loppuun ja käsitetään eri kirjaimiksi. Sen sijaan muun muassa [[saksan kieli|saksassa]] umlautilla varustetut kirjaimet Ä, Ö ja Ü käsitetään aakkosjärjestyksen kannalta samanarvoisiksi kuin A, O ja U.

== Nimitykset ==
Nimitys ''treema'' ({{k-fr|tréma}}) on vanhastaan käytössä varsinkin ranskan kieliopissa sekä [[klassiset kielet|klassisten kielten]] tutkimuksessa. Se johtuu [[kreikan kieli|kreikan kielen]] sanasta τρῆμα (''trema''), joka merkitsee "reikää" tai "pistettä" sekä myös "silmää" esimerkiksi [[Noppa|arpakuutiossa]].<ref name=Aikio>{{kirjaviite | Tekijä = Aikio, Annukka (toim.) | Nimeke = Uusi sivistyssanakirja | Sivu = 613 | Luku = Treema | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1975 | Tunniste = | Isbn = 951-1-00944-3}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=trh=ma | Nimeke = A Greek-English Lexicon | Kirjoittaja = Henry George Liddell, Robert Scott | Viitattu = 15.7.2016}}</ref>  Täten se viittaa vain merkin muotoon, ei sen merkitykseen. Tavallisimmin nimitystä kuitenkin käytetään tapauksissa, jolloin se toimii diereesimerkkinä.<ref name=Aikio />

Nimitys ''diereesi'' ({{k-en|diaeresis}}) johtuu kreikan sanasta διαίρεσις (''diaíresis''), joka merkitsee "jakoa", "erotusta" tai "eroa".<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=diai/resis | Nimeke = A Greek-English Lexicon:  | Kirjoittaja = Henry George Liddell, Robert Scott | Viitattu = 15.7.2016}}</ref> 

Nimitys [[Umlaut|''umlaut'']] on saksalainen kielitieteellinen nimi sille ilmiölle, että [[saksan kieli|saksan kielessä]] [[takavokaali]] usein korvautuu sanan [[monikko]]a muodostettaessa vastaavalla [[etuvokaali]]lla. Kun nämä etuvokaalit merkitään kirjoituksessa kahdella pisteellä vokaalimerkin päällä, on sama termi tullut tarkoittamaan myös tätä tarkemerkkiä.

== Diereesi ==
=== Historia ===
==== Kreikan kielessä ====
[[Tiedosto:Greek diaeresis.svg|pienoiskuva|140px|Treema [[ypsilon]]in päällä erottamassa sen eri tavuun [[alfa]]sta.]]
Kahta pistettä, joita sanottiin treemaksi, käytettiin [[hellenismi|hellenistisellä]] kaudella kehitetyssä [[polytoninen ortografia|polytonisessa ortografiassa]] vain [[ioota]]n {{polytoninen|ι}} ja [[ypsilon]]in {{polytoninen|υ}} päällä. Treemalla merkittiin diereesi eli se, ettei kirjain näissä tapauksissa kuulunut samaan tavuun edeltävän vokaalin kanssa, eli muodostanut diftongia, vaan muodosti yksin oman tavunsa, kuten esimerkiksi sanoissa {{polytoninen|ἠΰ}} ja {{polytoninen|Ἄϊδι}}. Treemaa käytettiin myös sanan alussa, esimerkiksi sanoissa {{polytoninen|ϊδῶν}}, {{polytoninen|ϋἱός}} ja {{polytoninen|ϋβριν}}, näiden erottamiseksi edellisen sanan loppuvokaalista. Tätä pidettiin tarpeellisena, koska siihen aikaan kirjoitus oli vielä ''[[scriptio continua]]'' -tyyppistä, toisin sanoen sanoja ei erotettu toisistaan jättämällä niiden väliin [[välilyönti|tyhjä väli]].<ref name="Kiilunen">{{Kirjaviite | Tekijä=Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina | Nimeke=Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti | Selite=Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen eksegeettinen seura | Vuosi=2013 | Tunniste = | Isbn = 978-951-9217-58-1 | Sivut=160}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Johnson, William | Nimeke = Bookrolls and scribes in Oxyrhynchus | Sivut = 343 | Selite = Esimerkkejä myös sivuilla 259, 315 ja 334 | Julkaisija = University of Toronto Press | Vuosi = 2004 | Tunniste = | Isbn = 0802037348}}</ref>

==== Latinalaisia aakkosia käyttävissä kielissä ====
Diereesi on omaksuttu kreikan kielestä moniin [[latinalaiset aakkoset|latinalaisilla aakkosilla]] kirjoitettaviin länsi- ja eurooppalaisiin kieliin. Sitä käytetään [[oksitaani]]ssa, [[katalaani]]ssa, [[Ranskan kieli|ranskassa]], [[Hollannin kieli|hollannissa]] ja [[kymri]]ssä sekä jonkin verran [[englannin kieli|englannissakin]].

Kreikassa painollinen vokaali ei assimiloidu edeltävän vokaalin kanssa vaan muodostaa oman tavunsa. Sellaiset vokaalit merkittiin [[aksentti]]merkeillä kuten [[akuutti (tarke)|akuutilla]], mikä käytäntö on myös omaksuttu muun muassa [[espanjan kieli|espanjaan]] ja [[portugalin kieli|portugaliin]]. Esimerkiksi portugalin sana ''saia'' ({{IPA|['sajɐ]}}, "pusero") eroaa verbimuodosta ''saía'' ({{IPA|[sa'i.ɐ]}}, "lähdin") siinä, että edellisessä edellisessä esiintyy [[diftongi]] {{IPA|/ai/}}, jälkimmäisessä sen sijaan [[hiatus]] (diereesi) eli kaksi eri tavuihin kuuluvaa vokaalia.

=== Nykyinen käyttö ===
==== Hiatuksen merkkinä ====
[[Nykykreikka|Nykykreikassa]] käytetyssä [[monotoninen ortografia|monotonisessa ortografiassa]] treema on [[akuutti (tarke)|akuutin]] ohella ainoa tarke. Sitä käytetään ilmaisemaan, että diftongin vokaalit lausutaan erillisinä. Tämä on tarpeen siksi, että nykykreikassa useat diftongit lausutaan yhtenä vokaaliäänteenä ([[itasismi]]). Esimerkiksi sana παϊδάκια (''païdákia'', "lampaankyljykset") lausutaan {{IPA|[pai'ðakia]}}, kun taas sana παιδάκια (''paidákia'', "pikkulapset") lausutaan {{IPA|[pe'ðakia]}}. Kuten muinaiskreikassa, treema esiintyy vain [[ioota]]n ja [[ypsilon]]in kanssa. Treema voi joko olla ainoa vokaaliin liittyvä tarke, esimerkiksi sanassa ακαδημαϊκός (''akadimaïkós'', "akateeminen"), tai se voi esiintyä yhdessä akuutin kanssa kuten sanassa πρωτεΐνη (''proteḯni'', "proteiini").

[[Katalaani]]ssa kirjainyhdistelmät ''ai'', ''ei'', ''oi'', ''au'', ''eu'' ja ''iu'' luetaan yleensä [[diftongi|diftongeina]]. Toisinaan samat vokaalit voivat kuitenkin esiintyä peräkkäin myös eri tavuihin kuuluvina eli niiden välissä on [[hiatus]]. Tällöin jälkimmäisen vokaalin päälle merkitään treema eli diereesi, joka osoittaa, että esimerkiksi sanat ''raïm'' ("viinirypäle") ja ''diürn'' ("päivän kestävä") on luettava {{IPA|[rə'im]}} ja {{IPA|[di'urn]}} (eikä *{{IPA|['rajm]}} ja *{{IPA|['diwrn]}}). [[Oksitaani]]ssa diereesiä käytetään kutakuinkin samoin kuin katalaanissakin: ''ai, ei, oi, au, eu'' ja ''ou'' ovat yhteen tavuun kuuluvia diftongeja, kun taas ''aï, eï, oï, aü, eü'' ja ''oü'' jakautuvat kahteen tavuun.

[[Kymri]]ssä diereesiä käytetään etupäässä painollisen vokaalin päällä, ja se on useimmiten ensimmäinen kahdesta peräkkäisestä vokaalista. Tyypillinen esimerkki on sana  ''copïo'' ({{IPA|[kɔ.ˈpi.ɔ]}}, "kopioida", "jäljentää"), jossa vokaalit kuuluvat eri tavuihin, toisin kuin sanassa ''mopio'' ({{IPA|[ˈmɔ.pjɔ]}}, "pyyhkiä"). Se esiintyy toisinaan myös kolmesta peräkkäisestä vokaalista ensimmäisen päällä, jonka se tällöin erottaa kahden jälkimmäisen muodostamasta diftongista, esimerkiksi sanassa crëwud, joka lausutaan {{IPA|[ˈkreː.ʊi̯d]}} (w käsitetään kymrissä vokaaliksi).

[[Hollannin kieli|Hollannissa]] treema on välttämätön sellaisissa sanoissa kuin esimerkiksi ''coëfficiënt'', koska digrafit ''oe'' ja ''ie'' sellaisinaan luetaan yleensä yksinkertaisina vokaaleina (edellinen {{IPA|[u]}}, jälkimmäinen {{IPA|[i]}}. [[Yhdyssana|Yhdyssanoissa]] treeman sijasta käytetään nykyisin kuitenkin mieluummin yhdysmerkkiä, ja niinpä kirjoitetaan esimerkiksi ''zee-eend'' ("merisorsa") eikä enää ''zeeëend".<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://woordenlijst.org/zoek/?q=zee-eend&w=w | Nimeke = Woordenlijst Nederlandse taal | Viitattu = 15.7.2016 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

[[Saksan kieli|Saksassa]] diereesi esiintyy muutamissa erisnimissä kuten [[Ferdinand Piëch]] ja [[Bernhard Hoëcker]].

==== Ei-mykän vokaalin merkkinä ====
Treeman käyttö laajeni muutamissa kielissä niin, että sitä alettiin käyttää yleensäkin sen osoittamiseen, että vokaali on lausuttava erikseen. Tämä koski myös vokaaleja, jotka muutoin muodostaisivat [[digrafi|digrafeja]] konsonanttien kanssa tai joita ei muussa tapauksissa äännettäisi lainkaan.

[[Espanjan kieli|Espanjan]], [[katalaani]]n, [[Ranskan kieli|ranskan]], [[Galician kieli|galician]] ja [[oksitaani]]n kielissä kirjainyhdistelmät ''gu'' ja ''qu'' lausutaan ''e'':n ja ''i'':n edellä vain yhtenä konsonanttina, {{IPA|[g]}} ja {{IPA|[k]}}, ja samoin on ''qu'':n laita ranskassa muidenkin vokaalien edellä. Poikkeustapauksissa, jolloin ''u'' kuitenkin lausutaan, sen tai (ranskassa) sitä seuraavan vokaalin yläpuolelle merkitään treema. Ennen kuin [[Portugalin kieli|portugalin]] oikeinkirjoitusta vuonna 1990 uudistettiin, treemaa käytettiin varsinkin Brasiliassa samaan tapaan sen tapaisissa sanoissa kuten ''sangüíneo'' ({{IPA|s?~'gwiniu|}} ("sangviininen"), mutta vuoden 1990 uudistuksessa se poistettiin portugalin kielestä kokonaan. 

Esimerkkejä:
* Espanjassa: ''pingüino'' {{IPA|piŋ'gwino|}} "[[Pingviinit|pingviini]]"
* Katalaanissa: ''aigües'' {{IPA|'ajɣwəs|}} "vedet", ''qüestió'' {{IPA|kwəsti'o|}} "aihe", "kysymys"
* Oksitaanissa: ''lingüista'' {{IPA|liŋ'gwist?|}} "kielellinen", ''aqüatic'' {{IPA|a'kwatik|}} "vedessä elävä"
* Ranskassa: ''aiguë'' tai ''aigüe'' {{IPA|egy|}} "terävä" (feminiinimuoto); tässä ''e'':tä ei lausuta, ja ilman treemaa sekä ''u'' että ''e'' olisivat ääntymättömiä eli "mykkiä"
* Galiciassa: ''mingüei'' {{IPA|miŋ'gwei|}} "(minä) vetäydyin"
* [[Luxemburgin kieli|Luxemburgin kielessä]]: ''chance'' {{IPA|'ʃãːs|}} "mahdollisuus", ''chancë'' ({{IPA|'ʃãːsə|}}, konsonantin edellä, "mahdollisuudet")
* Englannissa: ''[[Brontë]]'' {{IPA|'|b|r|ɒ|n|t|i}}.

Käytäntö on omaksuttu myös [[gandan kieli|gandan kieleen]], jossa ''ny'' on yhden äänteen merkki ({{IPA|ɲ}}, sama kuin espanjan [[Ñ]]), mutta yhdistelmä ''nÿ'' luetaan {{IPA|ɲj}}. Tämä erottaa toisistaan sanat ''anya'' {{IPA|aɲa|}} ja ''anÿa'' ({{IPA|aɲja|}}.

==== Ranskan kielessä ====
[[Ranskan kieli|Ranskassa]] eräät diftongit, jotka vanhastaan on kirjoitettu kahdella vokaalikirjaimella ja aikoinaan äännettiinkin niin, äännetään nykyisin yksinkertaisina vokaaleina. Esimerkiksi [[digrafi]] ''ai'' äännetään nykyisin {{IPA|[e]}}. Ranskassa kuitenkin on myös sanoja, joissa vokaaliäänteet ''a'' ja ''i'' esiintyvät välittömästi peräkkäin mutta kuuluvat eri tavuihin. Sellaisia ovat esimerkiksi sanat ''maïs'' {{IPA|[ma.is]}}, "[[maissi]]") ja ''naïf'' ({{IPA|[na.iv]}}, "naiivi").  Tällaisissa tapauksissa jälkimmäisen vokaalin päälle merkitään treema osoittamaan, ettei kirjainyhdistelmää ''aï'' ole luettava digrafin ''ai'' tavoin. Samaan tapaan treema esiintyy myös ''e'':n päällä esimerkiksi sanassa ''Noël'' ({{IPA|[nɔ.ɛl]}}, "[[joulu]]"), jotta yhdistelmä ''oe'' mahdollisimman selvästi erottuisi [[ligatuuri]]sta [[œ]], joka äännetään {{IPA|œ}} tai {{IPA|ø}}. Joskus treema esiintyy myös ''u'':n tai ''y'':n päällä, esimerkiksi raamatullisessa miehen nimessä ''Ésaü'' ({{IPA|[esa.y]}}, [[Eesau]]) sekä Pariisin esikaupungin nimessä [[L'Haÿ-les-Roses]] {{IPA|[la.i le ʁoz]}}.

Treemaa käytetään myös ääntymättömän ''e'':n päällä yhtymän ''gu'' jäljessä osoittamaan, että tämä äännetään {{IPA|[gy]}} eikä pelkkänä {{IPA|g}}:nä kuten muutoin yhtymissä ''gue'' ja ''gui''.  Esimerkiksi adjektiivi ''aigu'' ({{IPA|[egy]}}, "terävä") on [[feminiini]]muodossaan ''aiguë'' ({{IPA|[egy]}}; tämä sana siis lausutaan samoin sekä maskuliini- että feminiinimuodossaan.)  Vastaavasti sana ''ciguë'' {{IPA|[sigy]}}, "[[myrkkykatko]]") lausutaan {{IPA|[sigy]}}.  Vuodesta 1990 lähtien on ollut vireillä oikeinkirjoitusuudistus, jossa treema tällaisissa tapauksissa aiotaan siirtää ''u'':n päälle (''aigüe, cigüe''), mutta vanha kirjoitusasu on yhä yleisesti käytössä. Uudistus ei kuitenkaan vaikuttaisi esimerkiksi sanaan ''canoë'' {{IPA|[kanɔ.e]}}, "[[kanootti]]"), koska siinä ''e'' lausutaan.

Muutamissa nimissä treema osoittaa, missä kohdissa [[hiatus]] kahden vokaalin välillä on aikoinaan ollut, vaikka nykyisin jälkimmäistä vokaalia ei enää äännetä.  Sellaisia nimiä ovat esimerkiksi [[Camille Saint-Saëns|Saint-Saëns]] {{IPA|[sɛ̃sɑ̃s]}} ja [[Anne Louise Germaine de Staël|de Staël]] {{IPA|[də stal]}}.

==== Englannin kielessä ====
Treema eli diereesi on [[gravis|graviksen]] ohella ainoa tarke, joka englannissa esiintyy toisinaan omakielisissäkin sanoissa; lainoissa esiintyvät joskus myös [[akuutti (tarke)|akuutti]], [[sedilji]] ja [[aaltoviiva|tilde]]. Sekä treemaa että gravista pidetään nykyisin usein kuitenkin vanhahtavina, ja ne ovat jäämässä pois käytöstä.<ref name="Fowler">{{kirjaviite | Tekijä = Burchfield, R. W. | Nimeke = Fowlers's Modern English Usage (3. painos) | Sivu = 210 | Julkaisija = Oxford University Press | Vuosi = 1996 | Tunniste = | Isbn = 0-19-869126-2}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.flakery.org/search/show/251 | Nimeke = On Diacritics and Archaïsm | Sivusto = Flakery.org | Viitattu = 15.7.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20100107005325/http://www.flakery.org/search/show/251 | arkistoitu = 7.1.2010 }}</ref>

Treema esiintyy englannissa joissakin etu- ja sukunimissä sen merkkinä, että kaksi peräkkäistä vokaalia on äännettävä toisistaan erillisinä, ei [[diftongi]]na, ja että molemmat äännetään. Sellaisia ovat esimerkiksi nimet ''Chloë'' ja ''Zoë'', joissa ''e'' ilman treemaa voitaisiin jättää kokonaan ääntämättä. Myös sukunimessä ''[[Brontë]]'' ({{IPA|'|b|r|ɒ|n|t|i}}) treema osoittaa, että loppu-''e'' on äännettävä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Sivu = 172 | Luku = Englanti | Julkaisija = | Vuosi = 2010 | www = https://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf}}</ref> Jotkut sanat saatetaan vaihtoehtoisesti kirjoittaa joko treemalla tai ilman sitä, esimerkiksi ''naïve'' (naiivi") sekä nimet ''[[Boötes]]'' tai ''Bootes'' sekä ''[[Noel|Noël]]'' ja ''[[Noel]]''. Sanoissa, joissa ''oo'' lausutaan kahtena erillisenä vokaalina, treemaa saatetaan myös käyttää jälkimmäisen ''o'':n päällä, esimerkiksi sanassa ''coöperate'' ("toimia yhdessä", "myötävaikuttaa"), jossa muun muassa ''[[The New Yorker]]'' sitä yhä käyttää.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://boards.straightdope.com/sdmb/showthread.php?t=302254 | Nimeke = Umlauts in English? General Questions | Sivusto = Straight Dope Message Board | Viitattu = 15.7.2016}}</ref><ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.newyorker.com/online/blogs/culture/2012/04/the-curse-of-the-diaeresis.html|date=2012-04-26|Kirjoittaja=Mary Norris|Nimeke=The Curse of the Diaeresis|Julkaisija=The New Yorker|Lainaus=The special tool we use here at The New Yorker for punching out the two dots that we then center carefully over the second vowel in such words as “naïve” and “Laocoön” will be getting a workout this year, as the Democrats coöperate to reëlect the President.}}</ref>

Kirjainta ''Ÿ'' käytetään englanninkielisessä tekstissä joskus kreikan [[ypsilon]]in vastineena kreikkalaisissa nimissä, kun se muodosta hiatuksen a:n ([[alfa]]n) kanssa. Esimerkiksi [[Herodotos|Herodotoksen]] mainitsema persialainen nimi [[Artayktes]] ({{k-el|Ἀρταΰκτης}} kirjoitetaan englanniksi usein ''Artaÿctes'', ja Peloponnesoksen [[Taygetos]]-vuoren nimi ({{k-el|Ταΰγετος}}) samaan tapaan ''Mount Taÿgetus''.

== Umlaut ==
[[Umlaut]] on [[saksan kieli|saksan kielelle]] tyypillinen ilmiö, jossa [[takavokaali]]t vaihtuvat sanojen tietyissä taivutusmuodoissa vastaaviksi [[etuvokaali|etuvokaaleiksi]]. Se esiintyy eräissä [[verbi]]muodoissa ja [[johdos|johdoksissa]] sekä varsinkin [[substantiivi]]en [[monikko]]muodoissa. Tällöin vokaalit /a/, /o/ ja /u/ korvautuvat vokaaleilla /e/, /ø/ ja /y/, jotka saksassa nykyisin merkitään kirjaimilla ''[[ä]]'', ''[[ö]]'' ja ''[[ü]]''. Näissä siis kirjaimiin ''a'', ''o'' ja ''u'' lisätään aivan diereesimerkin kaltainen tarke. Saksassa ja sen vaikutuksesta eräissä muissakin kielissä myös tästä tarkkeesta käytetään nimitystä ''umlaut''.

=== Historia ===
[[Tiedosto:Umlaut forms.png|thumb|100px|Umlaut-merkin vanhat ja uudet muodot]]
[[Tiedosto:Umlaut Development.png|thumb|right|220px|Umlautin kehitys Sütterlinissä: ''schoen'' ("kaunis") muuntui ensin muotoon ''schoͤn'' ja lopulta muotoon '''schön''.]]
Saksan ääntämyksessä umlaut esiintyi jo [[muinaisyläsaksa]]ssa ja kehittyi edelleen [[keskiyläsaksa]]laisena aikana. Kirjoituksessa ''ä''- ja ''ö'' -äänteiden merkkinä käytettiin alun perin yhdistelmiä ''ae'' ja ''oe'' jotka esiintyivät [[latina]]ssakin. Myöhemmin tuli tavaksi kirjoittaa nämä kirjaimet yhteen: [[Æ]] ja [[Œ]], joista edellinen on yhä käytössä [[tanskan kieli|tanskassa]] ja [[norjan kieli|norjassa]], tai ''e'' saatettiin kirjoittaa pienoiskoossa ''a'':n yläpuolelle. Vähitellen tämä ''e'' yksinkertaistui muodoltaan jonkinlaiseksi [[aaltoviiva|tilden]] tapaiseksi viivaksi (~) viivaksi, jollaista suomalaisessa [[kaunokirjoitus|kaunokirjoituksessa]] edelleen käytetään pisteiden sijasta, tai lopulta kahdeksi pisteeksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Sivut = 7, 127, 130 | Luku = Myöhemmät lisäkirjaimet, Ää, Öö | Julkaisija = | Vuosi = 2010 | www = https://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf}}</ref> Alkuperäinen kirjoitustapa on kuitenkin yhä säilynyt joissakin nimissä kuten [[Goethe]], [[Goebbels]] ja [[Staedtler]].

Kun [[goottilaiset kirjaintyypit|goottilaisia kirjaintyyppejä]] käytettiin myöhäiskeskiaikaisissa saksalaisissa käsikirjoituksissa ja myöhemmin painettuinakin, kirjaimen yläpuolelle merkitty <e> oli yhä selvästi tunnistettavissa e-kirjaimeksi, mutta toisinaan se korvattiin käsikirjoituksissa jo keskiajan lopulla kahdella pisteellä.

[[Uusi aika|Uuden ajan]] alussa Saksassa kehittyi [[kaunokirjoitus]]tyylejä, joista [[Sütterlin]] on myöhäisin ja tunnetuin. Niissä <e>-kirjaimen muodosti kaksi lähellä toisiaan olevaa pystysuoraa viivaa, ja toisen kirjaimen yläpuolelle tarkkeena merkitty <e> näytti kahdelta pieneltä viivalta. Tämän käsin kirjoitetussa tekstissä noudatetun käytännön mukaisesti tuli jo 1500-luvun lopulla painetussakin tekstissä tavaksi merkitä umlaut kahdella pisteellä sen vokaalin yläpuolella, jota se koskee.

Nykyisin käsin kirjoitetuissa teksteissä umlautin merkki vaihtelee muodoltaan ja saattaa muistuttaa esimerkiksi [[aaltoviiva|tildeä]], [[lainausmerkki]]ä, [[viivamerkit|viivamerkkiä]] tai pienoiskokoista u-kirjainta. Epätavallisia muotoiluja käytetään joskus myös graafisessa muotoilussa merkin mahduttamiseksi suppeaan tilaan tai muista tyylillisistä syistä.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://kaune.hardwig.com/news/ungewohnliche-umlaute | Nimeke = Unusual Umlauts | Kieli = (saksaksi) | Viitattu = 15.7.2016}}</ref> Merkki saatetaan kääntää pystysuoraan asentoon tai sijoittaa kirjaimen sisään.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://fontsinuse.com/uses/4006/jazz-in-town-poster | Nimeke = Jazz in Town: Fonts in Use | Kirjoittaja = Florian Hardwig | Viitattu = 15.7.2016}}</ref><ref name="Flickr collection: vertical umlauts">{{verkkoviite | Osoite = https://www.flickr.com/photos/tags/vertical%20umlaut | Nimeke = Filckr collection: vertical umlauts | Sivusto = Flickr collection | Viitattu = 15.7.2016}}</ref><ref name="Compact umlaut">{{verkkoviite | Osoite = http://fontsinuse.com/uses/8308/gipfelstuermer-by-unheilig | Nimeke = Compact umlaut | Sivusto = Fonts in Use | Kirjoittaja = Florian Hardwig | Viitattu = 15.7.2016}}</ref>

=== Saksassa esiintyviä käytäntöjä ===
Mikäli umlaut-kirjaimet eivät ole käytettävissä, saksankielisessä tekstissä on nykyisinkin tavallista korvata umlaut-merkki vokaalin jälkeen merkityllä ''e''-kirjaimella.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Sivu = 194 | Luku = Saksa, umlaut-kirjaimet | Julkaisija = | Vuosi = 2010 | www = https://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf}}</ref> Täten esimerkiksi ''Schröder'' kirjoitetaan ''Schroeder''. Koska ''ö'' lausutaan aivan toisin kuin ''o'', umlaut-merkin jättäminen yksinkertaisesti kokonaan pois ei ole hyväksyttävää. Joskus vain umlaut erottaa toisistaan eri sanoja kuten ''schon'' ("jo") ja ''schön'' ("kaunis") tai taivutusmuotoja kuten ''Mutter'' ("äiti") ja ''Mütter'' ("äidit").

Toisin kuin esimerkiksi suomessa ja ruotsissa, umlautilla varustettuja kirjaimia ei saksassa kuitenkaan katsota aakkosjärjestyksen kannalta eri kirjaimiksi. Aakkostettaessa saksalaisia sanoja, jotka vain umlaut erottaa toisistaan, umlautilla varustettu sijoitetaan yleensä jälkimmäiseksi seuraavaan tapaan:
# Schon
# Schön
# Schonen

Toisinaan varsinkin nimiä aakkostettaessa noudatetaan kuitenkin tapaa, jonka mukaan ''ä'', ''ö'' ja ''ü'' katsotaan samanarvoiseksi yhdistelmien ''ae'', ''ie'' ja ''oe'' kanssa:
# Schön
# Schon
# Schonen

[[Itävalta|Itävallassa]] puhelinluetteloissa ''ö'' tulee yhdistelmän ''oz'' jälkeen:
# Schon
# Schonen
# Schön

[[Sveitsi]]ssä umlaut-kirjaimet Ä, Ö ja Ü suuraakkosina esiintyessään korvataan yhä toisinaan [[digrafi|digrafeilla]] ''Ae'', ''Oe'' ja ''Ue''. Tapa on tullut käyttöön, koska sveitsiläisissä [[kirjoituskone]]issa ranskalaiset [[aksentti]]merkit kirjoitetaan samalla näppäimellä kuin umlaut, jolloin vain sen lisäksi on käytettävä [[vaihtonäppäin]]tä. Suuraakkosina käytetyt umlaut-kirjaimet voidaan kuitenkin saada aikaan painamalla ensin [[lainausmerkki|lainausmerkin]] näppäintä ("), sen jälkeen palautusnäppäintä ja näppäilemällä sen jälkeen se kirjain, jonka päälle umlaut-merkki halutaan. 

=== Ä, Ö ja Ü muissa kielissä ===
Saksasta kirjaimet [[Ä]], [[Ö]] ja [[Ü]] tai ainakin osa niistä ovat lainautuneet useihin muihinkin kieliin, muun muassa [[azerin kieli|azeriin]], [[karjalan kieli|karjalaan]], [[ruotsin kieli|ruotsiin]], [[saamelaiskielet|saamelaiskieliin]], [[slovakian kieli|slovakiaan]], [[suomen kieli|suomeen]], [[turkin kieli|turkkiin]], [[unkarin kieli|unkariin]] ja [[viron kieli|viroon]]. Näistä virossa esiintyvät kaikki kolme: Ä, Ö ja Ü, suomessa ja ruotsissa sen sijaan vain Ä ja Ö, unkarissa vain Ü ja Ö<ref name=Lavotha>{{kirjaviite | Tekijä = Lavotha, Ödön & Tervonen, Viljo | Nimeke = Unkarin oppikirja | Sivu = 101 | Luku = Äänneoppi | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi = 1961}}</ref>, slovakiassa sekä [[inarinsaame|inarin-]] ja [[koltansaame]]ssa vain Ä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Sivu = 195 | Luku = Saamen kielet | Julkaisija = | Vuosi = 2010 | www = https://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Sivu = 197 | Luku = Slovakki | Julkaisija = | Vuosi = 2010 | www = https://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf}}</ref> Koska unkarissa pitkät vokaalit merkitään [[akuutti (tarke)|akuutilla]], kieleen on syntynyt myös tarke, joka näyttää kahdelta akuutilta ja joka merkitsee pitkää etuvokaalia vastaten siten merkitykseltään sekä akuuttia että umlautia. Täten ö merkitsee lyhyttä ja ő pitkää vokaalia.<ref name=Lavotha />

Kielissä, joissa näitä tarkkeellisia kirjaimia käytetään, ne tarkoittavat samantapaisia äänteitä kuin saksassakin. [[Skandinaaviset kielet|Skandinaavisissa kielissä]] lisäksi esiintyy monien sanojen monikkomuodoissa täysin saksan umlaut-ilmiön kaltainen äänteenmukaus, ''omljud''. Suomessa tämänkaltaista vartalon vokaalin vaihtelua ei ole, mutta samassa taivutuspäätteessä esiintyy [[vokaalisointu|vokaalisoinnun]] sääntöjen mukaisesti joko ''a'' tai ''ä'' tai vastaavasti ''o'' tai ''ö''.  

Virossa ja saamelaiskielissä ''ä'' ja ''ö'' merkitsevät samoja äänteitä kuin suomessakin ({{IPA|[æ]}} ja {{IPA|[ø]}}). Ruotsissa ''ä'' voi olla myös pitkän ''e''-äänteen merkki. Slovakiassa se äännetään nykyisin tavallisesti {{IPA|[ɛ]}}, joskus yhä vanhahtavasti {{IPA|[æ]}}; sen päällä olevasta merkistä käytetään nimitystä ''dve bodky'' ("kaksi pistettä") ja ''ä''-kirjaimsesta sen mukaisesti nimitystä ''a s dvomi bodkami'' ("kaksipisteinen a"). 

Kuten saksassa, myös unkarissa ''ü'' ja ''ö'' korvataan toisinaan, varsinkin [[Sähke|sähkösanomissa]] ja [[telex]]issä yhdistelmillä ''ue'' ja ''oe''. Samoilla yhdistelmillä voidaan korvata myös niitä muistuttavat ''[[ő]]'' ja ''[[ű]]'' -kirjaimet.

[[Luxemburgin kieli|Luxemburgin kielessä]] (''Lëtzebuergesch'') treemalla varustetut kirjaimet ''ä'' ja ''ë'' tarkoittavat painollista [[švaa]]n kaltaista vokaalia. Koska merkki näin ollen osoittaa myös painon, sitä ei voida käyttää ''u'':n pällä, vaan ''ü'':n sijasta kielessä käytetään yhdistelmää ''ue''.

Kun [[Turkin kieli|turkin kielessä]] vuonna 1928 siirryttiin [[Arabialainen kirjaimisto|arabialaisista kirjaimista]] latinalaisiin, käyttöön otettiin myös monia eri kielissä esiintyneitä  tarkkeellisia kirjaimia, niiden joukossa ''ü'' ja ''ö''.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Sivu = 199 | Luku = Turkki | Julkaisija = | Vuosi = 2010 | www = https://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf}}</ref> Turkissa nämä lausutaan samoin kuin saksassakin.

Kun tämä saksasta lainattu tarke ei muissa kielissä liity saksalle tyypilliseen [[umlaut]]-äänteenmuutokseen, ne on alettu käsittää eri kirjaimiksi eikä niitä voida saksan tapaan korvata yhdistelmillä ''ae'', ''oe'' ja ''ue''.  Esimerkiksi suomessa ja virossa viimeksi mainitut äännetäänkin aivan toisin. Joissakin [[germaaniset kielet|germaanisissakin kielissä]] kuten [[ruotsin kieli|ruotsissa]] ne käsitetään eri kirjaimiksi, vaikka ruotsissa esiintyykin täysin saksan umlautia vastaava äänneilmiö, ''omljud'' (esimerkiksi monikkomuodoissa man/män, "mies"/"miehet" ja fot/fötter, "jalka"/"jalat"). Esimerkiksi suomessa, ruotsissa ja virossa nämä treemalla varustetut kirjaimet on lisätty [[aakkosjärjestys|aakkosjärjestyksen]] loppuun, minkä vuoksi samatkin nimet aakkostetaan näissä kielissä toisin kuin saksassa. Teknisistä syistä joissakin yhteyksissä, esimerkiksi Ruotsin [[passi]]n koneella luettavassa osassa kirjaimet ''ä'' ja ''ö'' kuitenkin korvataan yhdistelmillä ''ae'' ja ''oe'' (ja kirjain [[å]] yhdistelmällä ''aa'').

[[Tanskan kieli|Tanskan]] ja [[Norjan kieli|norjan]] kielissä Ä:n ja Ö:n sijasta käytetään kirjaimia [[Æ]] ja [[Ø]].

[[Volapük]]issä etuvokaalit merkittiin aluksi kirjainten ''a'', ''o'' ja ''u'' [[fraktuura]]versioilla, mutta myöhemmin ne korvattiin samoilla treemalla varustetuilla vokaaleilla, joita saksassakin käytetään.

Treemalla varustettuja vokaaleita, varsinkin ''ü'':tä käytetään myös [[translitterointi|translitteroidessa]] eräitä sellaisia kieliä, joita ei kirjoiteta latinalaisilla kirjaimilla. Esimerkiksi [[mandariinikiina]]n sana 女 ("naispuolinen") translitteroidaan [[Pinyin]]-järjestelmässä ''nǚ'', joskin se toisinaan mukavuussyistä saatetaan kirjoittaa myös ''nv'', sillä ''v'':tä ei pinyinissä muutoin käytetä. [[Tiibetin kieli|Tiibetin kielen]] pinyin-translitteroinnissa vokaaleilla ''ä'', ''ö'' ja ''ü'' on kutakuinkin samat äännearvot kuin saksassa.

Treema on otettu käyttöön etuvokaalien merkkinä myös muutamissa kielissä, joita kirjoitetaan [[kyrilliset aakkoset|kyrillisillä kirjaimilla]], kuten [[marin kieli|marin]] ja [[hantin kieli|hantin kielessä]]. Näissä kielissä [[ӓ]] ja [[ӧ]] lausutaan suunnilleen samoin kuin samannäköiset kirjaimet suomessakin ja [[ӱ]] kuten suomen y.  Muutamissa muissa [[Venäjä]]llä puhutuissa vähemmistökielissä esiintyvät myös kirjaimet [[ӛ]], [[ӫ]] ja [[ӹ]].

== Muita käyttötapoja ==
Joissakin kielissä kahta pistettä kirjaimen päällä käytetään tarkkeena, vaikka kysymys ei ole sen enempää diereesistä kuin umlautistakaan. [[Kansainvälinen foneettinen aakkosto|Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa]] sillä merkitään eräissä tapauksissa keskivokaalit, mikä käyttö on lähempänä umlautia kuin diereesiä. Joissakin kielissä treema voi myös osoittaa pitkää vokaalia, [[nasaalivokaali|nasalisaatiota]], [[tooni|sävelkulkua]] tai muuta äänneseikkaa. 

=== Vokaalien yhteydessä ===
* [[Aimaran kieli|Aimaran kielessä]] treema kirjaimissa ''ä'', ''ï'' ja ''ü' on pitkän vokaalin merkki.''
* [[Albanian kieli|Albanian]] ja [[Kasubin kieli|kasubin]] kielissä ''ë'' merkitsee [[švaa]]-vokaalia.
* [[Baskin kieli|Baskin kielen]] Soulen murteessa ''ü'' merkitsee suomen y:n kaltaista vokaalia.
* [[Hollannin kieli|Hollanninkielisissä]] käsin kirjoitetuissa ja toisinaan painetuissakin teksteissä saattaa esiintyä ''ÿ'':n näköinen kirjain, mutta kyseessä ei tällöin ole lisämerkillä varustettu Y vaan hollannissa [[ligatuuri]]na esiintyvän [[IJ (kirjain)|IJ]]-kirjaimen muoto. Hollannissa treemalla erotellaan myös eri tavuihin kuuluvat vokaalit, erityisesti samat vokaalit. Esimerkiksi supiininuodoissa ''"geëgd"'' ja ''"geëerd"'' treemalla on merkitty e-kirjain, joka aloittaa uuden tavun.
* [[Komin kieli|Komin kielessä]] ''ӧ'' esiintyy {{IPA|[ə]}} -vokaalin merkkinä. Koska tällaista kirjainta ei muissa kyrillisillä aakkosilla kirjoitetuissa kielissä esiinny, se saattaa aiheuttaa teknisiä hankaluuksia, vaikka sillä onkin oma koodiarvonsa [[Unicode]]ssa.
* [[Liguuri]]n kielen virallisessa oikeinkirjoituksessa ''ö'' merkitsee pitkää vokaalia {{IPA|[o:]}}
* [[Maorin kieli|Maorin kielessä]] treemaa (esimerkiksi sanassa ''Mäori'') käytettiin ennen usein pitkän vokaalin merkkinä tietokoneella kirjoitetussa tekstissä [[pituusmerkki|macronin]] sijasta, koska treema oli monissa järjestelmissä käytettävissä, macron sen sijaan ei.<ref name="macrons">{{verkkoviite | Osoite = http://www.tetaurawhiri.govt.nz/english/pub_e/conventions3.shtml#Part_One_ | Nimeke = Maori Orthographic Conventions | Julkaisija = Maori Language Commission | Viitattu = 15.7.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20090906110915/http://www.tetaurawhiri.govt.nz/english/pub_e/conventions3.shtml#Part_One_ | arkistoitu = 6.9.2009 }}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.teara.govt.nz/en/matauranga-hangarau-information-technology/3 | Nimeke = Maori language on the internet | Julkaisija = Te Ara | Viitattu = 15.7.2016}}</ref>
* [[Pahawh Hmong]]issa treema on yksi [[tooni]]en merkeistä.
* [[Senecan kieli|Senecan kielessä]] ''ë'' ja ''ö'' ovat [[nasaalivokaali|nenävokaaleja]], jota vastoin ''ä'' lausutaan {{IPA|[ɛ]}} samoin kuin saksassakin.
* [[Vurësin kieli|Vurësin kielessä]], jota puhutaan [[Vanuatu]]ssa, ''ë'' luetaan {{IPA|[œ]}} ja ''ö'' {{IPA|[ø]}}.
* Treema käytettiin alkujaan myös [[kyrilliset kirjaimet|kyrillisten kirjainten]] yhteydessä [[muinaiskirkkoslaavi]]a kirjoitettaessa. Nykyäänkin [[venäjän kieli|venäjän]] ja [[valkovenäjän kieli|valkovenäjän]] kirjaimistoihin kuuluu kirjain ''[[Ё]]'', joka lausutaan {{IPA|[o]}} tai {{IPA|[jo]}}, joskin venäjässä pisteet sen päältä usein jätetään pois, ellei tämä voi johtaa väärinymmäryykseen. [[Ukrainan kieli|Ukrainassa]] [[Ї]] otettiin 1870-luvulla käyttöön {{IPA|[ji]}} -äänteen merkkinä, kun taas pelkkä [[і]] ännetään {{IPA|[i]}}.

=== Konsonantit ===
[[Mayakielet|Mayakieliin]] kuuluva [[jacaltec]] ja [[malagassi]] ovat niitä harvoja kieliä, joissa treema esiintyy ''n''-kirjaimen päällä. Kummassakin [[n̈]] merkitsee [[velaarinen nasaali|velaarista nasaalia]] eli "äng-äännettä" {{IPA|[ŋ]}}.

[[Udmurtin kieli|Udmurtissa]] kaksi pistettä esiintyy usein myös konsonanttien päällä:  [[ӝ]] {{IPA|[dʒ]}}, [[ӟ]] {{IPA|[dʑ]}} ja [[ӵ]] {{IPA|[tʃ]}}).

[[Ḧ]] ja [[ẍ]] merkitsevät äänteitä {{IPA|[ħ]}} ja {{IPA|[ʁ]}} [[kurdin kieli|kurdin kielen]] kirjaimistossa. Nämä ovat arabian kielestä lainattuja äänteitä.

[[Ÿ]] on yleensä vokaali, mutta sitä käytetään konsonantin ([[puolivokaali]]n) {{IPA|[ɰ]}} merkkinä [[tlingit]]in kielessä. Kyseessä on {{IPA|[w]}}:n kaltainen äänne, joka kuitenkin lausutaan käyttämättä huulia. Sama äänne esiintyy myös [[tsimši]]n kielessä, jossa se kirjoitetaan [[ẅ]].

Joissakin [[Vanuatu]]ssa puhutuissa kielissä kahta pistettä käytetään konsonanttien päällä osoittamaan [[lingvolabiaalinen konsonantti|lingvolabiaalisia konsonantteja]]. Esimerkiksi [[arakin kieli|arakissa]] [[bilabiaali]]nen ''p'' {{IPA|[p]}} on erotettava lingvolabiaalisesta ''p̈'' {{IPA|[t̼]}}:stä, bilabiaalinen ''m'' {{IPA|[m]}} lingvolabiaalisesta ''m̈'':stä {{IPA|[n̼]}} ja bilabiaalinen ''v'' {{IPA|[β]}} lingvolabiaalisesta ''v̈'':stä {{IPA|[ð̼]}}.

Treemalla varustettu ''ä'' (''ä¨'') ei kuulu minkään kielen kirjaimistoon, mutta sitä käytetään joskus [[tāʾ marbūṭa]]n (ة ) vastineena [[arabian kieli|arabian kielen]] translitteroinnissa.

[[Syyrian kieli|Syyrian kielessä]] käytetään sanan [[monikko|monikon]] merkkinä [[siyame]] -nimistä tarketta, joka muodostuu kahdesta kirjaimen yläpuolelle merkittävästä pisteestä. Esimerkiksi  ܒܝܬܐ (''bayta'') merkitsee "talo", kun taas ܒܝܬܐ (''bayta'') merkitsee "talot". Siyamea käytetään varsinkin, kun sanassa ei ole vokaalia, joka muutoinkin erottaisi monikon yksiköstä. Siyame on historiallisesti eri alkuperää kuin diereesi ja umlaut-merkki, mutta nykyisessä tietotekniikassa sitä vastaa sama Unicode-merkki. Tämä saattaa kuitenkin johtaa syyrian kielen väärään tulkinaan.

=== Käyttö huomion herättämiseen ===
Treemaa vokaalien päällä käytetään englanninkielisissäkin maissa toisinaan [[mainonta|mainonnassa]] ja [[tavaramerkki]]en nimissä huomion herättämiseksi tai kun nimen halutaan vaikuttaa vierasmaalaiselta. Tyypillinen esimerkki on yhdysvaltalainen jäätelömerkki [[Häagen-Dazs]]. 

Myös joidenkin [[heavy metal]] -yhtyeiden nimissä treemaa käytetään ilman, että sen on tarkoitus vaikuttaa ääntämykseen mitenkään. Tällöin siitä käytetään nimitystä "[[Heavy metal -umlaut]]".

== Käyttö matematiikassa ==
Fysikaalisen suureen [[derivaatta]] ajan suhteen merkitään vielä nykyisinkin toisinaan [[Isaac Newton]]in käyttöön ottamalla tavalla, jossa derivaattaa tarkoittaa piste suureen symbolin yläpuolella. Vastaavasti kaksi pistettä merkitsee toista derivaattaa:

:<math>{\dot{a}} = {\mathrm{d}a \over \mathrm{d}t}</math>

:<math>{\ddot{a}} = {\mathrm{d} ^2 a \over \mathrm{d} t^2}</math>

Tämä on erotettava yleisemmästä tavasta merkitä derivaatta [[yläpuolinen indeksointipilkku|indeksointipilkulla]], jota fysiikassa käytetään varsinkin, kun kyseessä on derivaatta paikan suhteen:

:<math>f'(x) = {\mathrm{d} \over \mathrm{d}x} f(x)</math>

:<math>f''(x) = {\mathrm{d}^2 \over \mathrm{d} x^2} f(x)</math>

== Treema tietotekniikassa ==
Tietotekniikassa umlaut ja diereesi käsitetään eri alkuperistään huolimatta yleensä samaksi tarkkeeksi.

=== Näppäimistöllä ===
[[Tiedosto:Tastatur-Umlaute-deutsch.jpg|thumb|right|Umlaut-kirjaimet saksalaisella näppäimistöllä.]]
Suomalaisella [[näppäimistö]]llä Ä- ja Ö-kirjaimilla on omat näppäimensä, kuten [[Å]]:llakin, [[Ü]]:llä sen sijaan yleensä ei. Englanninkielisissä maissa käytetyissä näppäimistöissä näitä ei ole, mutta nämä kirjaimet voidaan saada aikaan useammallakin eri tavalla.

[[Microsoft Word]]in [[Windows]] -versiossa kirjaimet, joiden päällä on kaksi pistettä, saadaan aikaan painamalla ''Crtl-Shift'' ja sen jälkeen kyseinen kirjaimen näppäintä.

[[Linux]]issa kirjaimet, joiden päällä on kaksi pistettä, saadaan aikaan painamalla ''AltGr-Shift-:'' ja sen jälkeen kyseisen kirjaimen näppäintä.

[[Mac OS]]:ssa ja [[OS X]]:ssa kirjaimet, joiden päällä on kaksi pistettä, saadaan aikaan näppäilemällä {{Näppäin|Option|U}} ja sen jälkeen kyseisen kirjaimen näppäintä. Tämä toimii englantilaisella ja muillakin näppäimistöillä ja on selostettu tarkemmin näiden järjestelmien ohjekirjoissa.

[[X Window System]] -pohjaisissa järjestelmissä, joihin sisältyy [[Compose]] -näppäin, kahdella pisteellä varustetut kirjaimet saadaan aikaan näppäilemällä {{Näppäin|Compose}}, {{Näppäin|"}} (i.e. <tt>"</tt>) ja sen jälkeen kyseisen kirjaimen näppäintä. {{Näppäin|Compose|Shift}} ja kyseisen kirjaimen näppäin saattaa järjestelmän asetuksista riippuen myös toimia ja tuottaa saman merkin. Useimmissa nykyisissä [[UNIX]]in tapaisissa järjestelmissä voidaan myös näppäillä  {{Näppäin|Compose|Shift|U}} ja sen jälkeen halutun merkin [[Unicode]] -arvo. Täten esimerkiksi näppäily {{Näppäin|Compose|Shift|U}}, <tt>00F6</tt>, jonka jälkeen painetaan välilyöntinäppäintä tai {{Näppäin|Enter}}, antaa tulokseksi pienen ''ö'':n, koska sen Unicode-arvo on U+00F6.

Joissakin käyttöjärjestelmissä treemalla varustettuja kirjaimia voidaan kirjoittaa [[alt-koodi|alt-koodeilla]]. Esimerkiksi [[Microsoft Windows]]issa ne saadaan aikaan  näppäimistöasetuksissa, ne saadaan painamalla Alt-näppäintä ja sen jälkeen numeronäppäimistöllä halutun merkin sijainti kymmenjärjestelmän lukuna [[Windowsin koodisivu]]lla, edellyttäen että järjestelmän koodisivu on oikea. Myös [[koodisivu 850|koodisivulla 850]] olevia lukuarvoja, joissa ei ole etunollia, voidaan käyttää. Näillä on tosin vähemmän merkitystä suomalaisella näppäimistöllä, jossa å, ä ja ö ovat valmiiksi mukana samoin kuin merkit ¨, ´`^ ja ~, jotka voidaan yhdistää mihin vokaalikirjaimeen tahansa.

{| class="wikitable"
! Character !! Koodiarvot Windowsin koodisivulla !! Koodiarvot koodisivulla 850
|-
| ä || Alt+0228 || Alt+132
|-
| ë || Alt+0235 || Alt+137
|-
| ï || Alt+0239 || Alt+139
|-
| ö || Alt+0246 || Alt+148
|-
| ü || Alt+0252 || Alt+129
|-
| ÿ || Alt+0255 || Alt+152
|-
| Ä || Alt+0196 || Alt+142
|-
| Ë || Alt+0203 || Alt+211
|-
| Ï || Alt+0207, Alt+02255 || Alt+651
|-
| Ö || Alt+0214 || Alt+153
|-
| Ü || Alt+0220 || Alt+154
|-
| Ÿ || Alt+0159 || N/A
|}

=== Kosketusnäytöillä ===
2000-luvun alussa on ilmestynyt useita käyttöliittymiä, joissa näppäimistö ilmaantuu näyttöruudulle, jolloin merkit saadaan aikaan koskettamalla siitä oikeaa kohtaa sormella tai jollakin esineellä. Näillä [[kosketusnäyttö|kosketusnäytöillä]] muunnetut merkit saadaan toisinaan aikaan vastaavalla tavalla kuin erillisillä (hardware-)näppäimistöilläkin, mutta joissakin niistä on käytössä muitakin keinoja, joilla perusnäppäimen painalluksen jälkeen voidaan valita jokin toiminto. Pehmeissä näppäimistöissä voi myös olla useita toimintoja, joista yksi vastaa kirjaimia, toinen numeroita ja kolmas muita merkkejä.

==== Windows ====
[[Windows 8]]:n versioissa 8.1 ... 8.10 kosketusnäytöillä kirjaimet ''ä ë ï ö ü ẅ'' ja ''ÿ'' saadaan aikaan pitämällä sormi vastaavan pisteettömän kirjaimen kohdalla ja painamalla " tai pitämällä myös ~ tai ^ alhaalla. Vastaavat suuraakkoset saadaan painamalla samaan aikaan myös vaihtonäppäintä (Shift).

==== iOS ====
iOS:ssa useimmat eurooppalaisissa kielissä esiintyvät tarkkeelliset kirjaimet saadaan aikaan pitämällä jokin näppäin painettuna samaan aikaan kun toista painetaan.

=== Merkkien koodiarvot ===
Standardissa [[ISO 8859-1]] kirjaimet ''ä'', ''ë'', ''ï'', ''ö'' ja ''ü'' ovat mukana sekä suur- että pienaakkosina, ''ÿ'' sen sijaan vain pienaakkosena. Suuri  ''Ÿ'' otettiin mukaan standardin myöhemmissä versiossa [[ISO 8859-15]] ja [[Windows-1252]].

[[Unicode]]ssa ovat mukana kaikki ISO-8859:n merkit, ja lisäksi siinä on [[yhdistyvä merkki]] '''U+0308''', jolla treema saadaan seuraavan merkin päälle, olipa tämä mikä tahansa. Lähinnä yhteensopivuussyistä vanhempien järjestelmien kanssa joillakin kirjaimilla, joiden päällä on kaksi pistettä, on useita koodiarvoja, jotka tuottavat saman näköisen kirjaimen.

Toisinaan on tarpeen erottaa toisistaan umlaut- ja diereesimerkit. Tällaisissa tapauksissa ISO/IEC JTC 1/SC 2/WG 2 suosittelee meneteltäväksi seuraavasti:

* Umlautin merkitsemiseksi käytetään yhdistävää treemaa (U+0308)
* Diereesin merkitsemiseksi käytetään yhdistävää grafeemiliitintä (CGJ, U+034F) yhdessä yhdistävän treeman (U+0308) kanssa.

Versiosta 3.2.0 lähtien Unicodessa on ollut käytettävissä myös "COMBINING LATIN SMALL LETTER E", jonka koodiarvo on U+0364 ja jolla voidaan tulostaa vanhemman typografian mukainen umlaut-merkki.

=== HTML ===
[[HTML]]:ssä kahdella pisteellä varustetut vokaalit saadaan aikaan muotoa <code>&amp;?uml;</code> olevalla merkinnällä, missä <code>?</code> voi olla <code>a</code>, <code>e</code>, <code>i</code>, <code>o</code>, <code>u</code>, <code>y</code> tai niistä jotakin vastaava suuraakkonen. ''Ÿ'':tä lukuun ottamatta kaikki nämä ovat mukana myös standardissa [[ISO 8859]] ja näin ollen niitä vastaa merkistöissä [[ISO 8859-1]] ([[ISO 8859-2|-2]], [[ISO 8859-3|-3]], [[ISO 8859-4|-4]], [[ISO 8859-9|-9]], [[ISO 8859-10|-10]], [[ISO 8859-13|-13]], [[ISO 8859-14|-14]], [[ISO 8859-15|-15]], [[ISO 8859-16|-16]] samat koodiarvot kuin [[Unicode]]ssakin. Standardissa ISO 8859-15 sekä Unicodessa myös ''Ÿ'' on mukana, ja Unicodessa on joukko muitakin treemalla varustettuja kirjaimia.

<div style="float: left">
{| class="wikitable"
|-
|+ '''Umlaut-vokaalit <br>'''
|-
! Merkki !! Saksalainen korvaustapa !! HTML !! Unicode
|-
| ä || a ''tai'' ae || <code>&amp;auml;</code> || U+00E4
|-
| ö || o ''tai'' oe || <code>&amp;ouml;</code> || U+00F6
|-
| ü || u ''tai'' ue || <code>&amp;uuml;</code> || U+00FC
|-
| Ä || A ''tai'' Ae || <code>&amp;Auml;</code> || U+00C4
|-
| Ö || O ''tai'' Oe || <code>&amp;Ouml;</code> || U+00D6
|-
| Ü || U ''tai'' Ue || <code>&amp;Uuml;</code> || U+00DC
|-
|}
</div>

<div style="float: left; margin-left: 1em">
{| class="wikitable"
|-
|+ '''Muut treemalla varustetut kirjaimet'''
|-
! Merkki !! HTML !! Unicode
|-
| ë || <code>&amp;euml;</code> || U+00EB
|-
|  ||  || U+1E27
|-
| ï || <code>&amp;iuml;</code> || U+00EF
|-
| ẅ ||  || U+1E85
|-
| ẍ ||  || U+1E8D
|-
| ÿ || <code>&amp;yuml;</code> || U+00FF
|-
| Ë || <code>&amp;Euml;</code> || U+00CB
|-
| Ḧ ||  || U+1E26
|-
| Ï || <code>&amp;Iuml;</code> || U+00CF
|-
| Ẅ ||  || U+1E84
|-
|  ||  || U+1E8C
|-
| Ÿ || <code>&amp;Yuml;</code> || U+0178
|-
|}
</div>
<br style="clear: both">
Huomautus: kum umlaut-kirjaimet on korvattava pelkillä [[ASCII]]-merkeillä, voidaan saksan kielessä käyttää merkintöjä ''ae'', ''oe'' ja ''ue'', muissa kielissä vastaavia kirjaimia ilman pisteitä.
<br style="clear: both">

=== TeX ja LaTeX ===
[[TeX]] ja siitä johdetut järjestelmät kuten [[LaTeX]] sallivat myös kirjainten päälle merkityt treemat. Yleisin tapa on käyttää ohjausmerkkijonoa <tt>\"</tt>, jonka jäljessä on kyseinen kirjain, esimerkiksi <tt>\"u</tt>. Hyvä tapa on käyttää lisäksi aaltosulkuja: <tt>{\"u}</tt> tai <tt>\"{u}</tt>.

[[TeX]]'istä on olemassa myös "saksalainen" versio. Siinä ohjausmerkkijono <tt>"</tt> (ilman kenoviivaa) tuottaa Umlaut-merkin. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, jos dokumentin pääkieli ei ole saksa. Kun [[XeTeX]]:n ja [[XeLaTeX]]:n myöhemmässä kehityksessä on otettu käyttöön Unicode, on myös mahdollista syöttää Unicode-merkki suoraan dokumenttiin yhdistelmänäppäimen tai [[Unicode-syöte|Unicode-syötteen]] avulla.

[[TeX]]'in alkuperäisiä ohjausmerkkijonona voidaan yhä käyttää, ja niillä saadaan sama lopputulos. Kaikkein varhaisimmissa Tex'in versioissa treeman pisteet tulivat kuitenkin liian kauas kirjaimen yläpuolelle.

Kaikki nämä keinot voidaan myös yhdistää minkä tahansa kirjasintyypin kuten [[kursiivi]]n tai [[lihavointi|lihavoinnin]] kanssa.

Matemaattisissa merkinnöissä treema kirjaimen yläpuolelle saadaan aikaan merkkijonolla "<tt>\ddot{}</tt>".

== Katso myös ==
* [[Akuutti (tarke)|Akuutti]]
* [[Gravis]]
* [[Sirkumfleksi]]
* [[Pituusmerkki]]
* [[Umlaut]]
* [[Ääkköset]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Sivu = 143–145 | Luku = Treema | Julkaisija = | Vuosi = 2010 | www = https://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* {{verkkoviite | Osoite = http://diacritics.typo.cz/index.php?id=13 |Nimeke = Circumflex | Sivusto = Diacritis Project}}
* [http://kaune.hardwig.com/news/ungewohnliche-umlaute Variant Umlauts] (Florian Hardwig, German)
* [http://fontsinuse.com/uses/4006/jazz-in-town-poster Variant compact umlaut]
* [http://www.starr.net/is/type/kbh.html Keyboard Help] – Learn how to create world language accent marks and other diacriticals on a computer

[[Luokka:Latinalaiset kirjaimet]]
[[Luokka:Monotoninen ortografia]]
[[Luokka:Polytoninen ortografia]]
[[Luokka:Tarkkeet]]
[[Luokka:Suomen kielen kirjaimet]]