Lähdekoodi sivulle Testwiki:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 30

{{Arkisto}}

== Avainhihna ==

Sain Itävallasta mainoslahjaksi joskus viisi tai kuusi vuotta sitten avainhihnan, jossa on metallista tehty jousella toimiva lukko, johon voi liittää kaksi tai kolme avainta, ja koko homma sitten riippuu hihnan varassa. Kiinnitin sen hihnan vyöhöni, ja sillä tavalla kotiavaimet pysyivät varmassa tallessa. Nyt sitten kun yritin lisätä lukkoon uutta avainta, koko tuo lukko yllättäen hajosi, katkesi kahtia suoraan käteeni. Mistä tällaisia avainhihnoja saa uusia, siis Helsingistä? [[Käyttäjä:JIP|JIP]] ([[Keskustelu käyttäjästä:JIP|keskustelu]]) 16. maaliskuuta 2014 kello 18.48 (EET)

== Oluthana Burger Kingissä ==

Helsingin rautatieaseman Burger Kingissä (joka tällä hetkellä käsittää 50% koko Suomen Burger Kingeistä) on Carlsberg-oluthana, mutta sitä pidetään näemmä jatkuvasti pois käytöstä. Miksi se on siellä? Onko se jäänne ajalta jolloin ravintola oli vielä Eliel, vai tarjoillaanko siellä oikeasti olutta hampurilaisaterioiden kanssa? [[Käyttäjä:JIP|JIP]] ([[Keskustelu käyttäjästä:JIP|keskustelu]]) 16. maaliskuuta 2014 kello 20.13 (EET)

:Olisi sieltä ilmeisesti tarkoitus saada olutta (ks. [http://www.google.fi/search?q=burger+king+olut Google]). --[[Käyttäjä:Silvonen|Silvonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Silvonen|keskustelu]]) 16. maaliskuuta 2014 kello 20.59 (EET)

::Miksi se sitten on jatkuvasti suljettu? Sinänsä käsittäisin että halutaan rajoittaa alkoholin kulutusta päiväsaikaan, jolloin siellä useimmiten käyn, mutta tällä viikolla kävin hakemassa sieltä hampurilaisaterian kotiin kun kello oli noin puoli yhdeksän illalla, ja hana oli silti suljettu. [[Käyttäjä:JIP|JIP]] ([[Keskustelu käyttäjästä:JIP|keskustelu]]) 16. maaliskuuta 2014 kello 21.05 (EET)

::: Ehkä niillä ei ole vielä oikeuksia. --[[Käyttäjä:Tappinen|Tappinen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tappinen|keskustelu]]) 16. maaliskuuta 2014 kello 21.24 (EET)

:Eikös Mäkkäriltäkin saanut joistain paikoista olutta 90-luvulla, kun keskiolutlupien saanti helpottui? Huomasivat kyllä pian huonoksi ideaksi. --[[Käyttäjä:Otrfan|Otrfan]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Otrfan|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 04.05 (EET)

::90-luvulla taisi tunnetussa [[Rax Buffet|pizzabuffet-ketjussakin]] lipitellä olutta muun ruoan ohella mielin määrin, mutta ei tainut kestää se ilo pitkään. --[[Käyttäjä:Ville Siliämaa|Ville Siliämaa]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Ville Siliämaa|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.50 (EET)

::Messukeskuksen hampurilaisbaarista (Hesburger?) taitaa saada vieläkin olutta. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Harriv|keskustelu]]) 19. maaliskuuta 2014 kello 22.31 (EET)

== Chicagojoki ja Pyhä Urho ==

Jos Yhdysvalloissa juhlitaan Pyhän Parickin päivää värjäämällä [[Chicagojoki]] vihreäksi, niin miten tulisi täällä meillä juhlia [[Pyhä Urho|Pyhän Urhon]] päivää? Turun yliopiston kansatieteen oppiaine, jossa Pyhän Urhon päivää vuosittain juhlitaan, toimii tiloissa, joista ei ole kuin kivenheitto [[Aurajoki|Aurajoelle]].--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 13.34 (EET)
:Aurajoki on jo valmiiksi semmoinen samean savenvihreä, joten kukaan ei taitaisi huomata. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 16.02 (EET)
::Vihreähän on pyhän patrickin tunnusväri, joten ensin olisi ratkaistava, mikä olisi pyhän urhon tunnusväri. "Sininen ja valkoinen värit ovat vapauden" laulaa [[Jukka Kuoppamäki]], ja edelleen "Siniset on järvet", joten tässä varmaan kysymykseen voisi tulla juuri sininen.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 16.10 (EET)
::: Aika moni on allerginen Kuoppamäen kappaleelle ja itse Kuoppamäellekin, joten ei siitä ainakaan kannata tehdä tunnuslaulua. --[[Käyttäjä:Kielimiliisi]] 18. maaliskuuta 2014 kello 21.04 (EET)
::Sinistä elintarvikeväriä vaan Aurajokeen ;) --[[Käyttäjä:Vnnen|Vnnen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Vnnen|keskustelu]]) 18. maaliskuuta 2014 kello 19.01 (EET)

:Tietääkö joku muuten, aiheuttaako tuo Chicagojoen värjäys jotain ympäristöhaittoja? Onko käytetty väriaine myrkyllistä? Ovatko ympäristönsuojelijat valittaneet siitä? Näin äkkisältään väriaineen kaataminen jokeen siinä mitassa että koko joki värjäytyy kuulostaa aika hullulta. Ilmeisesti jos dumppaa pari tynnyrillistä jotain kemikaalia lähellä virtaavaan puroon, niin se on ympäristörikos, mutta jos sama tehdään suuressa mittakaavassa kaupungin läpi virtaavalle joelle, niin se on ihan okei. Tai sitten Chicagojoki on vaan niin saastunut jo valmiiksi, ettei mitään myrkytettävää enää ole. --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 19. maaliskuuta 2014 kello 10.29 (EET)
::Artikkelin en-iw:ssä on siitä vähän juttua. Käytetään kuulemma nykyään (sic!) jotain kasvisväriä. Ympäristöjärjestöt eivät usko, että sekään välttämättä on harmiton, mutta eivät silti vastusta perinnettä. Michelle Obama Chicagosta kotoisin olevana on esittänyt, että myös valkoisen talon suihkulähde tulisi värjätä pyhän patrickin muistamiseksi.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 19. maaliskuuta 2014 kello 11.31 (EET)

== Venäjä? ==

Mistä suomen kielen nimi "Venäjä" ja viron kielen nimi "Venemaa" oikein tulevat? Useimmissa kielissähän rakkaan itänaapurimme nimi on jotain "Rus"- tai "Rys"-alkuista. [[Käyttäjä:JIP|JIP]] ([[Keskustelu käyttäjästä:JIP|keskustelu]]) 18. maaliskuuta 2014 kello 20.47 (EET)

:Tuosta on varmaan jossakin kirjoitettu jossakin (muistaisiko [[Käyttäjä:Iivarius]] tai [[Käyttäjä:Tanár]]). Sen muistan jostain lukeneeni, että nimi "Rus" on lainattu suomen kielen sanasata "Ruotsi", joka taas tulee [[Roslagen]]in maakunnan nimestä Ruotsissa.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 19. maaliskuuta 2014 kello 07.35 (EET)

::Oho! Sen kyllä tiesin että nimi "Ruotsi" (viroksi "Rootsi") tulee Roslagenin nimestä, mutten tiennyt että sillä on mitään tekemistä tämän "Rus":n kanssa. [[Käyttäjä:JIP|JIP]] ([[Keskustelu käyttäjästä:JIP|keskustelu]]) 19. maaliskuuta 2014 kello 07.48 (EET)

:::Tämä oli muistinvarainen siteeraus, enkä muista lähdettä, mutta artikkeli [[Rurik]] selittää taustaa, jopa dna-tutkimuksiin perustuen.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 19. maaliskuuta 2014 kello 07.50 (EET)

:Kirsti Aapala kirjoittaa Kielikellon numerossa 2/2001: ”Kyseessä lienee sama sana, johon palautuu Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisheimon, [[vendit|vendien]], kansannimi. Germaanit ovat luultavasti aikoinaan kutsuneet kaikkia naapuruudessaan asuneita slaaveja nimellä *''wened''.” En muista, onko viime vuosina esitetty muita teorioita. --[[Käyttäjä:Silvonen|Silvonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Silvonen|keskustelu]]) 19. maaliskuuta 2014 kello 07.51 (EET)
::Tuon minäkin olen kuullut. Alkuperäinen muoto suomessa on ollut *venät, minkä takia joissain suomen murteissa sanotaan yhä että joku puhuu "venättä". "Rusista" ja Ruotsista olen lukenut myös sellaisen selityksen, että ne tulisivat soutumiestä merkitsevästä sanasta, mutta joka tapauksessa sanat ovat samaa kantaa.--[[Käyttäjä:Tanár|Tanár]] 20. maaliskuuta 2014 kello 18.41 (EET)

== Semipresidentialismi ==

Mikä oli ensimmäinen [[semipresidentialismi|semipresidentiaalista]] järjestelmää soveltanut maa? [[Käyttäjä:Jaalei|Jaalei]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jaalei|keskustelu]]) 20. maaliskuuta 2014 kello 17.43 (EET)

== Äänikirjoista ==

Hei. Liityin [[lukihäiriö]]n vuoksi [[Celia (kirjasto)|Celia-kirjasto]]n asiakkaaksi. Kirjaston kirjat ovat ladattavia [[Daisy (äänikirjastandardi)|Daisy-äänikirjoja]]. Näissä ääni on mp3:na ja jaettuna 45 minuutin jaksoihin. Varsinaiset Daisy-kirjojen lukulaitteet toimivat CD:llä ja ovat varsin suuria (eivät sovellu oikein mukana kuljetettavaksi) ja kalliita. Onko olemassa Mp3-soittimia, jotka osaavat käyttää Daisy-formaattia? Omalla Mp3-soittimellani ei pysty tallentamaan kirjanmerkkejä tai etsimään lukujen alkuja ja kun soittimen sulkee, laite kadottaa kohdan, jossa olin kuuntelemassa. 

Ystävällisin terveisin, Jesse/[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.154.91|87.93.154.91]] 21. maaliskuuta 2014 kello 09.59 (EET)
:Ylläolevasta en ikävä kyllä osaa sanoa mitään, mutta oletko tutustunut [[Librivox]]in äänikirjoihin?--[[Käyttäjä:RicHard-59|RicHard-59]] ([[Keskustelu käyttäjästä:RicHard-59|keskustelu]]) 21. maaliskuuta 2014 kello 10.19 (EET)

:MP3-soittimista yleisesti en minäkään osaa sanoa, mutta [[Android]]-puhelimiin ja [[Apple]]n laitteisiin (myös [[iPod]]) on näemmä saatavilla useita mobiilisovelluksia: http://www.daisy.org/tools/mobile-applications –[[Käyttäjä:Kooma|Kooma]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kooma|keskustelu]]) 21. maaliskuuta 2014 kello 12.28 (EET)

::Kiitos. On kai sitten ostettava iPod. -Jesse/[[Toiminnot:Muokkaukset/87.95.120.154|87.95.120.154]] 24. maaliskuuta 2014 kello 09.36 (EET)

== Ohjelmointi taloudessa ==

Suomen Talous-artikkelissa mainitaan kolme eri toimialaa. Jos ohjelmoin esimerkiksi kännykkäpelin, onko toimialani alkutuotantoa, jalostusta vai palvelua?

:Riippuu varmaan liiketoimintamallista, mutta eiköhän se palveluihin mene. Tilastokeskuksen luokka [http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/62010.html 62010 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus]. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Harriv|keskustelu]]) 22. maaliskuuta 2014 kello 14.19 (EET)

== Suomi kuusta ==

Kuulin joskus, että Suomen itäraja olisi ollut ainakin teoriassa nähtävissä kuusta kun siellä 70-luvun taitteessa käytiin, koska suomalainen metsänhoitopolitiikka erosi neuvostolaisesta siten, että metsät olivat suurilta osin kaadettu Suomen puolella. Onko tämä vain urbaani legenda vai onko sillä jotain todenperäisyyttä? --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.95.182.29|87.95.182.29]] 22. maaliskuuta 2014 kello 19.16 (EET)
:Ainakin satelliittikuvia on julkaistu (olisiko ollut peräti jonkun kirjan kannessa). En vain muista enää tarkemmin mikä kirja.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 22. maaliskuuta 2014 kello 19.36 (EET)
::Kysymyksen kannalta on varmaan aika paljon merkitystä sillä, pitäisikö mainitun kohteen olla erotettavissa kuun pinnalta paljain silmin vai yleensä nähtävissä esim. kaukoputkella. Vaikka maapallo näyttääkin kuun taivaalla halkaisijaltaan nelisen kertaa suuremmalta kuin kuu maan taivaalla, niin luultavasti koko Suomi on sieltä saakka katsottuna aika pieni läntti maan pinnasta. Satelliittikuvat on joka tapauksessa otettu monta kertaa lähempää, joten niissä näkyy varmasti paljon sellaista, mikä ei erotu kuusta saakka. --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 22. maaliskuuta 2014 kello 22.24 (EET)
:::Näissä kiertävissä totuuksissa ei yleensä tehdä mitään eroa näkyykö joku "Kuusta" (yli 300 000 km etäisyydeltä) vai "avaruudesta" (esim. 500 km korkeudesta kiertoradalta), vaikka etäisyyksillä on eroa kolme dekadia. Hyvässä lykyssä samaan soppaan lasketaan lentokoneesta kuvattu "ilmakuva". Samaa kauraa kaikki. --[[Käyttäjä:Jmk|Jmk]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jmk|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 00.41 (EET)
::::Noin itsekin arvelin. Mietin, että pystyisiköhän normaalinäköinen ihminen hahmottamaan kuusta käsin yleensä mitään Suomen maantieteellisiä kohteita, edes tyyliin Saimaata, vai ovatko ne liian pieniä siltä etäisyydeltä erotettaviksi? --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 11.25 (EET)
:::::Normaalinäköinen (20/20) ihminen [[:en:Visual acuity|voi erottaa]] noin 1 kaariminuutin kokoisia yksityiskohtia, eli 350 000 km etäisyydeltä noin 100 kilometrin kokoisia. Tämä siis olettaen että ovat yleensäkään näkyvissä (eikä esim. pilven peitossa) ja väri- tai tummuusero on riittävä taustaan verrattuna. --[[Käyttäjä:Jmk|Jmk]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jmk|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 12.29 (EET)
:::::Suomen yksityiskohtien näkyvyyttä Kuusta voi simuloida katsomalla vaikka [http://www.drakesfamily2.webspace.virginmedia.com/74af4f40.jpg tätä kuvaa] kuvaa '''kolmen ja puolen metrin päästä''', jos monitorin resoluutio on sellainen, että koko Maa näkyy noin 12-senttisenä; Maa näkyy silloin suunnilleen samassa kulmaläpimitassa kuin Kuusta katsoen, 0.12 m / 3.5 m = 12 000 km / 350 000 km. Jos katsoo lähempää, esim. 80 sentin päästä, pitää maapallo pienentää noin 3-senttiseksi (tässä alkaa tosin tulla jo monitorin pikselitarkkuuskin vastaan). Usein ei näe tuonkaan vertaa, Suomi on useimmiten jossain hankalassa kulmassa ja/tai lumen ja/tai pilvien peitossa. --[[Käyttäjä:Jmk|Jmk]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jmk|keskustelu]]) 24. maaliskuuta 2014 kello 10.44 (EET)
:Suomen metsänhoitopolitiikka on varmasti ollut paljon järkevämpää kuin Neuvostoliiton, koska Suomi on kuitenkin läntinen sivistysvaltio. Asia on varmaan ollut juuri toisin päin, mutta ei sitä varmaankaan kuusta ole näkynyt kuin ehkä teoriassa. --[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.142.104|178.55.142.104]] 23. maaliskuuta 2014 kello 12.22 (EET)

:::Mikä nyt sitten on järkevää. Itärajan takaiset metsät ovat suurelta osin luonnontilassa, täkäläiset taas talousmetsää. Näkyyhän se ero satelliittikuvissa selvästi, mutta tuskin ihan kuuhun asti. --[[Käyttäjä:ML|ML]] ([[Keskustelu käyttäjästä:ML|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 14.45 (EET)

:::[[Veikko Huovinen]] aikoinaan kirjoiti fiktiivisen kuvuksn [[Lenin]]in ja [[Stalin]]in tapaamisesta [[Tampere]]ella. Siinä Huovinen laittoi [[musta makkara|mustaa makkaraa]] maistelleen Stalinin lausumaan aforismin: "jokaisella kansalla on omat makkaransa". Sama kai pätee metsänhoitopolitiikan järkevyyteen, so. omat järjettömyytensä löytyvät kummaltakin, riippuen, miltä kannalta katselee. Niissä satelliittikuvissa, mitä on julkaistu, ovat kyllä avohakkuut olleet Suomen puolella, ja raja railona aukeaa satelliittikuvissa hyvin näkyvästi. - Vaikka kai siellä niitä [[Osaran aukeat|Osaran aukeita]] on silläkin puolella, ja niitäkin ovat suomalaiset satelliittikuvilta tutkineet, varmaan löytyisi jos hakisi Suomessa tehdystä kaukokartoitusalan ekologisesta tutkimuksesta. Ja [[Pentti Linkola]] taas on ylistänyt reaalisosialismia juuri sen tehottomuudesta, kun näin jää luonnolle katveita. Suomestahan taas kaikki taloustoiminnan katveet pyritään varta vasten siivoamaan, vaikka esimerkiksi [[Ilkka Hanski]] on tainnut arvioida, että vähintään 10 % pitäisi olla koskematonta, että myös [[vanha metsä|vanhan metsän]] lajit säilyisivät. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 25. maaliskuuta 2014 kello 17.10 (EET)

== Sammuminen ==

Onko voimakkaan humalatilan aiheuttama sammuminen jokin aivotoiminnan hetkellinen lakkaaminen vai jokin unitila, jossa kehon toiminta lakkaa hetkellisesti? Johtuuko tämä siitä, että alkoholi aiheuttaa aivoissa jonkun voimakkaan väsymystilan, ns kuolonunen, jossa ihminen nukahtaa niin voimakkaasti, että hän ei ulkoisesta ärsykkeestä huolimatta herää ennen kuin vasta aamulla voimakkaan krapulan saattelemana? Ja voiko mieshenkilö, noin 80-85 kiloinen juoda jopa mäyräkoiran ennen kuin lopulta sammuu? Nainenhan tiettävästi sammuu jo pienemmästäkin alkoholimäärästä, koska naisen keho ei suodata alkoholia yhtä tehokkaasti kuin miehellä. Eli johtuuko sammuminen siitä että alkoholi lamaannuttaa aivot ja vie ihmiseltä voimat painosta riippumatta? Ja voiko ihminen sammuttuaan herätä yöllä hetkeksi ja aamulla herätä kunnolla ilman krapulaa?--[[Toiminnot:Muokkaukset/62.72.229.12|62.72.229.12]] 22. maaliskuuta 2014 kello 21.37 (EET)
:Alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä; alkoholin syntyy toleranssi, jolloin alkoholin sietokyky kasvaa. Myös mm. sukupuoli, ikä ja fyysinen kunto vaikuttaa sietokykyyn. Ihmisen aivojen tai kehon toiminta eivät voi lakata hetkellisesti. Sammuminen ja krapula eivät suoraan liity toisiinsa, sammuminen on akoholin aiheuttama nukahtaminen ja krapula nestehukan aiheuttamaa pahoinvointia. Alkoholi aiheuttaa virtsaamistarpeen lisääntymistä josta seuraa helposti nestehukka. --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.95.97.36|87.95.97.36]] 22. maaliskuuta 2014 kello 21.49 (EET)

::Vaikka kuinka joisi krapulaansa nestettä, se ei sillä häviä vaikka jano ja nestevajaus häviävät. Krapula on lähinnä kai keskushermoston (myrkytys)tila: vapinaa, keskittymiskyvyttömyyttä, havaintokyvyn heikkoutta, masennusta jne. Asiantuntijoilla jollakin luotettavalla sivulla on varmaan sanomista tähän. Omat krapulani loppuivat jo muutama vuosi sitten, kun huomasin ettei juhlinta vaadi juopottelua (eikä muutakaan päänsekoitusainetta). Lisäksi jää aikaa ja rahaa moneen mukavampaan asiaan, eikä ole henkisiä pahanolontunteita. Muutosta edisti ikävä kokemus, mutta sen voi tehdä muutenkin. --[[Käyttäjä:Kielimiliisi]] 23. maaliskuuta 2014 kello 15.04 (EET)
:::Jos juot vettä tai muuta alkoholitonta ja syöt riittävästi alkoholin juomisen lomassa, ei krapula ole kovin voimakas. Humalainen myöskin nukkuu levottomasti ja on seuraavana päivänä väsynyt. --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.176.157|87.93.176.157]] 23. maaliskuuta 2014 kello 20.32 (EET)
:::: Totta kai tyhjään vatsaan juotuna alkoholi aiheuttaa pahemman tilan, se on selvä, mutta kaikenlaisten kikkojen miettiminen keskittää ihmisen elämää alkoholin ympärille ja moni mielenkiintoinen asia jää miettimättä. --[[Käyttäjä:Kielimiliisi]] 23. maaliskuuta 2014 kello 21.45 (EET)

:::::Välimeren maissa syöminen juomisen lomassa kuuluu paikalliseen kulttuuriin. Ja toisin päin. En koe syömisestä ja veden juomisesta huolehtimisen vievän kovinkaan paljoa resurreja ajattelultani alkoholia käytettäessä. En kyllä juo kovinkaan usein enkä kovin paljoa silloinkaan.--[[Toiminnot:Muokkaukset/188.67.3.92|188.67.3.92]] 23. maaliskuuta 2014 kello 22.21 (EET)

:::::: Paljon on aina suhteellinen käsite, eli riippuu mihin sitä vertaa. Jos pitää miettiä keinoja krapulan välttämiseksi, ei enää ole kysymys ainakaan vähästä juomisesta. --[[Käyttäjä:Kielimiliisi]] 26. maaliskuuta 2014 kello 18.54 (EET)

:Ainakin sammuneet usein virkistyvät kun heidän tilaansa alkaa selvittää tai tilailla jotain hälytysajoneuvoa (johon heillä ehkä ei ole intressiä joutua). <small>EDIT: Mutta tunnettuahan on myös, että jos juo tarpeeksi kerralla, niin voi mennä henki. Eli riippuu kai määrästäkin minkä asteisesti ja kuinka pitkäksi aikaa tajunnan tila muuttuu.</small>  --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 21.25 (EET)

:Sammuminen ei ole vaaratonta eikä verrattavissa nukahtamiseen: esim. [http://www.kohtuullisesti.fi/alkoholi-ja-hyvinvointi/aivot-ja-masennus/] tai [http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta-anonymous-sammuminen-vs-nukkuminen-10-march-2010-1317]. Yleensä ottaen en kääntyisi lääketieteellisissä kysymyksissä ensimmäiseksi Wikipedian Kysy vapaasti -palstan puoleen. -[[Käyttäjä:Ochs|Ochs]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Ochs|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 23.18 (EET)

::Joo, totta, vanhan sananparren, jota en nyt toista, voisi kai muuttaa muotoon: "Sellaisia neuvoja saa wikipediastakin." --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 24. maaliskuuta 2014 kello 13.21 (EET)

Lisäsin Käyttäjä:Kielimiliisin kirjoituksista tässä keskustelussa [[Wikipedia:Kommenttipyyntö/Käyttäjä:Kielimiliisi ja IP|kommenttipyynnön]]. --[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.168.111|178.55.168.111]] 27. maaliskuuta 2014 kello 15.37 (EET)

== Pako hallituksesta ==

Mitä tuo hallitukesta poistuminen käytännössä tarkoittaa? Hallituksessahan puolue pystyisi kuitenkin jatkossakin vaikuttamaan päätöksen tekoon. Onko kyse siis siitä, että puolue ei tahdo olla äänestäjien silmissä vastuussa vaikeista päätöksistä? Puoluehan on kuitenkin aiemmin ollut mukana hyväksymässä vastaavia päätöksiä. --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.111.210|87.93.111.210]] 26. maaliskuuta 2014 kello 13.41 (EET)

== Kontrafaktuaaliset Suomen kruununperilliset ==

Esimerkiksi englannin kruunperimyksestä on kai satojen henkilöiden lista, jossa on esim. eri maiden kuninkaallisia eri sijoilla. Toisaalta Suomen historiasta on eri yhteyksissä selvitetty (mm. HS:n kuukausiliite ja [[Ilkka Malmberg]]), että jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta, niin kuka olisi Suomen nykyinen kruununperillinen (eräästä ehdokkaasta oli laaja haastattelu, kun hän vieraili Suomessa), tai jos Venäjällä ja Suomessa olisi säilynyt tsaarinvalta, niin kuka olisi nykyinen kruununperijä (taisi olla joku yhdysvalloissa asuva vanha setä). Mutta kun näitä on selvitetty, niin yhteen en ole löytänyt vastausta. Eli jos Ruotsi ei olisikaan menettänyt suomea eikä [[Bernadotte]]-suku olisi noussut valtaan, vaan kuninkuus olisi säilynyt aiemmalla suvulla, jossa viimeinen kuningas oli [[Kustaa IV Aadolf]], niin kuka olisi tässä kontrafaktuaalisessa tilanteessa Ruotsin ja Suomen kruununperillinen? Kustaa IV Adolfilla oli poika, joka olisi ollut kruununprinssi, ja josta tuli Itävallan armeijan kenraali, ja tällä pojalla oli tytär, jonka avioliitto kuitenkin oli lapseton. Lisäksi Kustaa IV Adolfilla oli tyttäriä, joista yhden naispuolinen jälkeläinen sitten tulikin erään Bernadotten puolisoksi, ja näin Ruotsin nykyisetkin kuninkaat ovat myös vanhan kuningassuvun jälkeläisiä sen ohella että viimeinen vanhaa sukua ollut hallitsija [[Kaarle XIII]] adoptoi ensimmäisen Bernadotte-sukuisen hallitsijan Kaarle Juhanan. Mutta jos Bernadottea ei olisi tullut, niin kenelle kuninkuus silloin olisi vállanperimysjärjestyksen mukaan periytynyt: kuitenkin nykyiselle Bernadotte-suvulle vaiko jollekin muulle? - Tosinhan vanhakin suku oli Vaasa-suvun jälkeläisiä vain mutkan kautta, kun [[Kustaa III]]:n isä oli saksalainen prinssi, jolla vain oli isovanhempien isovanhemmissa yksi [[Kaarle IX]]:n tytär ja Kustaa III:n äiti taisi olla kokonaan saksalainen. Mutta kun Kustaa III:sta alkaen koko sukuu näkyy jatkuneen vain naispuolisten jälkeläisten kautta, niin olisiko tästä mitään sääntöä kruunun periytymiseen, vai menisikö se tässä kontrafaktuaalisessakin historiassa tylsästi nykyiselle Bernadotte-suvulle? Tai jos ei, niin yhtä tylsästi jollekin jonkun saksalaisen kuningassuvun haaralle, kun vanhan kuningassuvun tyttäristä taisi pääasaiassa tulla saksalaisia prinsessoja?--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 27. maaliskuuta 2014 kello 17.11 (EET)

:Riippuu Ruotsin silloisesta laista. Esimerkiksi Britanniassa kruununperijän täytyy olla [[Hannoverin Sofia]]n jälkeläinen vuoden 1701 lain mukaan.--[[Käyttäjä:Nedergard|Nedergard]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nedergard|keskustelu]]) 27. maaliskuuta 2014 kello 17.24 (EET)

::Elikä [[:sv:Rikets ständers förening 23 juni 1743|Rikets ständers förening 23 juni 1743]].--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 27. maaliskuuta 2014 kello 22.13 (EET)

:::Lisää [http://runeberg.org/nfcj/0023.html tässä].--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2014 kello 00.58 (EET)

::::Eli [[Adolf Fredrik]]in miespuolinen jälkeläinen. Sukupuu löytyy [http://www.geni.com/family-tree/index/4107368 täältä]. Sieltä voi katsoa, ketkä olisivat olleet kuninkaita sen jälkeen...--[[Käyttäjä:Nedergard|Nedergard]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nedergard|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2014 kello 05.36 (EET)

:::::Sikäli kun oikein ymmärsin, tuon ''Nordiske familjebokin'' artikkelin mukaan Ruotsissa oli vuosina 1590–1650 ja uudelleen 1683–1719 voimassa "agnaattis-kognaattinen" kruununperimysjärjestys, joka salli kruunun periytyä naisille hallitsijasuvun mieslinjan sammuessa, mutta 1719 palattiin takaisin agnaattiseen kruununperimykseen (eli vain miehillä oli oikeus kruunuun) ja tämä vahvistettiin myöhemmissä 1700-luvun päätöksissä. Mikäli taas tuota sukupuuta oikein luin, niin Holstein-Gottorpin hallitsijasuku olisi sammunut mieslinjalta Kustaa IV:n pojan, kruununprinssi Kustaan kuoltua vuonna 1877, koska hänellä ei ollut silloin elossa olevia poikia, veljiä, veljenpoikia, setiä tai miespuolisia serkkuja. Kustaa III:n veljistä [[Kaarle XIII]] kuoli 1818 lapsettomana ja Fredrik Aadolfilla oli vain tytär. Tosin sv-wikin artikkeli [[:sv:Gustav IV Adolf]] mainitsee, että Kustaa IV:lla olisi ollut rakastajattarensa kanssa avioton poika, joka kuoli vuonna 1900. Yhtä kaikki, tässä hypoteettisessa skenaariossa Ruotsin säädyt/valtiopäivät olisivat viimeistään vuonna 1877 joutuneet valitsemaan uuden kruununperijän/hallitsijan perimysjärjetyksen ulkopuolelta, kuten jo useasti aiemminkin oli menetelty. --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2014 kello 11.51 (EET)

== Ehdotuksia tuleviin suomalaisiin 2 € erikoisrahoihin ==

Voiko suomen rahapajalle lähettää ehdotuksia ja kuva-aiheita tuleviin suomalaisiin 2 € erikoisrahoihin? Olisiko esim vuoden 2016 erikoisraha 10 vuotta suomen euroviisuvoitosta ja siinä Lordin kuva hyvä ehdotus?--[[Toiminnot:Muokkaukset/62.72.229.12|62.72.229.12]] 27. maaliskuuta 2014 kello 17.21 (EET)

:Tässäpä on [http://www.suomenrahapaja.fi/fin/info/contact yhteydenottosivu], jonka ylälaidassa on puhelinnumero. Siellä saattavat tietää. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. maaliskuuta 2014 kello 20.31 (EET)

== Papin univormu ==

En ole uskovainen enkä ole saanut uskonnollista kasvatusta, joten toivon, ettette pidä kysymystä tyhmänä, mutta mikä on papin univormun kauluksessa oleva valkoinen neliö ja mitä se symboloi tai mikä on sen funktio? Onko se käytössä vain Suomen luterilaisessa kirkossa vai myös muualla? 

Ystävällisin terveisin, -[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.189.124|178.55.189.124]] 29. maaliskuuta 2014 kello 20.07 (EET)
:[http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Liperit "Aamenesta öylättiin"] on selitys papin kauluksesta ja se sanoo mm. että "Myöhemmin lipereille keksittiin myös hengellinen tulkinta: ne symbolisoivat kymmenen käskyn lain tauluja tai toisaalta lakia ja evankeliumia." --[[Käyttäjä:RicHard-59|RicHard-59]] ([[Keskustelu käyttäjästä:RicHard-59|keskustelu]]) 30. maaliskuuta 2014 kello 09.46 (EEST)
:[http://peda.net/veraja/konnevesi/srk/vox_elevatoohjelma_200/liperit Täällä lisää]--[[Käyttäjä:RicHard-59|RicHard-59]] ([[Keskustelu käyttäjästä:RicHard-59|keskustelu]]) 30. maaliskuuta 2014 kello 09.50 (EEST)

::Papin [[arkipuku]]un ja [[tumma puku|tummaan pukuun]] kuuluu pantakaulus ja [[juhlapuku]]un lisäksi yllä mainitut liperit. [http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/A78B3114D64D8273C22577030039EE08/$FILE/PUKEUTUMISLIITE.pdf] [[:en:Clerical collar|En-wiki kertoo]], että pantakaulus on tullut osaksi papin virkapukua alun perin Skotlannin kirkossa 1800-luvulla. [[:en:Bands (neckwear)|Lipereistä en-wiki osaa kertoa]], että ne kuuluvat joidenkin pappien ja lakimiesten pukeutumiseen. Kiinnitinkin huomiota elokuvassa ''[[Harry Potter ja Feeniksin kilta (elokuva)|Harry Potter ja Feeniksin kilta]]'' Harry Potterin oikeudenkäynnin tuomarien mustiin lipereihin. --[[Käyttäjä:PeeKoo|PeeKoo]] 30. maaliskuuta 2014 kello 12.14 (EEST)

:::Nimenomaan tätä pantakaulusta tarkoitin. Luulin, että se on käytössä vain Suomessa, kun esimerkiksi saksankielisessä luterilaisessa seurakunnassa olen nähnyt vain lipereitä. Mielenkiintoni heräsi, kun Laibachin ''God is God'' -musiikkivideossa yhtyeen jäsenillä on vastaavan näköiset, joskin panta lienee metallinen. Kiitos avusta. --[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.190.52|178.55.190.52]] 30. maaliskuuta 2014 kello 19.39 (EEST)
== Alapuolinen piste ==

Onko olemassa jokin helppo tapa kirjoittaa alapuolinen piste konsonanttiin, esim. ḍ, ṣ tai ṇ? [[Tarke]]-artikkelin mukaan sen pitäisi laajennetulla suomalaisella näppäimistöllä onnistua painamalla alt gr + piste, mutta ainakin omalla koneellani tämä toimii vain vokaalien kanssa: Ạ ja ẹ tulevat oikein, mutta konsonanteista tulee ˔d, ˔s ja ˔n. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jafeluv|keskustelu]]) 10. maaliskuuta 2014 kello 15.01 (EET)
:Mulla tuo toimii konsonanteillakin ohjeen mukaisesti. [[Käyttäjä:Palosirkka|Palosirkka]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Palosirkka|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 14.08 (EEST)

::Merkillistä... Löysin joka tapauksessa kiertotien [http://msdn.microsoft.com/en-us/goglobal/bb964665.aspx], jolla voi lisätä omia tarkemerkkejä näppäimistöasetteluun. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jafeluv|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 15.23 (EEST)

== Jos Krim itsenäistyy... ==

Mikäli tuossa sunnuntaisessa kansanäänestyksessä Krimin asukkaat äänestävät itsenäistymisen puolesta niin voisiko Krimille käydä samoin kuin Pohjois-Kyprokselle eli tässä tapauksessa ainoastaan venäjä tunnustaisi itsenäisyyden? Jäisikö tässä tapauksessa Sevastopol edelleen venäjälle? Ja voitaisiinko Itsenäistä Krimin Tasavaltaa pitää venäjän miehittämänä nukkevaltiona kuin esim japanin miehittämää Mantsukuoa tai natsien luomaa Slovakian tasavaltaa toisessa maailmansodassa? Jos taas Krim päättää liittyä venäjään niin tulisiko siitä samanlainen kuin Kaliningradin alueesta eli venäläisenemmistöinen alue?--[[Käyttäjä:Kruununoksa|Kruununoksa]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kruununoksa|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2014 kello 17.40 (EET)

:Ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden, on vaikeaa, etenkin tällaisessa tapauksessa. Jäämme odottamaan miten tilanne kehityy. --[[Käyttäjä:Kielimiliisi]] 14. maaliskuuta 2014 kello 19.36 (EET)

::Königsbergin alue on yleisesti tunnustettu osaksi Venäjän Federaatiota eikä asiasta ole mitään erimielisyyttä. Krimin asema "itsenäisenä" eli käytännössä osana Venäjää, tulee aiheuttamaan parran pärinään vielä pitkään. Mutta miten asian pitäisi näkyä Wikissä on sitten mielenkiintoisempi kysymys. Venäjän Duuma on antanut Roskomnadzorille (Venäjän "viestintävirasto") tehtäväksi huolehtia että Venäjänkielisessä Wikipediassa ja muussakin mediassa Krim esitetään osana Venäjää. Ukrainalaisissa lähteissä, myös Yandex.ru:n kartoissa, se on edelleen osa Ukrainaa. Onko tosiaan näin että erikielisissä Wikipedioissa voidaan asiat esittää täysin keskenään ristiriitaisilla tavoilla ilman että esim. Wikimedia Foundation tms. puuttuu asiaan?--[[Käyttäjä:EskoG|EskoG]] ([[Keskustelu käyttäjästä:EskoG|keskustelu]]) 26. maaliskuuta 2014 kello 18.26 (EET)

1) "Yleisesti tunnustettu" ja "eikä asiasta ole mitään erimielisyyttä" ovat molemmat yksinäänkin arveluttavia kommentteja.</br>
2) Wikipedia ei tarjoa jumalaisia totuuksia.</br>
3) Roskomnadzorin ei voi määrätä Ru-Wikipedian sisältöä.</br>
4) Viittaamasi "täysin ristiriitainen tapa" tunnetaan myös "erilaisena näkökantana."</br>
-[[Käyttäjä:Tapi|Tapi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tapi|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2014 kello 23.49 (EEST)

== Viimeinen toisessa maailmansodassa kaatunut suomalainen ==

Muistaakseni joskus tuli televisiosta ohjelma viimeisestä toisessa maailmansodassa kaatuneesta suomalaisesta. Kuka hän oli? [[Käyttäjä:Jaalei|Jaalei]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jaalei|keskustelu]]) 27. maaliskuuta 2014 kello 19.19 (EET)

:En tiedä henkilöllisyyttä, mutta lapin sodan viimeisenä sotapäivänä 25. 4. 1945 näyttäisi kaatuneen vielä kaksi suomalaista. [http://www.hs.fi/artikkeli/Lapin+sota+1944%E2%80%931945/1076154194212] --[[Käyttäjä:ML|ML]] ([[Keskustelu käyttäjästä:ML|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2014 kello 22.11 (EET)
::Toinen maailmansota jatkui vielä senkin jälkeen pari viikkoa (toukokuun 5:nteen), joten ainakin teoriassa joku suomalainen saattoi kaatua Saksan tai liittoutuneiden joukoissa vielä Lapin sodan päättymisenkin jälkeen. Ja sitten oli tietysti haavoittuneita, jotka kuolivat myöhemmin.--[[Käyttäjä:Tanár|Tanár]] 28. maaliskuuta 2014 kello 22.40 (EET)

:::Viimeisin Suomen sodissa menehtyneiden tietokannasta löytyvä kuolintapaus on vuodelta 1966:[http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=268835&raportti=1]. Vuonna 1954 kuolleita on useita. Kaikille näille on yhteistä, että "kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva". --[[Käyttäjä:Otrfan|Otrfan]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Otrfan|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2014 kello 22.51 (EET)

::::Liittyy varmaan samaan tapaukseen, josta puhuttiin tässä samassa kahvihuoneessa alle kaksi kuukautta sitten, kun joku kysyi [[Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 29#Miinojen aiheuttamat kuolonuhrit Suomessa sotien jälkeen|milloin viimeeksi joku kuoli Suomessa sodanaikaiseen miinaan]]. --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2014 kello 22.57 (EET)

:::::Itse asiassa löytyi useita tuota myöhemminkin kuolleita, joista viimeisin taitaa olla tämä vuodelta 1982:[http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=514809&raportti=1]. Eivät varmaan ole kaikki miinoihin kuolleita, sillä kaikki ovat ainakin ikänsä puolesta sodassa palvelleita. edit: sodassa menehtyneeksi on tietokannassa[http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=16572&raportti=1]  jostain syystä laitettu mm. [[Jussi Kekkonen]]--[[Käyttäjä:Otrfan|Otrfan]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Otrfan|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2014 kello 23.06 (EET)
::::::Sitten on [http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288599057464.html tämä] joka kuoli sodanaikaisen ammuksen räjähdettyä viime syksynä.--[[Käyttäjä:RicHard-59|RicHard-59]] ([[Keskustelu käyttäjästä:RicHard-59|keskustelu]]) 29. maaliskuuta 2014 kello 01.46 (EET)
:::::::Pitänee sitten varmuuden vuoksi todeta, että on vielä liian aikaista puhua viimeisestä toisen maailmansodan uhrista Suomessa. Vielä voi tulla lisääkin. --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2014 kello 16.23 (EEST)
::::::::[http://www.flanderstoday.eu/current-affairs/two-die-munitions-explosion-ypres Tämän] mukaan pari päivää sitten kaksi kuoli [[Ypres]]issä 1.maailmansodan aikaisen ammuksen räjähdettyä. --[[Käyttäjä:RicHard-59|RicHard-59]] ([[Keskustelu käyttäjästä:RicHard-59|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2014 kello 17.35 (EEST)

== mp3-tiedoston pilkkominen ==

Onko mp3-tiedostoa mahdollista pilkkoa niin, ettei sen laatu kärsi? Tahtoisin leikata yhdestä radio-pätkästä alun juonto-osuuden. Jos on, millä ohjelmalla? Minulla on MacBook. --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.95.212.118|87.95.212.118]] 31. maaliskuuta 2014 kello 20.38 (EEST)

:[[Audacity]]llä uskon onnistuvan. Ainakin itse olen mp3-tiedostoja sillä pari kertaa pätkinyt. --[[Käyttäjä:Stryn|Stryn]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Stryn|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 20.49 (EEST)

::Ei taida välttämättä Audacityllä onnistua laadun kärsimättä, sillä luulisin sen ensin dekoodaavan ja sitten koodaavan uudestaan. Tällainen löytyi googlella: [http://mp3splt.sourceforge.net/mp3splt_page/home.php Mp3splt Project Homepage]. Itsellä ei ole ohjelmasta kokemusta. Vastaavia löytyy muitakin pilvin pimein. --[[Käyttäjä:Otrfan|Otrfan]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Otrfan|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 20.54 (EEST)
:::Olen itse ollut erittäin tyytyväinen [[:en:mp3DirectCut]]-ohjelmaan, johon saa myös suomenkielisen käyttöliittymän ja se on pienikokoinen, mutta vain windowsille, sori. --[[Käyttäjä:RicHard-59|RicHard-59]] ([[Keskustelu käyttäjästä:RicHard-59|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 21.25 (EEST)

== Karttaprojektio-ohjelma ==

Haaveilen ohjelmasta, jolla voisi pyöritellä maailmankarttaa eri [[karttaprojektio]]issa. Löytyykö semmoista freewarena? Semmoinen maksullinen löytyi Googlella kuin Geocart 3 [http://www.mapthematics.com/] joka näyttää oikeantapaiselta. Raha on tietenkin tässä kynnyskysymys ja motiivina uteliaisuus. Googlettamisen haasteena oli että tuppasi kaikki 3D-mallinnusmeiningit hyökkimään samoihin hakutuloksiin. --[[Käyttäjä:Nelisormimangusti|Nelisormimangusti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nelisormimangusti|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.02 (EEST)
:KDE:n [[Marble]] on ilmainen [[Vapaa ohjelmisto|vapaa ohjelma]] ja osaa tasoprojektion, karttapallon ja mercatorin projektion. [[Käyttäjä:Palosirkka|Palosirkka]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Palosirkka|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 21.50 (EEST)
::Tuohan vaikuttaa mielenkiintoiselta ja pitää kyllä ladata. Kiitoksia. Oma mielenkiintoni kohdistuu vaan tällä hetkellä lähinnä [[Winkel-Tripel-projektio]]on tai [[Kavrayskiy VII]] projektioon. Haluaisin siis suhteellisen vääristymättömän maailmankartan, jossa olisi laidat aseteltu siten, ettei Siperia katkea reunassa, vaan 0-meridiaanin paikkaa olisi liikutettu sen verran, että kartan reuna menisi Beringinsalmessa. En siis välttämättä tarvitse ohjelmaa, kunhan jostain löytäisin kunnollisen sellaisen kuvan. --[[Käyttäjä:Nelisormimangusti|Nelisormimangusti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nelisormimangusti|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.35 (EEST)
:::Commonsista löytyy keskimeridiaaneilla [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Winkeltripel10ost.jpg 10°E] ja [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1937_world_map_%28Winkel_tripel_projection%29.svg 15°E]. Niin ja [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:World_map_Winkel_Tripel_proj-150Edeg_centered.svg 150°E], eipähän Siperia katkea, mutta reuna onkin pantu jo Atlanttiin (ja Grönlanti halkeaa). Lisää Winkel Tripeleitä löytyy kun panet commonsin hakuruutuun "Winkel Tripel". --[[Käyttäjä:Jmk|Jmk]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jmk|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.59 (EEST)
::::Tattista kovin!--[[Käyttäjä:Nelisormimangusti|Nelisormimangusti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nelisormimangusti|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.07 (EEST)
:::::Nyt kun uudestaan katsoin tuota kakkoslinkkiäni, en kyllä enää keksi mistä muka löysin sen keskimeridiaanin. Mutta sitten on vielä [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:World_location_map_%28W3%29.svg 11.5°E] joka näyttää oikein siistiltä sekin. --[[Käyttäjä:Jmk|Jmk]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jmk|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.11 (EEST)
::::::Tuohan on mainio kun on nykyiset valtiotkin rajattuna.--[[Käyttäjä:Nelisormimangusti|Nelisormimangusti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nelisormimangusti|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.17 (EEST)
== Kurssit läpi katastrofin sattuessa ==

Olen kuullut urbaanilegendasta, jonka mukaan yhdysvalloissa on voimassa laki, jonka mukaan luonnonkatastrofin, terroriteon tai huonekaverin itsemurhan seurauksena saa kaikki kurssit läpi. Onko tämä sama lakikohta voimassa Suomessakin? Sovellettiinko samaa lakia näissä Jokelan ja Kauhajoen tapauksissa, olettaen että tapausta todistaneet oppilaat järkyttyivät niin etteivät pystyneet normaalisti jatkamaan opiskelua? Entä onko Suomen yliopistossa koskaan sattunut tapausta, jossa opiskelija on tehnyt harakirin ja jänen huonekaverinsa on automaattisesti päästetty läpi kokeista?--[[Toiminnot:Muokkaukset/85.134.25.113|85.134.25.113]] 1. huhtikuuta 2014 kello 09.32 (EEST)

:Yhdysvaltalaiset urbaanilegendat ja huhut ovat useimmiten voimassa myös Suomessa. Vakavammin: toki toisen maailmansodan aikana kävi niin, että sotimaan joutuneet lukiolaiset pääsivät ylioppilaiksi vissiin ilman ylioppilaskirjoituksia, mutta ei tästä Suomessa mitään lakia ole. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2014 kello 09.37 (EEST)

:"Minä menen Ameriikkaan, sinne menee kaikki, kultasannalla sannoitettu on Ameriikan raitti."--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2014 kello 10.40 (EEST)

:Onko Suomen yliopistoissa – tai muissakaan oppilaitoksissa – yleensä sattunut yhtään tapausta, jossa kukaan olisi tehnyt harakirin? --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2014 kello 16.19 (EEST)

::Jos harakiri laajennetaan tuossa tarkoittamaan mitä tahansa itsemurhaa ja yliopisto ylioppilasasuntolaa (esim. Turun Ylioppilaskylää), niin on. --[[Käyttäjä:Lax|Lax]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lax|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 15.45 (EEST)

:::Ennen vanhaan Ylioppilaskylän omalla keittokomerolla varustettuja kämppiä kutsuttiin ”itsemurhayksiöiksi”, kun ajan hengen mukaan kuului asua kimppasoluissa. Eiköhän tuosta nimestä joku valitettavasti ole joskus inspiroitunut. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.25 (EEST)

:::Itsemurhia varmasti on tehty vaikka kuinka, mutta epäilen että historialliset japanilaiset itsemurhaseremoniat ovat Suomessa aika harvinaisia – yliopistojen ulkopuolellakin. Armeijassakin käyttävät varmaan nykyään tuliaseita, jos haluavat tappaa itsensä. Ehkä joku yksittäinen tapaus harakiristä Suomessa saattaisi löytyä. --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.29 (EEST)

:::: Virginian kouluammuskelussa 2007 traumatisoituneet oppilaat saivat mahdollisuuden pitää nykyiset arvosanansa heidän palattua vaihtoehtoisesti luokkaan jäljellä olevalle kolmen viikon lukukaudelle. Oletettavasti myös Jokelan ja Kauhajoen tapauksissa tapahtumista järkyttyneet oppilaat saivat jonkinlaisia vapauksia opiskelun suhteen?--[[Käyttäjä:Kruununoksa|Kruununoksa]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kruununoksa|keskustelu]]) 9. huhtikuuta 2014 kello 18.10 (EEST)

== Logojen muokkaus/teko ==

Onko sallittua poistaa jostakin logosta valkoinen tausta läpinäkyväksi ja laittaa artikkeliin? [[:Tiedosto:Jääkiekon mm-kisojen 2014 logo.png]] esimerkiksi tuohon olen näin tehnyt, mutta en ole täysin varma näin jälkeenpäin onko tämä sallittua? Eli kyseisen logon löysin eräältä sivulta ja siinä oli valkoinen tausta ja Gimp ohjelmalla poistin tausta. --[[Käyttäjä:Zunter|Zunter]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Zunter|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2014 kello 13.12 (EEST)
:Mielestäni ei ole sallittua. Jos tai kun tausta kuuluu alkuperäiseen logoon, kuvan käsittely rikkoo tekijänoikeutta. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.30 (EEST)
:Samaa mieltä. Jos valkoisen poistaa, jokin hennonvärinen elementti logossa voi jäädä täysin näkymättä yritystietolaatikon haaleansinisellä taustalla. Kannattaisi pikemminkin katsoa, että logossa on tarpeeksi valkoista ympärillä, ettei valkoisen alueen raja viistä liian läheltä itse logoa. Monien yritysten graafisissa ohjeistoissa tällainen "safety area" on oikein määriteltykin, ja joskus graafisen ohjeiston voi löytää netistä kuten logonkin. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.43 (EEST)

:[http://www.iihfworlds2014.com/ Kisojen virallisella sivulla] käytettävässä logossa ei ole valkoista taustaa. Logoissa harvoin on taustaa, ellei se ole jotenkin rajattu esim. suorakaiteen muotoiseksi jollain reunaviivalla. --[[Käyttäjä:Savir|Savir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Savir|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.12 (EEST)

:Eli logo, jossa ei yleisesti valkoista taustaa ole, niin sen saa poistaa, näin ymmärsin. --[[Käyttäjä:Zunter|Zunter]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Zunter|keskustelu]]) 8. huhtikuuta 2014 kello 16.44 (EEST)

== USB-tikku ==

Minulla on Garminin ANT-USB-tikku, jolla siirrän harjoitukseni kellosta koneelle. Jos kuitenkin kerran kytken tikun johonkin USB-porttiin, en enää voi kytkeä sitä samaan (ANT Agent -ohjelma ei löydä tikkua). Kokeiltu kahdella tikulla, tavalliset muistitikut toimivat kyllä. Ohjainohjelmistot ajan tasalla, asensin myös ANT Agentin uudestaan. Windows 8. Ideoita? Kokeilin vähän kaikenlaista, mutta mikään ei tepsinyt. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.222.120.62|80.222.120.62]] 5. huhtikuuta 2014 kello 00.04 (EEST)

:Garminin tekninen tuki löytyy täältä: http://www.garmin.com/fi/company/contact_us/ --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Harriv|keskustelu]]) 5. huhtikuuta 2014 kello 00.52 (EEST)

== Wikipedian ulkoasu ==

<small>Siirretty sivulle [[Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)/Arkisto 13#Wikipedian ulkoasu|Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)]]. --[[Käyttäjä:Silvonen|Silvonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Silvonen|keskustelu]]) 10. huhtikuuta 2014 kello 07.30 (EEST)</small>

== Kärpäsentoukat haavanhoidossa ==

Tulipas raatokärpäsistä mieleen, että mitä kärpäsentoukkkia käytetään haavanhoidossa? Onko missään artikkelissa asiasta?--[[Käyttäjä:RicHard-59|RicHard-59]] ([[Keskustelu käyttäjästä:RicHard-59|keskustelu]]) 9. huhtikuuta 2014 kello 12.24 (EEST)

:[http://www.google.fi/search?q=toukkahoito Google] tiesi kertoa, että ''Lucilia sericata'' -lajin ([[:en:Common green bottle fly]]) steriilisti kasvatettuja toukkia. --[[Käyttäjä:Silvonen|Silvonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Silvonen|keskustelu]]) 9. huhtikuuta 2014 kello 14.35 (EEST)

::Ja suomeksi tuo laji on kultakärpänen. [http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/hus+aloitti+toukkahoidot/a124943 Esim.] --[[Käyttäjä:MiPe|MiPe]] <sup>([[Keskustelu käyttäjästä:MiPe|wikinät]])</sup> 9. huhtikuuta 2014 kello 14.49 (EEST)

::: Ja nyt siitäkin on tynkäartikkeli, [[Kultakärpänen]]. Jos keksitte jonkun ohjauksen tuohon niin siitä vaan. --[[Käyttäjä:Tappinen|Tappinen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tappinen|keskustelu]]) 9. huhtikuuta 2014 kello 16.45 (EEST)

::::Linkitin [[toukkaterapia]]an. --[[Käyttäjä:Silvonen|Silvonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Silvonen|keskustelu]]) 9. huhtikuuta 2014 kello 16.49 (EEST)

:Kiva. Sitten on vielä nämä lihaa syövät kärpäsentoukat ''[[:en:Cochliomyia hominivorax]]'', jotka mutustelee myös elävää kudosta.--[[Käyttäjä:RicHard-59|RicHard-59]] ([[Keskustelu käyttäjästä:RicHard-59|keskustelu]]) 9. huhtikuuta 2014 kello 18.21 (EEST)

== Ehdotus uudeksi mallineeksi ==

<small>Siirretty sivulle [[Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 59#Ehdotus uudeksi mallineeksi|Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)]]. --[[Käyttäjä:Silvonen|Silvonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Silvonen|keskustelu]]) 10. huhtikuuta 2014 kello 06.48 (EEST)</small>
== Istutetun taimenen forelloituminen ==

Onko osoitettu tai osoitettavissa, että esimerkiksi järveen istutettu taimenkanta voisi osin jäädä kutujokeensa purotaimeneksi? On oma lehmä ojassa koska asun tammukkajoen partaalla. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 10. huhtikuuta 2014 kello 00.00 (EEST)

:Paha kysymys. Veikkaisin, että makeaan veteen istutettu taimen pysyttelisi makeassa vedessä kun se olisi tottunut makeaan veteen. Makeaan veteen tottunut taimen ei välttämättä koe suolaista merivettä itselleen sopivaksi ympäristöksi, vaan kääntyy takaisin makeaan veteen, johon se on tottunut ja jossa se on varttunut. Itämeri kylläkin on vähäsuolainen mereksi, että jos tällaista makea vesi/merivesi vaikutusta olisi, niin Itämeressä ilmiö ei olisi kovin voimakas, vaan se olisi voimakkaampi siellä missä joki laskee Itämereä suolaisempaan (aitoon) mereen, esim. Atlanttiin tai Välimereen.

:Voi olla, että järveen istutut taimenet eivät menestyisi meressä merilohia ja meritaimenia vastaan. Meret kuhisevat kaikenlaisia kilpailevia lajeja, jotka pyrkivät riistämään taimenpolon ravinnon sen nenän edestä. Jokainen laji pyrkii löytämään itselleen ympäristöstä ekologisen lokeron, jossa se kykenee menestymään. On kyse sitten ympäristöstä sinänsä tai elintilaa ahdistavista samassa ekologisessa lokerossa kilpailevista lajeista. Voi olla, että taimenen menestymisen strategiana on pysytellä siellä kutujoessa purotaimenena ja puolustaa tuota valloittamaansa tilaa.

:Ainakin mereen hyökkäämällä taimen menettäisi tuon tilan. Ottavatko kalatkaan suuria riskejä? Miksi taimen lähtisi riskeeraamaan? Ilman syytä? Taimenen kannattaa pysyä siellä purolla, jos siellä on riittävästi tilaa, ravintoa ja kilpailevat lajit kyetään pitämään loitolla. Puro voi olla taimenen paratiisi, jonka se saa omia täysin itselleen. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 11. huhtikuuta 2014 kello 23.05 (EEST)

::Minulla on semmoinen käsitys,että osa purotaimenista (jopa samasta poikueesta) jää puroon tammukoiksi ja kääpiöinä kutemaan, mutta osa voi painua alavirtaan ja päätyä suolattomaan järveen, jolloin siitä tulee järvitaimen, joka palaa taas puroon kutemaan eli että kyseessä ei ole edes alalaji eikä geneettinen variaatio. 

::Kysymys koski sitä että kun taimenta velvoiteistutetaan esimerkiksi Oulujärveen, nouseeko se samoihin kutujokiin missä on jo tammukkaa (vastaus:kyllä nousee) mutta jääkö tämän velvoitetaimenen jälkeläisistä osa puroon kääpiöitymään eli muuttumaan sukukypsäksi tammukaksi vai ei? --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 12. huhtikuuta 2014 kello 13.10 (EEST)

:::Hmmm... joo, olet varmasti oikeassa tuossa purosta järveen ja järvestä puroon -asiassa. Tavallaan voi ajatella, että jos taimenet istutetaan siihen puroon, niin niistä osa ''voisi'' jäädä siihen purolle eikä lähtisi "merta edemmäs kalaan". Siis tapahtuma on mahdollinen. Sitten mietitään tapahtuman todennäköisyyttä, niin kai purolle jäämisen todennäköisyydeksi saataisiin suurempi kuin nolla? Ehkä taimenilla ei ole mitään syytä haikailla kauemmas? Osa taimenista siis voi jäädä puroon. Käsittääkseni taimenista tulee sukukypsiä myös puroissa käymättä järvessä tai meressä. Purossa taimenet vain jäävät pienemmiksi. Sukukypsyyden saavuttamisen kestosta en osaa sanoa. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 12. huhtikuuta 2014 kello 13.18 (EEST)

::Taimenet syntyvät aina makeaan veteen, koska ne kutevat virtavesiin jokiin ja puroihin. Sieltä ne lähtevät muutaman vuoden ikäisinä syönnökselle mereen tai järveen, riippuen paikasta. Osa kannasta jää purotaimeniksi ja ne elävät koko elämän tai suurimman osan siitä joessa/purossa. Ravinnon vuoksi (lähinnä hyönteiset) purotaimenet jäävät pienemmiksi kuin vaelluskalat jotka syövät esim silakkaa tai muikkua. [[Käyttäjä:Makele-90|–Makele-90]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Makele-90|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2014 kello 02.33 (EEST)

:Samassa populaatiossa voi olla vaelluskaloja ja paikallisia purotaimenia. Myös osa purotaimenista voi "vaeltaa" syönnökselle järveen. Eli vastaus on kyllä. [[Käyttäjä:Makele-90|–Makele-90]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Makele-90|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2014 kello 02.33 (EEST)

== mp3-raitojen automaattinen nimeäminen ja numerointi ==

Lataan äänikirjoja netistä mp3-tiedostoina, joissa ei ole lainkaan nimi-, numero- ym. tietoja. Voiko jollain ohjelmalla laittaa nämä tiedot automaattisesti? En viitsisi nimetä (albumin nimi on oikeastaan tärkein) ja numeroida viittäkymmentä raitaa manuaalisesti. Mp3-soittimeni ei osaa järjestää raitoja oikeaan järjestykseen pelkän tiedoston nimen mukaan. --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.28.237|87.93.28.237]] 11. huhtikuuta 2014 kello 22.12 (EEST)

:Varmaan kannattaa googlailla "mp3 metadata editor", "mp3 tag editor" tai "mp3 tagging". Ainakin netistä löytyi seuraava: http://id3tageditor.com/. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 11. huhtikuuta 2014 kello 22.36 (EEST)

::Tähän jatkokysymyksenä voisin kysyä, että saako MP3-raitojen ID3-kenttiä muokattua manuaalisesti Linuxilla? Windowsilla tuo meni kuin vettä vain, mutta pari päivää sitten vaihdettuani Linuxiin en keksinyt, mistä saisin noita tietoja muokattua.. --[[Käyttäjä:Yooshimen fin|yooshimen_fin]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Yooshimen fin|keskustelu]]) 12. huhtikuuta 2014 kello 18.06 (EEST)

:::Komentoriviltä pystyy ohjeen mukaan: http://www.tldp.org/HOWTO/MP3-HOWTO-13.html, esim. ohjelmalla http://freecode.com/projects/id3ed. Tuo mp3info vaikuttaa kylläkin paremmalta ja sitä on kai päivitetty tukemaan uudempia ID3-formaatteja. http://ibiblio.org/mp3info/ --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 12. huhtikuuta 2014 kello 18.21 (EEST)

== mp3-raitojen numerot ==

Minulla on ongelma mp3-raitojen kanssa. Sain Mac-tietokoneen, jonka ohjelmalla Itunes kopioin musiikin CD:ltä mp3:ksi ja sitten siirrän mp3-soittimeen. Ongelma on se, että minulla on Creativen mp3-soitin, joka ei tunnista mp3:n numerointia, jos se on tehty Itunesilla. Kokeilin myös VLC-soitinta ja sama ongelma. Vanhat PC-tietokoneella kopioidut levyt kyllä toimivat. Onko ongelma macissa vai ohjelmassa? -[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.42.209|178.55.42.209]] 12. huhtikuuta 2014 kello 14.54 (EEST)

== Mikä on GNAA? ==

Tuossa etusivulla mainostetaan jotain GNAA:ta. Mikä se on? Eikö Wikipedian pitänyt olla mainokseton? --[[Toiminnot:Muokkaukset/188.67.167.177|188.67.167.177]] 12. huhtikuuta 2014 kello 22.57 (EEST)

:https://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Nigger_Association_of_America --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 12. huhtikuuta 2014 kello 22.59 (EEST)

== Kenen hauta? ==

Kenen hauta on Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä se, jossa on hautakiven päällä koristeena kivinen malja, ja haudan kivisessä reunuksessa edessä keskellä kolme askelmaa? Hauta sijaitsee lähellä Eino Leinon ja L. Onervan hautaa ja on läpeensä sammaloitunut. Kävin siellä juuri tänään mutta hautakiven teksti oli niin kulunut etten saanut siitä mitään selvää. [[Käyttäjä:JIP|JIP]] ([[Keskustelu käyttäjästä:JIP|keskustelu]]) 14. huhtikuuta 2014 kello 21.47 (EEST)

:Vastaus löytynee [http://uusi.helsinginseurakunnat.fi/hautausmaat/hietaniemi.html täältä]. Siellä on opaskartat.--[[Käyttäjä:Nedergard|Nedergard]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nedergard|keskustelu]]) 15. huhtikuuta 2014 kello 13.43 (EEST)

:Voitto Viron kirja ''Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas'' on eräänlainen Hietaniemen Kuka kukin on, eli sitä vilkaisisin ensimmäisenä. Jos sieltäkään ei löydy, niin sitten ainoa keino lienee kysyä hautausmaan ylläpidosta vastaavilta seurakunnan edustajilta. Onko syytä olettaa, että kyseiseen hautaan on haudattu joku merkkihenkilö? BTW, Eino Leino ja L. Onerva on haudattu Hietaniemessä eri alueille. L. Onerva lepää samassa haudassa Leevi Madetojan kanssa. --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 15. huhtikuuta 2014 kello 18.22 (EEST)
::Muistin nimen väärin, tarkoitin Leevi Madetojan ja L. Onervan hautaa, enkä Eino Leinon. Sen verran iso ja koristeellinen tämä kysymäni hauta on, että luulisin että siinä on joku merkkihenkilö. Minulla on hautakivestä kuvakin, mutta en tiedä auttaako se asiaa, en saanut siitäkään nimestä selvää. [[Käyttäjä:JIP|JIP]] ([[Keskustelu käyttäjästä:JIP|keskustelu]]) 15. huhtikuuta 2014 kello 20.42 (EEST)

:::Kun ei aurinkoisena päivänä ollut parempaakaan tekemistä [tai olisi ollut, mutta vähät siitä], niin kävin katsastamassa tuon. Tunnistin hautakiven, johon oletan sinun viitanneen. Teksti on hyvin vaikealukuista, mutta silmien siristelyn jälkeen olin erottavinani siitä nimen "Konstantin Ludvig Lojander". Muut rivit olivat lukukelvottomia. Jos nyt luin oikein, niin kyseessä lienee [http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=20606 tämä mies] eli maanmittaushallituksen virkamies ja tuomari, joka on ollut myös valtiopäivillä ja laatinut [http://books.google.fi/books/about/Suomen_maamittarikunta_v_1900.html?id=g2ZEHAAACAAJ&redir_esc=y] vuonna 1900 elämäkerrallisen matrikkelin Suomen maanmittareista. Varmuudella en voi sanoa, kun en pystynyt lukemaan vainajan synnyin- tai kuolinaikaa, titteliä tai puolison nimeä. Suurin osa Hietaniemen hautausmaan vanhan alueen näyttävistäkin haudoista kuuluu 1800-luvun varakkaiden helsinkiläissukujen edustajille, jotka eivät välttämättä ole olleet mitään historian suurmiehiä. --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 15.38 (EEST)
== Epälineaarinen värähtelijä, osa II ==

Oletetaan, että x-akselin pisteisiin –1 ja 1 on kiinnitetty kappaleet 1 ja 2 ja lisäksi systeemissä on vapaasti liikkuva kappale 3 (kaikkien massa 1), johon muut kohdistavat hylkimisvoiman siten, että kahden kappaleen välinen voima on verrannollinen niiden välisen etäisyyden neliön käänteisarvoon (vrt. Coulombin laki). Jos kappale 3 on alun perin levossa kappaleiden 1 ja 2 välissä pisteessä a, niin se ilmesestikin alkaa värähdellä. Epälineaarisesta voimasta johtuen värähtely on sikäli erikoinen, että sen taajuus riippuu alkuasemasta a. Eli jos a = 0, niin kappaleeseen 3 kohdistuva kokonaisvoima on nolla ja värähtelytaajuus samaten. Eli mikä on kappaleen 3 liikkeen värähtelytaajuus? --[[Käyttäjä:Jarmo Turunen|Jarmo Turunen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jarmo Turunen|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2014 kello 14.39 (EET)

:Värähtelyn amplituudi on 2|a| (intuitiivisesti melko päivänselvää, mutta tulipa silti jostain syystä vielä varmistettua integroimalla). Ymmärtääkseni jaksonajan saa tästä johtamalla nopeuden funktio ajan suhteen v(t) ja ratkaisemalla t seuraavasta yhtälöstä: <center><math>\int_0^t v(t) \, dt = 2|a|</math></center> Siitä sitten saadaan jaksonaika kertomalla t kahdella.--[[Käyttäjä:ML|ML]] ([[Keskustelu käyttäjästä:ML|keskustelu]]) 15. maaliskuuta 2014 kello 11.03 (EET)

::Lisättäköön, että yritys muodostaa kiihtymisen funktio ajan suhteen johtaa hankalannäköiseen differentiaaliyhtälöön, jota ainakaan minä en osaa ratkaista (paikan suhteen kiihtymisen funktio on helppo muodostaa, mutta se ei auta jaksonajan määrittämisessä). Varmasti joku on tämän tehtävän jossain ratkaissut, eli kannattaa googlata. --[[Käyttäjä:ML|ML]] ([[Keskustelu käyttäjästä:ML|keskustelu]]) 16. maaliskuuta 2014 kello 10.39 (EET)

:::Luulen minäkin että jossain tuo on ratkaistu, mutta enpä googlella löytänyt. Funktiosta semmoinen huomio, että kannattaa ehkä parametriksi ottaa paikka eikä aika. Energian säilymislain mukaisesti kokonaisenergia (potentiaalienergia plus liike-energia) on vakio, ja potentiaalienergia riippuu pelkästään paikasta, joten nopeuden voi ratkaista paikan funktiona. Jaksonaika on sitten integraali nopeuden käänteisluvusta matkan suhteen: koska v = dx/dt, niin 1/v = dt/dx. Integraali on siis helpohko muodostaa, sen integroiminen ei sitten näytä ihan niin helpolta mutta ainakin se menisi numeerisesti. --[[Käyttäjä:Jmk|Jmk]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jmk|keskustelu]]) 16. maaliskuuta 2014 kello 11.31 (EET)

Liikeyhtälö on kai

: <math> \ddot x = - {4 \over {(1 - x^2)^2}}x </math>

Kun tätä verrataan harmonisen liikkeen yhtälöön

: <math> \ddot x = - \omega ^2 x </math>

niin voidaan todeta, että kun x on pieni eli <math> (1 - x^2)^2 \approx 1 </math>, että

: <math> \omega ^2 \approx 4 </math>

: <math> \omega = 2 \pi f \approx 2 </math>

: <math> f \approx {1 \over \pi} </math>, ja todellisuudessa suurempi.

Kun merkitään

: <math> {dv\over dt} = - {4 \over {(1 - x^2)^2}}x </math>

: <math> {dx\over dt} = v </math>

niin saadaan

: <math> {dv\over dx} = - {4x \over {(1 - x^2)^2}v} </math>

: <math> v dv = - {4x \over {(1 - x^2)^2}}dx </math>

: <math> / {1\over 2} v^2  = / {2 \over {x^2 - 1}} </math>

Eli kun x = 0, niin nopeus on suurimmillaan ja sen arvo on

: <math> v = {2a \over \sqrt{1 - a^2}} </math>

Toivottavasti meni oikein! --[[Käyttäjä:Jarmo Turunen|Jarmo Turunen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jarmo Turunen|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2014 kello 17.18 (EEST)

== Tarjoiluehdotus ==

Mikä pointti on siinä, että säilyketölkeissä on joku tarjoiluehdotus? Pirkan kookosmaitotölkin tarjoiluehdotus-kuvassa on kokonaisia kookospähkinöitä ja yksi paloiksi pistetty. Miksi minä söisin kookoksia säilykekookosmaidon kanssa? Onko kyseessä joku lakisääteinen juttu? --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.95.27.242|87.95.27.242]] 31. maaliskuuta 2014 kello 00.38 (EEST)
: Aiheesta on blogi: http://tarjoiluehdotus.blogspot.fi  terveisin  --[[Käyttäjä:Tappinen|Tappinen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tappinen|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 00.44 (EEST)
:Tarjoiluehdotuskuvat ovat vain mainoskeino lisätä tuotteen visuaalista houkuttelevuutta. -[[Käyttäjä:Ochs|Ochs]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Ochs|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 00.46 (EEST)
::Ymmärrän, että purkissa on kuvitusta, mutta miksi sitä kutsutaan tarjoiluehdotukseksi? --[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.35.253|178.55.35.253]] 31. maaliskuuta 2014 kello 11.31 (EEST)

:::Ettei kukaan erehdy uskomaan että saa kuvassa näkyvän annoksen suoraan purkista. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Harriv|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 11.39 (EEST)
::::Juuri noin sen täytyy olla. Sarjassamme "tekstejä juristeja varten", vähän kuin autojen mainoskuvissa "Kuvan auto lisävarustein" tai Huutonetin ilmoituksessa "Sohvalla makaava koira ei kuulu kauppaan". –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 13.34 (EEST)
:::::Automainoksissa on vielä paljon korjattavaa. En ole missään nähnyt tekstiä: "Autoon nojaava vähäpukeinen nainen ei kuulu kauppaan." --[[Käyttäjä:Lax|Lax]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lax|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2014 kello 14.57 (EEST)
::::::Kuuluu kai niihin "erikoisvarusteisiin." :) No, asiasta toiseen, Suomalaisen kosmetiikkavalmistajan (Lumene) tuubissa on tekstiä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ei siinä mitään, mutta Hymyä nostaa huulille teksti'''Warings (USA):  For External use only''' Lihavoimattomalla englanninkielellä jatetaan sitten normaalit varoitukset tökötin joutumisesta silmiin, kehoitetaan lopettaman aineen käyttö jos allergiaa ilmenee ja pitämään purkit poissa lasten saatavilta. Siis tämän kaltainen varoitus vain jenkeille? Joku voisi toki nostaa kanteen tietyn kansan tyhmänä pitämisestä, kun varoitus kohdistetaan vain heihin. --[[Käyttäjä:EsaL-74|EsaL-74]] ([[Keskustelu käyttäjästä:EsaL-74|keskustelu]]) 22. huhtikuuta 2014 kello 23.58 (EEST)
:::::::Varoitus on paikallaan ainakin niissä tuotteissa, jotka sisältävät lakan antioksidantteja. Tuotesarja saatta olla USA:ssa uutuus ja siihen tottumattomat jenkit saattavat erehdyksessä sivellä sitä myös leipäjuustolleen -[[Käyttäjä:Htm|Htm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Htm|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2014 kello 05.11 (EEST)

Huomasin tänään, että Vaasan Lapin ohrarieskasien paketissa on kuva rieskasta runsain täyttein, muttei "tarjoiluehdotus"-tekstiä. Ehkä valmistajat olettavat ihmisten näkevän läpinäkyvän muovipussin sisää. --[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.148.119|178.55.148.119]] 5. huhtikuuta 2014 kello 18.53 (EEST)

== Gabo on kuollut ==

Mihin se nyt kuoli ????? :( --[[Käyttäjä:Das Schweigen der Sirenen|Das Schweigen der Sirenen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Das Schweigen der Sirenen|keskustelu]]) 18. huhtikuuta 2014 kello 10.21 (EEST)
: Hesari mainitsi sairastaneen imusolmukesyöpää vuodesta 1999. --[[Käyttäjä:Tappinen|Tappinen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tappinen|keskustelu]]) 18. huhtikuuta 2014 kello 10.50 (EEST)
::mut se on vaan Hesari :( --[[Käyttäjä:Das Schweigen der Sirenen|Das Schweigen der Sirenen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Das Schweigen der Sirenen|keskustelu]]) 18. huhtikuuta 2014 kello 10.55 (EEST)

== Filippiinien ristiinnaulitsemis-juhlat ==

Muistan lapsuudestani (90-luvulta) aina pitkänä perjantaina television uutisissa olleen juttua jostain filippiiniläisistä uskovaisista, jotka naulauttavat itsensä ristiin. Onko tästä jotain juttua wikipediassa? --[[Toiminnot:Muokkaukset/188.67.139.48|188.67.139.48]] 18. huhtikuuta 2014 kello 20.58 (EEST)
: Artikkelin [[Pääsiäisnäytelmä]] englanninkielisessä versiossa [[:en: Passion]] kohdassa Filippiinit sekä [[:en:San Pedro Cutud, San Fernando]]. Tuota pääsiäisnäytelmää pitäisi varmaan laajentaa kansainvälisemmäksi. EDIT  uusi sivu [[:Ristiinnaulitseminen Filippiineillä]] ja laajemmin englanniksi  [[:en:Crucifixion in the Philippines]] käsittelee nimenomaan tätä. --[[Käyttäjä:Tappinen|Tappinen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tappinen|keskustelu]]) 18. huhtikuuta 2014 kello 21.17 (EEST)

== Suurin keskiaikainen taistelu ==

Mikä on ollut sotilaiden lukumäärältään ja miestappioiltaan suurin keskiaikainen taistelu, jossa on sodittu ainoastaan miekoilla, jousilla ja keihäillä ennen aseen keksimistä?--[[Toiminnot:Muokkaukset/62.72.229.12|62.72.229.12]] 19. huhtikuuta 2014 kello 07.09 (EEST)
:Jaa-a. Tarkoitat siis ennen tuliaseita. Sanoisin, että joskus 1400-luvun alkupuolella. [[Konstantinopolin piiritys|Konsantinopolin piirityksessä]] 1453 käytettiin jo tykkejä, joten sen on täytynyt olla ennen sitä. [[Luettelo taisteluista|Tuosta]] voi katsella sopivia vaihtoehtoja.--[[Käyttäjä:Tanár|Tanár]] 19. huhtikuuta 2014 kello 15.40 (EEST)

:Tämän väitetään (lähteettömästi) olleen suurin "ritaritaistelu": [[Las Navas de Tolosan taistelu]]. Toisaalta jos mennään keskiaikaa vanhempiin aikoihin, niin myös [[Thermopylain taistelu]]ssa persialaisilla oli ilmeisesti jopa 200 000 sotilasta.  --[[Käyttäjä:ML|ML]] ([[Keskustelu käyttäjästä:ML|keskustelu]]) 19. huhtikuuta 2014 kello 20.15 (EEST)

== Laajin näkyvyysalue maapallolla? ==

[[Wikipedia:Tiesitkö, että...|Tiesitkö että... -jonossa]] on nyt knoppi "[[Kilimanjaro]]n huipulta näkee laajemman alueen kuin mistään toisesta paikasta koko Maapallolla". Se on ilmeisen yleinen käsitys, mutta onko se fakta? Asiaa lienee vaikea mitata. Onko jostain muualta mahdollisesti vielä laajempi näkyvyys (engl. [[:en:Viewshed|viewshed]]) kuin Kilimanjarolta? --[[Käyttäjä:Savir|Savir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Savir|keskustelu]]) 19. huhtikuuta 2014 kello 15.51 (EEST)

== Paavin vierailu synagogassa ==

Paavi Benedictus XVI on artikkelinsa mukaan historian toinen paavi, joka on vieraillut synagogassa. Artikkeli tai lähde eivät kuitenkaan kerro kuka oli ensimmäinen. Osaisiko joku nimetä hänet? --[[Toiminnot:Muokkaukset/188.67.237.62|188.67.237.62]] 19. huhtikuuta 2014 kello 20.53 (EEST)

:[[Johannes Paavali II]] oli ilmeisesti ensimmäinen. Tieto löytyy lähteistettynä en-wikin artikkelista [[:en:Pope John Paul II and Judaism]]. --[[Käyttäjä:Otrfan|Otrfan]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Otrfan|keskustelu]]) 19. huhtikuuta 2014 kello 20.57 (EEST)

== Erilaiset näppäimistöt ==

Aikaisempi näppäimistöni oli hyvin herkkä mikä mahdollisti kirjoittamisen nopeasti. Silloin tuli joskus kuitenkin ylimääräisiä kirjaimia, kun sormi osui samalla myös viereiseen näppäimeen. Uusi äppämistö on äykempi, mistäseuraa,ett iramia ja välilynteä jä pos tähän tapaan, eikä siheahoauttaavaikka tarkoituksela hakkisi joka kirjaimen erikseen. Ohjauspaneelista löytyvät parametrit toistoviive ja toistonopeus. Kumpi niistä tulisi asettaa pidemmäksi ja kumpi lyhyemmäksi vaiko molemmat lyhyiksi ettei näppäillessä' kirjaimia tippis välst pois?  Vai heitänkö esilintua oo #¤%&/()=? näppiksellä?

- Joskin toisaalta epäilen, tahmaako koneeni muuten, koska esim. Wikipedian muokaaustilassa joskus (mutta vain joskus) saa hakata otain äppäintä monta kertaa äydellä voimalla usean sekunnin ajan enen kuin mitää tapahuu. 

- Tai onko uudessa (langattomassa) näppiksessä joku yhteensopivuusongelma, kun se myös noin kerran viikossa lakkaa kokonaan toimimasta mutta alkaa toimia koneen uudelleenkäynnistyksellä.

- Tai onko tämä vain vanhahkon windows-koneen /asennuksen / ohjelmaversion normaalia ikääntymistä, joka on tuottanut samanlaista sekoilua eri tavoin niin kauan kuin windowseja on ollut? --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 21. huhtikuuta 2014 kello 19.47 (EEST)

:Kuulostaa siltä että näppäimistössä on jotain vikaa, varsinkin jos joku toinen näppäimistö toimii paremmin. Kokeile laittaa näppäimistö mahdollisimman lähelle vastaanotinta ja katso onko sillä vaikutusta. Kirjaimen pitää tulla heti kun napin on painanut pohjaan. Ohjauspaneelin asetuksilla ei ole tähän ongelmaan mitään vaikutusta. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Harriv|keskustelu]]) 21. huhtikuuta 2014 kello 20.01 (EEST)

::Kiitos, tuo taisi auttaa. Aiemmassa langattomamassa näppiksessäni vastaanotin oli erillinen laite johdon päässä ja se toimi hyvin. Tässä se oli pelkkä muistitikun kokoinen kappale ilman johtoa, ja sijoitin sen näppäimistön käytössä olleeseen porttiin koneen taakse. Nyt kun lisäsin väliin puolen metrin usb-kaapelin pätkän, niin että vastaanotin tuli lähemmäs näppäimistöä, niin ongelma taisi ratketa sillä. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 21. huhtikuuta 2014 kello 20.29 (EEST)

:Toisaalta voit nostaa näppiksen pystysuoraan ja ravistella vähän. Rapiseeko? Keksinmuruja. Voi myös ensin koneesta irrotettuna tai kun kone on sammutettu käyttää kevyesti imuria, ja jos ei näppäimet irtoa, voi käyttää vähän ismpaa tehoa. Näin olen kunnostanut omia vanhoja näppiksiäni. --[[Käyttäjä:Kielimiliisi]] 21. huhtikuuta 2014 kello 20.09 (EEST)

::Tämä on upouusi, ja alkoi heti tehdä näin, vanha alkuperäinen oli käytössä useamman vuoden, eiväkä sitä surmanneet pöly, leivänmurut, kynnenpalat eivätkä kissankarvat. - Vasta kun puoli kuppia teetä lipsahti kädestä, seurasi sankarikuolema muutaman päivän viiveellä.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 21. huhtikuuta 2014 kello 20.14 (EEST)

:::Huono. Vie takaisin kauppaan. Minkä merkkinen? --[[Käyttäjä:Kielimiliisi]] 21. huhtikuuta 2014 kello 20.16 (EEST)

::::Ei jaksanut ilm. ottaa kenttää keskusyksikön takaa, ks. yllä. Taitaa olla sama kun että tulostimet myydään nykyään  ilman usb-kaapelia, niin näillekin pitää olla jatkokaapeli omasta takaa.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 21. huhtikuuta 2014 kello 20.32 (EEST)

::::: Hyvä että selvisi ilman kaupassa käyntiä. Muistan että ensimmäinen johdoton hiireni oikutteli myös ennen kuin älysin siirtää sen koneen etupuolelle. Joskus jos tulee iso kasa tavaraa eteen, joutuu ihmettelemään miksei toimi. Näppäimistö ei minusta ole tarpeen olla johdoton, turhaa paristojen ja akkujen kanssa pelaamista.--[[Käyttäjä:Kielimiliisi]] 21. huhtikuuta 2014 kello 21.00 (EEST)
::::::Juuei, tämäkin sattui vaan korjaajalla olemaan hyllyssä.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 21. huhtikuuta 2014 kello 23.51 (EEST)

== Riikinkana? ==

''Siirretty sivulta [[Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Riikinkana?]]''

Miksi naaras[[riikinkukko]] tai riikinkukkonaaras? Eikö ''riikinkana''? --[[Toiminnot:Muokkaukset/85.76.148.231|85.76.148.231]] 24. huhtikuuta 2014 kello 02.13 (EEST)

:Vrt. [[suokukko]], [[nokikana]]. Linnuila on nimensä. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 24. huhtikuuta 2014 kello 02.26 (EEST)
== sosiologeille ==

Lauantaina minulla alkaa seitsemäs vuosikymmen, jos elämä suo. Moniko uskaltaa 1) onnitella etukynteen x) käydä paikalla syömässä munia ja mämmiä 3) jättää harvinainen merkkipäiväni huomiotta? (vetokertoimia en aseta) Kerron tuloksen jälkeenpäin. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 15. huhtikuuta 2014 kello 01.51 (EEST)
:Onnittelut eturaajaan! Perässä tullaan muutaman vuoden viipeellä. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 16.42 (EEST)

:Minäkin onnittelen legendaarista Höyhensiä vetokäteen! Jos mämmilä on kovin paljon Helsingin [[Tehtaankatu (Helsinki)|Tehtaankatua]] pohjoisempana, eihän sinne landelle viitsi lähteä kun ei ehkä osaa kieltäkään. (En asu Kaivopuistossa, mutta muistaakseni 1980-luvulla joku juppi lohkaisi lehdessä, että hän ei juuri viitsi Tehtaankatua pohjoisempana käydäkään tuulipukukansan parissa.) --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 17.24 (EEST)

Kiitän kovasti huomiostakin, mutta erityisesti huomiotta jättämisestä. Tulos: 1) 2. x) 0. 3) tulkitsematon määrä. Mämmit ja munat on nautittu ja (vetokäteen?) olen aviossa ja minulla on kolme aikuista lasta. Lisään em. kaksi onnittelijoideni määrään, joka on sitten 48 ynnä kaksi järjestötervehdystä. Muita syntymäpäiviä en ole ennen aikuisena kokenut enkä aio viettää. Osallistujilla kuului olevan hauskaa, mikä oli tarkoituskin. Olkoon tämä asia käsitelty. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 00.27 (EEST)

== Kadonnut Spede Pasasen elokuva ==

Muistaakseni tässä oli hiljattain uutinen että tuo Spede Pasasen tekemä elokuva [[Naisen logiikka]] (sittemmin kadonnut) olisi löydetty jonkun elokuvateatterin varastosta ja sittemmin asetettu myyntiin kasettina. Mistä päin suomea tämän voisi ostaa jos siitä tehtyjä kopioita on yhä myynnissä?--[[Toiminnot:Muokkaukset/62.72.229.12|62.72.229.12]] 20. huhtikuuta 2014 kello 20.47 (EEST)

:Enpäs tiedä, mutta omalla tavallani arvostamani [[Ilta-Sanomat]] väitti Speden tuhonneen vain joitain kopioita. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 00.11 (EEST)

== Kempeleelle? ==

Hesari uutisoi [http://www.hs.fi/kotimaa/VR+lakkauttaa+kaksi+asemaa++Alle+kolme+matkustajaa+per+vuoro/a1398306082255?ref=hs-top4-2 lakkautettavista juna-asemista] ja kertoo samalla, että "Oulun lähelle Kempeleelle avautuu uusi asema vuoteen 2017 mennessä." Entisenä oululaisena tämä kuulostaa kieliopillisesti vastaavan kysymykseen "mille/kenelle rakennetaan?", vaikka lauseella on kai tarkoitettu, että Kempeleeseen rakennetaan. Onko myös kyseinen muoto kuitenkin kieliopillisesti hyväksyttävä? Voinko sanoa, esimerkiksi, että "Espoolle rakennetaan uusi rautatieasema" tarkoittaen samaa kuin "Espooseen"? --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.193.175|87.93.193.175]] 24. huhtikuuta 2014 kello 16.01 (EEST)

:[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461 Kotusin ohjeen] mukaan sisäpaikallisija eli Kempeleeseen - ei "Kempeleelle".--[[Käyttäjä:Nedergard|Nedergard]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nedergard|keskustelu]]) 24. huhtikuuta 2014 kello 16.11 (EEST)

::Jokainen PS-avin alueella asuva tiennee "Kempeleeseen"-muodon. Ei täällä kukaan sano Kempeleelle. Se on vastaava kuin että sanottaisiin "Tampereeseen". Sen sijaan Kotukseen ei ole luottamista aina. Lapissa on ihan tavallista sanoa esim. "Rovaniemeen", joka kuulostanee hesalaisesta oudolta. Oma kotikyläni lie muka vähäinen kiistanaihekin. Molemmat sallitaan, mutta kyllä me vanhat tulemme [[Jormua]]an eikä Jormualle. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 00.39 (EEST)

== Peniksestä syöksyy verta ==

Kerran ku piti tulla siemensyöksy, niin tuliki vaan verta. Ei se sattunu, mut hävetti... Oonko normaali? <small>&nbsp;–Kommentin jätti [[Käyttäjä:87.93.57.91|87.93.57.91]] ([[Keskustelu käyttäjästä:87.93.57.91|keskustelu]]&nbsp;–&nbsp;[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.57.91|muokkaukset]]) </small>

: disclaimer: ei lääketieteilijän vaan kirjastonhoitajan koulutus vastaajalla: Useimmiten kyse on vaarattomasta hiussuonen katkeamisesta tai lievästä tulehduksesta virtsaputken liepeillä. Jos verenvuoto toistuu usein, on kuitenkin syytä tarkastuttaa asia vakavampien ongelmien poissulkemiseksi. Lähteenä mm. [http://www.tohtori.fi/?page=1616302&id=0291302 tohtori.fi]. [[Käyttäjä:Iivarius|Iivarius]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Iivarius|keskustelu]]) 24. huhtikuuta 2014 kello 23.47 (EEST)

::Tota nyt lääketieteilijän sana. Tsekkaa asia silti vielä lekurilla. Älä jätä tuommoista hautumaan, vaikka luultavasti asia onkin hyvänlaatuuinen. Anteeksi että vastaan näin myöhään. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 00.45 (EEST)
:::Kiitti, että sanoit. Käynpä minäkin sitten vielä tarkistuttamassa, vaikka ainoasta kerrasta jo vuosia onkin. [[Käyttäjä:Iivarius|Iivarius]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Iivarius|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 01.41 (EEST)
::::Joo, voit selvitä kusinäytteellä. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 02.04 (EEST)

== Ylioppilaslakki ==

Onko laitonta käyttää ylioppilaslakkia jos ei ole ylioppilas? Naapurini laittaa aina ylioppilaslakin päähän vappuna, vaikkei ole käynyt kuin kansakoulun. <small>&nbsp;–Kommentin jätti [[Toiminnot:Muokkaukset/88.115.36.225|88.115.36.225]] ([[Keskustelu käyttäjästä:88.115.36.225|keskustelu]]) </small>

:No ei siitä ainakaan sakkoja pitäisi saada. --[[Käyttäjä:Stryn|Stryn]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Stryn|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 19.29 (EEST)

:[http://finlex.fi/fi/laki/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ylioppilaslakki&h=Hae&category%5B%5D=ajantasa&category%5B%5D=alkup&category%5B%5D=smur&category%5B%5D=kaannokset&all=on Finlex] ei tunne termiä "ylioppilaslakki", joten Suomen lainsäädäntö ei tunne mitään erityisiä pykäliä lakin käyttöön liittyen. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Harriv|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 20.20 (EEST)

::Naamioituminen järjestettävän yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla on rangaistavaa. Päähänsä paneminen on tarkoituksellista, mikä on naamioitumisen tunnusmerkki. Jos henkilö ei ole ylioppilaslakki päässään tunnistettavissa (tunnistaminen on mahdotonta) ja päähän paneminen on ollut tarkoituksellista, teko on rangaistava. Vain kansakoulun käynyt ei siten saa naamioitua ylioppilaaksi. Olennaista ei ole se, millä tavoin henkilö on naamioitu, vaan se, että naamioituminen tekee hänen tunnistamisensa mahdottomaksi. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 21.52 (EEST)

:Ylioppilaslakin käyttäminen ei ole rangaistavaa eikä se ole naamioitumista. Naamioituminenkaan ei ole itsessään rangaistavaa. Kansakoulun käynyt voi laittaa päähänsä vaikka ämpärin samoin kuin ylioppilaatkin. Edellinen kommentti on tunnistamattomaksi naamioitua huumoria. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 22.31 (EEST)

::Rikoslaki: ''Joka yleisellä paikalla järjestettävän yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla esiintyy tunnistamattomaksi naamioituneena ilmeisenä tarkoituksenaan ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta, on tuomittava laittomasta naamioitumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.'' Naamioitumisen lisäksi vaaditaan siis ilmeinen tarkoitus käyttää väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta, ennen kuin naamioituminen on rangaistavaa. Vappuna väkivalta ja omaisuuden vahingoittaminen tosin ovat aika tavanomaisia asioita... --[[Käyttäjä:Lax|Lax]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lax|keskustelu]]) 30. huhtikuuta 2014 kello 12.38 (EEST)
== Lumi ==

Jostain luin, että inuiittien ja saamelaisten kielten jälkeen suomessa olisi eniten erilaisia lunta ja jäätä tarkoittavia sanoja. Onko tämä totta? --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.122.206|87.93.122.206]] 26. huhtikuuta 2014 kello 21.44 (EEST)
: Niiden laskeminen on vaikeaa ja joka tapauksessa usein turhaa, mutta voi olla tai sitten ei. Myös se, mikä on sana, on keskusteltavissa. Mutta kyllähän noita kuudettakymmenettä voi kehitellä. [[Käyttäjä:Iivarius|Iivarius]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Iivarius|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

::Linkei [http://tieku.fi/kysy-meilta/lumi-onko-totta-etta-inuiiteilla-on-200-sanaa-lumelle lumesta ja poroista] ja [http://vanha.suomenluonto.fi/artikkeli-147.html lumesta]. Ja [[luettelo lunta tarkoittavista suomen kielen sanoista]]. -[[Käyttäjä:Htm|Htm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Htm|keskustelu]]) 28. huhtikuuta 2014 kello 20.41 (EEST)

...[[Nenetsi]] on myös huomionarvoinen, --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 03.33 (EEST)

== Mitä tapahtuu jos ei jääkään metrosta pois? ==

Ruoholahden metroasemalla kuulutetaan "Juna menee kääntöraiteelle. Olkaa hyvä ja poistukaa junasta." Mitä jos ei poistukaan? [[Käyttäjä:JIP|JIP]] ([[Keskustelu käyttäjästä:JIP|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 20.59 (EEST)

:Olettaisin, että jos ei poistu, pysyy junassa, joka menee kääntöraiteelle. Voitaneen sanoa, että myös matkustajat menevät kääntöraiteelle vaikka matkustajissa ei olekaan pyöriä. Juna luultavasti ilmestyy hetken kuluttua takaisin asemalle matkustaakseen takaisin (ajassa). --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 21.29 (EEST)

:Asiaa voisi vaaratta testata siten, että jättää tunnistettavan esineen kuten sateenvarjon penkille kun poistuu junasta Ruoholahdessa. Sitten jää asemalle odottamaan seuraavaa junaa, joka on menossa toiseen suuntaan. Jos sateenvarjo on edelleen penkillä, kääntöraide on vaaraton. Jos taas sateenvarjo on kadonnut... --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 21.32 (EEST)

::Mielestäni tässä tehdään melko vahvoja oletuksia. Ensinnäkin jos sateenvarjo onkin edelleen penkillä, mistä tiedämme että kääntöraide on vaaraton myös ihmisille? Ehkä se reagoi vain elollisiin olentoihin. Toiseksi, onko varmaa että testi on vaaraton? Entä, jos sateenvarjo tulee kyllä takaisin, mutta muuttuneena... --[[Käyttäjä:Jmk|Jmk]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jmk|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 21.41 (EEST)

:::En jättäisi sateenvarjoa minnekään. Joku sen kuitenkin kössii tai yli-innokas toimihenkilö vie sen löytötavaratoimistoon ja sateenvarjon saaminen takaisin maksaa nykyään varmaan enemmän kuin se varjo. Ja mitä siitä varjosta voisi sitten päätellä? -[[Käyttäjä:Htm|Htm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Htm|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 23.04 (EEST)

::::Sateenvarjolla voi testata, onko länsimetro jo valmis. Mikäli varjo todella tulee takaisin muutamassa minuutissa, juna on palannut kääntöraiteelta. Mikäli varjo ei tule takaisin, se on joko viety laitoslöytönä pois tai sitten juna on matkalla Otaniemeen. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 23.17 (EEST)

:Pullikoi kehotusta vastaan? On kapinallinen? Syyllistyy sääntörikkomukseen? Metro käännetään kääntöraiteella ja matka jatkuu tulosuuntaan. Metron kuljettaja tuskin tarkastaa, että onko matkustajia kyydissä vai ei, sillä metrovaunuissa ei ole (tietääkseni) kameroita ja kuljettaja on omassa kopissaan. Korjatkaa jos tiedätte. En tiedä käveleekö metron kuljettaja metron läpi tarkastaakseen tilanteen vai kääntääkö vain metron kääntöraiteella kopissaan istuen. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 21.40 (EEST)
:Varmasti tapahtuu jotain peruuttamatonta, koska yksikään matkustaja ei ole tiettävästi palannut kääntöraiteelta ja kertonut, mitä siellä tapahtuu.--[[Käyttäjä:Tanár|Tanár]] 29. huhtikuuta 2014 kello 21.52 (EEST)

::Ei mitään ihmeellistä. Juna ajaa kääntöraiteelle ja pysähtyy. Kuljettaja siirtyy junan toisen pään ohjaamoon, siirtyminen tapahtuu junan ulkopuolella kävellen. Sitten taas matkaan. - Tulevaisuudessa automaattimetrossa tulee olemaan kameravalvonta. Youtubessa on [http://www.youtube.com/watch?v=_tBRbo0HS6w matskua] (huom. ei herkille). -[[Käyttäjä:Htm|Htm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Htm|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 22.13 (EEST)

:::Onko metrojunan molemmissa päissä ohjaamot -- ja ne ovat identtiset? Eikö toiseen päähän siirtyminen tapahtuisi helpommin ja mukavammin metrojunan sisäpuolella kävellen ja samalla metron kuljettaja voisi tarkastaa, ettei kyydissä ole enää matkustajia tuossa vaiheessa? Tuollaisessa tunnelissa kävely ei varmaan ole kovin miellyttävää -- sen sijaan metrojunan sisällä olisi miellyttävä ilmasto ja valaistusta. Jatkokysymyksinä heräävät: Tarkastaako metron kuljettaja onko kyydissä joku/joitain? Mitä tapahtuu henkilölle joka on vielä tuossa vaiheessa kyydissä kun ollaan kääntöraiteella pysähtyneenä ja metron kuljettaja aloittaa kävelynsä (ei voi heittää sinne kääntöraiteen tunneliin ainakaan)? Miksei metrojunalle ole sen alla pyörivää alustaa, joka kääntäisi metrojunan 180 astetta -- ja selvittäisiin ilman kävelyä ja kahta ohjaamoa? --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 22.23 (EEST)

::::On, identtiset. Junan fyysinen kääntäminen vaatisi todella ison luolan ja kääntöpöydän. Kahden ohjaamon ja catwalkin rakentaminen tulee halvemmaksi. - Metrossa ei vanhoissa junissa pysty kävelemään vaunusta toiseen. Kääntöraitella on lattian tasolla oleva laituri, jossa on valaitus ja kaiteet ja kiven sisässä on mukava tasainen lämpötila. Kääntöraiteella ei ole mörköjä. - Kuljettaja voi tarkistaa, onko junaan jäänyt matkustajia (sen voi tehdä myös vartija pääteasemalla), mutta vahinko on jo tapahtunut. Rangaistusta tuskin seuraa, varsinkaan jos matkustajalla on voimassa oleva matkalippu.-[[Käyttäjä:Htm|Htm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Htm|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2014 kello 22.59 (EEST)

En ole Helsinkiläinen, mutta muistan, kun olin joskus käymässä ja käytiin jollain pääteasemalla, jossa oli kauppakeskus ja uimahalli, ja se metro vaan tuli siihen pysäkille ja kuulutettiin, että tää lähtee tästä samalta raiteelta seitsemän minuutin päästä takasin päin. Muistaakseni tää asema oli sillon aika uus vielä. --[[Toiminnot:Muokkaukset/188.67.136.216|188.67.136.216]] 1. toukokuuta 2014 kello 02.07 (EEST)

:Se oli varmaankin [[Kontulan metroasema|Kontula – Gårdsbacka]]. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 11.15 (EEST)

Mellunmäessä ja Vuosaaressa metro jää yleensä siihen raiteelle mihin se on tullutkin, ja lähte takaisin länttä kohti 5–10 minuutin kuluttua. Ruuhka-aikoina se voi ajaa kääntöraiteelle ja tulla takaisin toisella puollella laituria. Ruoholahdessa junat ajavat aina kääntöraiteelle. Kerran tuli sinnekin ajettua, kuljettaja poistui ohjaamostaan, poltti tupakkaa ja sitten käveli toiseen päätyyn. Kun hän käveli vaunumme ohi vitsaili hän "onkos sitä koko rahan edestä lähdetty ajelemaan" tai jotain sinne päin. Ei mitään kummempia. Ja juna palasi takaisin Ruoholahden asemalle mutkitta. Olen käynyt kääntoraiteella toisen kerran, silloin ihan luvallistesti, kun olin päässyt kokeilemaan metroa ihan ohjaamosta käsin. Ei siellä mitään sen erityisempää tehty. Itäisen päädyn kääntoraiteilla en ole käynyt. --[[User:Gálaniitoluodda|<span style="color:blue;">Gála</span><span style="color:green;">niito</span><span style="color:gray;">luodda</span>]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Gálaniitoluodda|keskustelu]] • [[Special:Contributions/Gálaniitoluodda|muokkaukset]]) 1. toukokuuta 2014 kello 19.47 (EEST)

Kerran erehdyin jäämään siinä päätepysäkillä metroon, kun olin puoliunessa ja sitten päädyin sinne kääntöraiteelle. Kun metro alkoi kulkea sinne päin, alkoi oranssi väri vähitellen leikitellen vaihtua aluksi vaaleanpunaiseksi ja sitten se vaihtui toisiin väreihin. Se tapahtui kuitenkin ikään kuin huomaamatta, jos siihen keskittyi tarkemmin ei muutosta oikeastaan huomannut. Eikä siihen kiinnittänytkään erityisesti huomiota, sillä ikkunasta näkyi kääntöraiteen huikeat maisemat. Kääntöraide muistutti etäisesti uuden maailman sademetsiä, joskin kasvien joukossa valtavia kasvien kokoisia sieniä ja osa kasveista muistutti enemmän vesikasveja kuin mitään maalla näkemiäni kasveja. Ne kaikki olivat jatkuvassa liikkeessä ja niiden värit eivät muistuttaneet mitään aiemmin näkemiäni. Kasvien lisäksi alue oli täynnä erikokoisia hyönteisiä, jotka lentelivät ja vaeltelivat ympäriinsä. Niitä alkoi kävellä myös metrovaunun lattialla, seinillä ja katossa ja ruumiini alkoi äkisti kutista siinä määrin, että luulen niiden tunkeutuneen vaatteisiinikin. Aloin raapia itseäni kun kuulin äkisti voimakkaan, matalan äänen jostain kaukaa ja hyönteiset pakenivat äkisti koloihinsa puiden juurien alle ja metrovaunun penkkien taakse. Havaitsin äänen lähteeksi kasvustojen takaa hitaasti ryömivän valtaisan sammakkoeläimen, joka löntysti metroa kohti. Se alkoi nuolla ikkunoita puhtaaksi (oli muistaakseni kevät, jolloin metrovaunun ikkunat likaantuvat helposti) ja samassa huomasin, että viidakko oli täynnä erilaisia ja eri värisiä sammakkoeläimiä. Sammakkoeläinten lisäksi näin myös muutamia pieniä liskoja. Huomasin pian, että liskoja ryömi enenevissä määrin sammakkoeläinten suista ulos ja sitä mukaan kun niiden määrä kasvoi, alkoivat ne vuorostaan syödä sammakkoeläimiä. Sammakot vähenivät nopeasti ja liskojen määrä lisääntyi. Tämän seuraaminen kuitenkin häiriintyi, kun kuulin selkäni takaa äännähdyksen. Siellä seisoi siniseen virkapukuun sonnustautunut metron kuljettaja, joka ei ollut ihminen, kuten saattaisi olettaa, vaan kolmisilmäinen kaniini. Se hymyili minulle ja hivuttautui vähitellen ohitseni seuraten minua koko ajan katseellaan. Kun se oli poistunut näkyvistä, katsastin jälleen ulos. Liskot ja sammakot olivat kadonneet ja viidakko oli muuttanut muotoaan. Kasvit olivat alkaneet kellertää ja lakastua. Liskojen ja sammakoiden sijaan se oli täynnä erilaisia ihmeellisen muotoisia nisäkkäitä. Ne muistuttivat apinoita, kissaeläimiä, sorkkaeläimiä ja muita nisäkkäitä, mutta niiden ruumiiden rakenteet poikkesivat huomattavasti siitä, mihin olin tottunut. Niillä saattoi olla ylimääräisiä raajoja tai muita ruumiin osia. Ohitseni käveli tapiiri, jolla oli pää kummassakin päässä ja se rynnisti vuoroin kumpaankin suuntaan päiden selkeästi tahtoen aivan eri suuntiin. Näin myös erään hieman hämähäkkiä monien käsiensä vuoksi muistuttavan apinan kiipeilemässä puissa, jotka olivat alkaneet lakastua toden teolla. Apinan kimppuun kävi sitä pienempi, vanhan näköinen kissaeläin, jolla oli ainoastaan kaksi raajaa. Se alkoi riuhtoa apinan turkkia ja nahkaa hampaillaan ja syödä sen lihaa. Se näytti kuitenkin jotenkin vanhenevan silmissä ja samassa huomasin, että kaikki eläimet näyttivät hyvin vanhoilta. Puutkin vaikuttivat kuivilta ja huomasin nyt, että ne olivat kuollelleet kiinnittäessäni huomion eläimiin ja niiden lehdet alkoivat varista maahan. Samassa haistoin palaneen ja huomasinkin kaukana sademetsässä tulipalon. Tuli levisi suunnatonta vauhtia rutikuivaan kasvustoon ja poltti samalla eläimet, jotka sätkivät hiljaa tulessa. Samassa metro nytkähti ja lähti ajamaan takaisin metroasemalle, jossa odottikin jo paljon ihmisiä. Eräs laitapuolen kulkijalta näyttänyt mies hymyili minulle maireasti huomatessaan minun saapuneen kääntöraiteelta. Huomasin olevani hiestä märkä ja kävelin hermostuneesti pois metrosta. Kävin ostamassa kioskista hieman syötävää ja palasin metroon, sillä minun oli tarkoitus jäädä pois jo ennen pääteasemaa. --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.230.30|87.93.230.30]] 1. toukokuuta 2014 kello 20.28 (EEST)

== talkki ja vesistö ==

ietäisikö joku [[talkki|talkin]] ja vesistön vaikutuksista? Tiedosta ei olisi haittaakaan.. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 03.29 (EEST)
:Ainakin vesistöjen vaikutukset ovat moninaiset alkaen lukemattomien eliöiden elinympäristöistä jatkuen mm. maantieteellisien rajojen määrittelyihin, vanhojen asutuspaikkojen syntymiseen ja kesäajan tapaturmaisiin kuolemiin. --[[Käyttäjä:Pitke|Pitke]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pitke|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 18.36 (EEST)

== Patsaan sotkeminen ==

Olin eilen vapun kunniaksi Turun taidemuseon lähellä kävelemässä väkijoukossa. Leninin patsaalle oli laitettu partavaahtoa. Ymmärrän, että sosialismi on tyhmä aate, mutta kai tällaisilla muistutuksilla historiasta on jonkinlainen oikeutus olemassaoloonsa. Onko siis tällaisessa tapauksessa ilkivalta sallittua? --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.95.29.60|87.95.29.60]] 1. toukokuuta 2014 kello 17.17 (EEST)
:Mahtaisiko tuo edes täyttää ilkivallan tunnusmerkkejä vappuaattona, silloinhan patsaita pyritään kovasti puhdistamaan? Vaahdon on varmasti vienyt viimeistään aamun sade. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 18.34 (EEST)

:Patsasta ei saa kaataa kumoon, sen alkuperäistä muotoa ei saa turmella (ei saa naarmuttaa, kaivertaa, sahata, mitään ei saa irrottaa ja anastaa) eikä patsasta saa värjätä pysyvällä värillä (esimerkiksi spray-maalilla). Patsasta saa koskettaa ja kastella vedellä, sillä näistä ei aiheudu patsaalle vahinkoa. Partavaahtoparta ei ole patsaalle vahingoksi. Patsaalla ei ole kunniaa jota loukata. Tiettyjen patsaiden kanssa taiteilu voi olla uskonrauhan rikkomista ja uskonnon halventamista -- uskojien pyhiä patsaita ei saa siten häpäistä. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 20.49 (EEST)

::Mutta sosialismihan ''on'' uskonto. Ainakin yhtä älyvapaata & vaarallista touhua. --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.95.2.225|87.95.2.225]] 1. toukokuuta 2014 kello 20.59 (EEST)

:::Meinasin kirjoittaa siitä lyhyesti, mutta en kirjoittanut. Kyllähän sosialismiin uskotaan samankaltaisesti kuin uskontoon ja jonkinlaisia "pyhimyksiä" on siitä tavallaan löydettävissä. Sosialismia ei kuitenkaan pidetä uskontona, eikä sitä koske uskonrauhan rikkominen tai uskonnon halventaminen. Tulkitsen niin, että Leninin patsaalle saa lisätä partavaahtoparran, mutta Jeesus Nasaretilaiselle ei ehkä niinkään. Tietysti riippuu siitä, jaksaako kukaan syyttää ja jääkö kiinni... --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2014 kello 21.08 (EEST)

:Ilkivalta ei ole sallittua. Joskus näkee noita toisinaan hauskojakin lisäyksiä. Viimeksi Berliinissä näin alastoman pronssimiehen, jonka pallit oli maalattu punaiseksi. Teknisesti ottaen partavaahto ei ole kai pronssipatsaalle pahaksi. Ja vesi ja mielellään vielä juuriharjalla hankaus tekevät vaan hyvää pronssipinnalle, mutta ilman liuotinaineita. Sosialismin merkkien asema on vaikea, kun aate on vanhentunut, mutta ei vielä niin paljon, että merkit herättäisivät kunnioitusta. Onhan [[statuomania]] ainakin 1800-luvun nationalismin merkityksessä myös aika sammunut aate, mutta kansallissankareitamme ei ilkivallan käsi kovinkaan kaltoin näytä kohtelevan.--[[Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori|Kulttuurinavigaattori]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kulttuurinavigaattori|keskustelu]]) 5. toukokuuta 2014 kello 12.17 (EEST)

== Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt/tekstin mainosmaisuus? ==

Voisiko joku arvoisista wikipedialaisista kertoa, mitä mainosmaisuutta tekstissä vielä on ja mitä siitä pitäisi poistaa (vrt. muiden urh.seurojen tekstit)?
[[Käyttäjä:Eero Sippola|Eero Sippola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Eero Sippola|keskustelu]]) 2. toukokuuta 2014 kello 09.20 (EEST)

:Ei ole enää mainosmaisuutta, joten poistin sen korjauspyyntölätkän artikkelin alusta. Sen sijaan ingressi eli artikkelin ensimmäinen aihetta määrittelevä kappale voisi olla tiukempi: perustajajäsenet eivät ole kovin olennaisia mutta sen sijaan seuran erikoistuminen maratonkilpailuihin (eikös tämän pitänyt olla kuntourheiluseura?) olisi määritelmäkappaleessa olennaisempi asia. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 2. toukokuuta 2014 kello 09.26 (EEST)

== Pianola ==

Onko Pianolalle mitään vakiintunutta suomenkielistä nimeä? Eli siis sellaiselle automaattisesti soivalle pianolle, jossa on reikänauhalle kirjoitettua musiikkia ja joka oli ragtime-aikana yleinen. Englanniksi se on Player piano. --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.29.230|87.93.29.230]] 3. toukokuuta 2014 kello 15.38 (EEST)

:Musiikkitoimittaja Kai Ristola kutsui sitä muutama päivä sitten Ylen Ykkösessä automaattipianoksi, ja olen sanaa kuullut ja nähnyt käytettävän muuallakin. Kuten artikkelissa [[Conlon Nancarrow]], josta Ristola juuri taisi puhua. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 3. toukokuuta 2014 kello 15.44 (EEST)

::Kiitos! --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.29.230|87.93.29.230]] 3. toukokuuta 2014 kello 16.12 (EEST)

== Raamattu-aiheinen kysymys ==

Missä kohdassa Raamattua (vanhassa testamentissa) sellanen kohta, jossa kolme nuorta poikaa heitetään tuleen, koska nämä eivät suostu kumartamaan kultaista patsasta, ja he selviävät enkelin suojelemina vahingoittumattomina? --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.95.75.79|87.95.75.79]] 4. toukokuuta 2014 kello 18.44 (EEST)

: Danielin kirjan 3. luvussa. [[Toiminnot:Muokkaukset/85.76.140.21|85.76.140.21]] 4. toukokuuta 2014 kello 19.01 (EEST)

== Ongelmia ikäihmisten iän selvittämisessä ==

Miksi nykyään niin monessa afrikan ja aasian maissa on niin vaikea todistaa esiin tulleen henkilön todellista ikää? Nykyäänhän GRG vaatii todisteeksi ikäväitteelle syntymätodistuksen, vanhan passin ja/tai vanhan valokuvan. Millaisia kirkonkirjoja oli käytössä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa? Ja vaikka ikäväite olisikin uskottava, niin miksi niin moni liioittelee todellista ikäänsä muutamalla kymmenellä vuodella kuten tämä hiljan esiin tullut etiopialainen, joka väittää olevansa 160-vuotias?--[[Toiminnot:Muokkaukset/85.134.25.113|85.134.25.113]] 5. toukokuuta 2014 kello 09.35 (EEST)
:Vanhuus tuo arvostusta. Lapsella saattaa olla sama nimi kuin vanhemmallaan tai isovanhemmallaan ja on helppo huijata, kun ei ole enää samaa sukupolvea elossa. Kaikissa kulttuureissa ei ole samanlaista kiinnostusta tarkkaa ikää kohtaan kuin länsimaissa. Kun todisteita ei vastaankaan ole, niin sen itsekin varmaankin uskoo helpommin. Ja kun väittää olevansa ennätysvanha, saa koko yhteisö huomiota ja näin ollen myös mahdollisesti taloudellista hyötyä, kun rikkaat länkkärit tulevat ihmettelemään. --[[Toiminnot:Muokkaukset/87.93.17.59|87.93.17.59]] 6. toukokuuta 2014 kello 09.55 (EEST)
== Sisäsiittoinen saariyhdyskunta ==

Eilen luin jostakin pienestä saaresta, jolla asuu sisäsiittoinen yhdyskunta. Saari on kai jollain lämpimällä seudulla ja saarella on asukkaita ehkä satakunta (maksimissaan?). Lukemassani tekstissä kai luki, että saari on maailman sisäsiittoisin ihmispopulaatio ja että saarelle yrittäneet ulkopuoliset ovat kokeneet väkivaltaa. Unohdin saaren nimen ja googlettamalla en oikein löytänyt. Ei tietääkseni ollut fiktiota, vaan ihan faktaa. Apuja? --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.03 (EEST)
:[[Sentinelit]]? --[[Käyttäjä:Savir|Savir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Savir|keskustelu]]) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.33 (EEST)

:Tulee mieleen [[Tristan da Cunha]] ja yksi toinen Etelä-Atlantin yksinäinen saari, jota en nyt saa haetuksi esiin. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.38 (EEST)

::Tuo Tristan da Cunha sekä [[Pitcairn]] ym. ovat enemmän tai vähemmän sisäsiittoisia, mutta kuitenkin sivistyneitä. Mahtavatko muut kuin sentinelit hyökkäillä tulijoita vastaan? --[[Käyttäjä:Savir|Savir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Savir|keskustelu]]) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.41 (EEST)

:::Juu, Savir tiesi. Sentinelit on se kansa. Ei ihme että se saaren nimi ja sijainti jäivät niin pimentoon kun kansalla on nimi. Nyt ryhdyn tutustumaan tarkemmin aiheeseen ja luen niistä hyökkäilyistä enemmän. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 14. huhtikuuta 2014 kello 20.52 (EEST)

::::Uusi asia täälläkin. Kommentoin vain, ettei sivistyneisyys takaa väkivallattomuutta. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 10. toukokuuta 2014 kello 15.36 (EEST)

== Susirajoja ==

Mitäs kaikkia humoristisia tai todellisia "susirajoja" on ollut kielenkäytössä? Kehä kolmonen on humoristinen susiraja, Helsingin [[Pitkäsilta]] on ollut ihan tosiasiallinen luokkaraja. Turussa on ilmeisesti vain vieraspaikkakuntalaisten käyttämä "tois puålel jokkee", mutta onko sillä mitään jengejä erottavaa merkitystä? Helsingin [[Esplanadin puisto|Esplanadilla]] suomenmieliset ja ruotsinkieliset kulkivat eri puolella puistoa 1800-luvun lopussa. Mitäs muita? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.04 (EEST)

:Joku väitti aikoinaan, ettei koskaan poistu Bulevardin pohjoispuolelle, ja artikkeliin [[Helsingin kantakaupunki]] asti on päässyt määritelmä, että kantakaupunkiin pitää päästä raitiovaunulla. --[[Käyttäjä:Silvonen|Silvonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Silvonen|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.37 (EEST)

::Ah, tuo Bulevardi kuulostaakin oikeasti järkevältä, koska sen eteläpuolelta saa ruokaa, vaatteita ja työpaikkoja, kun taas Tehtaankadun eteläpuolella on vähän hiljaisempaa. Tehtaankatu on varmaan syntynyt humoristisena väännöksenä tuosta Bulevardista, koska Tehtaankatu on viimeinen järkevä poikkikatu Helsingin niemellä etelään mentäessä tällaista susirajailua varten. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.43 (EEST)

:Esimerkki piäkaapunnin ulkopuolelta: eräs lappeenrantalaissyntyinen työkaverini kutsui aina [[Lauritsala]]a ja [[Lappee]]ta ”liitosalueiksi”. --[[Käyttäjä:Silvonen|Silvonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Silvonen|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.49 (EEST)

:Tois pual jokke on kai hyvin vanha sanonta, ja kuulemma peräisin siltä ajalta, kun pääosa kaupungista oli tuomiokirkon ympärillä ja vain joku kortteli Aninkaisten puolella (en tiedä onko tosi juttu, mutta jostain muistan tällaisen).--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.59 (EEST)

:Muutama vuosi sitten puhuttiin sushirajasta, mutta nykyään [[sushi]]a tarjoillaan varmaan jo Levilläkin, ellei vieläkin pohjoisempana. –[[Käyttäjä:Kotivalo|Kotivalo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kotivalo|keskustelu]]) 16. huhtikuuta 2014 kello 19.13 (EEST)

Mistäs tämä [http://www.pesis.fi/pesapalloliitto/itainen-alue/?x385665=2307122 Susirajan Maila] -niminen tyttöjen pesisjoukkue on? --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 10. toukokuuta 2014 kello 15.42 (EEST)

== Saksalainen vai Puolalainen ==

Jos henkilö on syntynyt Itä-Preussissa ennen vuotta 1945, niin onko hänen kansallisuutensa saksalainen? Jos hän taas on syntynyt Itä-Preussissa vuoden 1945 jälkeen niin onko hänen kansallisuutensa puolalainen?--[[Toiminnot:Muokkaukset/85.134.25.113|85.134.25.113]] 24. huhtikuuta 2014 kello 09.29 (EEST)
:Riippuu kai missä hän nykyään asuu ja minkä maan passi hänellä on. Monissa paikoissa on syntynyt ihmisiä joilla on monien maiden passeja. Sodan seurauksena kai esim. Itä-Preussin väestö aika lailla vaihtui <small>(EDIT: ei sentään ihan, ks. alla.)</small>, vähän niin kuin Suomessa luovutetun Karjalan osalta.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 24. huhtikuuta 2014 kello 10.05 (EEST)

:Itä-Preussissa oli n. 2,5 miljoonaa asukasta 2. maailmansodan syttyessä. Suurin osa heistä pakeni tai evakuoitiin jo sodan aikana. Vuosina 1945-47 Puolan hallinnassa olleelta alueelta pakkomuutettiin lähes kaikki siellä vielä olleet saksalaiset. Vain n. 160 000 jäi ja otti Puolan kansalaisuuden.--[[Käyttäjä:Nedergard|Nedergard]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nedergard|keskustelu]]) 24. huhtikuuta 2014 kello 16.24 (EEST)
::No niin, tuossa olikin sitten sentään hiukan eri prosentti kuin Suomen tapauksessa. Se siitä mutuilusta.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 24. huhtikuuta 2014 kello 21.58 (EEST)
:::Kuten Nedergard kirjoittaa: "Vain n. 160 000 jäi ja otti Puolan kansalaisuuden." Niinpä he ja jälkeläisensä ovat kansallisuudeltaan saksalaisia, mutta kansalaisuudeltaan puolalaisia (tai lienee oikeammin ilmaistava: Puolan kansalaisia). --[[Toiminnot:Muokkaukset/85.76.85.237|85.76.85.237]] 24. huhtikuuta 2014 kello 23.29 (EEST)

:Hei, kysymys koski kansallisuutta eikä kansalaisuutta. Kansallisuus ei riipu passista, mitä se sitten tarkoittaneekin. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 13. toukokuuta 2014 kello 12.44 (EEST)