Lähdekoodi sivulle Supernova

{{Tämä artikkeli|käsittelee tähden räjähdystä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu [[Supernova (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Tähdet}}
[[Tiedosto:Keplers_supernova.jpg|pienoiskuva|Jäänne Keplerin Supernovasta, [[SN 1604]].]]
'''Supernova''' on [[tähti|tähden]] räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla. Massiivinen tähti voi luhistua [[Fuusioreaktio|fuusio]]n loputtua oman [[painovoima]]nsa johdosta [[neutronitähti|neutronitähdeksi]] tai [[musta aukko|mustaksi aukoksi]] tai [[kaksoistähti|kaksoistähdissä]] [[valkoinen kääpiö]] voi kasvattaa massaansa yli [[Chandrasekharin raja]]n.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova" /> Supernovia esiintyy keskimäärin 50 vuoden välein linnunradan kokoisissa [[galaksi|galakseissa]].<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/><ref name="Evidence.for.Supernovas.Near.Earth" /> Kun ennen havaittiin vuosittain yhteensä satoja supernovia eri galakseissa, niin vuonna 2013 löydettiin jo 1&nbsp;454 supernovaa, ja määrä on kasvanut siitäkin.<ref name="Quora" />

Supernovan kirkkaus noudattaa tyypistä riippuen sille ominaista valokäyrää, jossa se nopeasti kirkastuen saavuttaa maksimikirkkauden muutamassa päivässä, kunnes se alkaa hiipua hiljakseen himmeämmäksi.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/> Monet paljain silmin havaitut supernovat ovat näkyneet jopa [[vuosi]]en ajan. Räjähtävistä supernovista jää jäljelle [[supernovajäänne]], joka hehkuu pitkään monilla eri aallonpituuksilla ja on nähtävissä tuhansiakin vuosia.<ref name="Grab.Nebula" /><ref name="williameamon" /> Supernovissa muodostuu [[rauta]]a raskaampia alkuaineita kuten [[uraani]]a, [[tina]]a ja [[kulta]]a.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/> Uusien tähtien ja aurinkokuntien oletetaan syntyvän supernovien jäänteistä.<ref name="Tale.of.Supernova.1987A" /> 

[[Linnunrata|Linnunratamme]] tähdistä tuleviksi supernovakandidaateiksi ovat ehdolla mm. jättiläistähdet [[Rho Cassiopeiae]],<ref name="SolStation.Rho.Cassiopeiae" /> [[Eta Carinae]]<ref name="European.Southern.Observatory" /><ref name="SolStation.Eta.Carinae.2" /> ja [[Orion (tähdistö)|Orionin]] [[Betelgeuze]],<ref name="The.Daily.Galaxy" /><ref name="SolStation.Betelgeuse" /> joilla ei ole enää kovin paljon elinikää jäljellä. Käytännössä kuitenkin seuraava oman galaksimme supernova saattaa olla jokin muu miljardeista galaksimme tähdistä, edellä mainittujen sijaan.

== Supernovatyyppejä ==
[[Tiedosto:NGC_3370HSTGround.jpg|pienoiskuva|Vasemmalla galaksi NGC 3370, jossa näkyy supernova SN 1994ae. Oikealla sama galaksi vuonna 2003. Supernovan paikka on merkitty renkaalla. Huomaa, kuinka kirkas supernova on muuhun galaksiin verrattuna.]]
Spektrin mukaan supernovat jaotellaan tyyppeihin I (lue: 'yksi') ja II ('kaksi'). Kriteerit ovat seuraavat:

'''Tyyppi I''' 

Ei [[Vety|vedyn]] [[Balmerin sarja|Balmer-viivoja]]<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>
* Tyyppi Ia (lue 'yksi aa')

[[Pii (alkuaine)|Piin]] Si-II -viiva 615,0&nbsp;nm<ref name="SnehanshuAbhyuday2017" />
* Tyyppi Ib 

[[Helium]]in He I -viiva 587,6&nbsp;nm 
* Tyyppi Ic 

Heikot tai puuttuvat He-viivat 

'''Tyyppi II''' 

Vedyn Balmer-viivat <ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>
* Tyyppi II-P 

Tasainen [[valokäyrä]]<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>
* Tyyppi II-L 

Lineaarisesti laskeva valokäyrä<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>

=== Tyypin I supernova ===
Tyypin I supernovat ovat tyypillisesti vanhoja tähtiä. Tyypissä Ia räjähtävä tähti on kaksoistähtijärjestelmään kuuluva [[valkoinen kääpiö]], kun taas tyypeissä Ib ja Ic kyseessä on elinkaarensa loppupäässä oleva massiivinen [[Wolfin–Rayetin tähti]].

==== Tyypin Ia supernova ====
[[Tiedosto:Supernova Companion Star.jpg|pienoiskuva|Nasan piirros tyypin Ia supernovan synnystä]]

Elinkaarensa päähän tullut [[valkoinen kääpiö]]tähti voi räjähtää supernovana, mikäli sillä on kumppanitähti josta valuu vetykaasua valkoisen kääpiön pinnalle. Tähden massan lähestyessä [[Chandrasekharin raja]]a (noin 1,4 Auringon massaa), tähden sisuksissa [[happi]]- ja [[hiili]]atomit alkavat [[fuusio]]itua raskaammiksi alkuaineiksi. Tavallisissa pääsarjan tähdissä tähtien keskuksten ydinreaktiot tapahtuvat kontrolloidusti{{Selvennä|kuka kontrolloi? Eli oisko kellään parempaa sanaa tähän?|6.12.2021}}, sillä reaktioissa vapautuvan energian [[säteilypaine]] estää [[ketjureaktio]]n syntymisen työntämällä kaasuja erilleen. Valkoinen kääpiö on kuitenkin paljon tiheämpi kuin pääsarjan tähti, ja säteilypaineen sijasta sitä kannattelee elektronien [[Paulin kieltosääntö|Fermi-paine]], jolloin säteilypaine ei riitä säätelemään ydinreaktioiden määrää aikayksikköä kohden. [[Fuusioliekki|Fuusioliekin]] sytyttyä se leviää nopeasti [[turbulenssi-ilmiö]]iden ja erityisesti [[Rayleigh-Taylorin epästabiilius|Rayleigh-Taylorin epästabiiliuden]] vuoksi.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/>

Pitkän kytemisajan jälkeen, lämpötilan noustessa yli kriittisen rajan, ydinreaktiot kiihtyvät niin, että huomattava osa tähden hiili- ja happivaroista fuusioituu raskaammiksi alkuaineiksi muutaman sekunnin sisällä.<ref name="Cornell.University.Library" /> Tällöin vapautuva energiamäärä on valtava, noin <math>10^{44} J </math>, joka riittää helposti tähden [[gravitaatiosidos]]ten rikkomiseen. Tähti räjähtää äkillisesti, synnyttäen shokkiaallon joka puskee ainetta [[Valonnopeus|valonnopeuden]] murto-osalla ulospäin. Vapautuva energia myös aiheuttaa suuren muutoksen tähden [[luminositeetti|luminositeetissa]] (säteilyteho).  Tyypin Ia supernova on tyypillisesti noin 5 miljardia kertaa [[Aurinko]]a kirkkaampi.

==== Tyypin Ib ja Ic supernova ====
Tyypin Ib supernovana räjähtävä tähti on elinkaarensa päähän tullut [[Wolfin–Rayetin tähti]], joka useimmiten on menettänyt [[Aurinkotuuli|aurinkotuulen]] takia liki 90&nbsp;% alkuperäisestä massastaan. Tällaisen räjähdyksen seurauksena syntyy tähden massasta riippuen joko [[neutronitähti]] tai [[musta aukko]]. Tyypin Ib supernova tuottaa noin 0,3 Auringon massaa rautaa emogalaksiin. Tyyppi Ic on hyvin harvinainen, ja eroaa tyypistä Ib vain helium-viivojen suhteen.

=== Tyypin II supernova ===
Tyypin II supernovassa räjähtävä tähti on valtava, yli 10 Auringon massainen tähti, joka on 'polttanut' ([[ydinfuusio]]) vetypolttoaineensa loppuun, ja jossa heliumfuusiovaihe on loppumassa. Raskaammat tähdet kehittyvät tavallisesti [[Punainen jättiläinen|punaisen jättiläisvaiheen]] kautta tilaan, jossa keskustan [[rauta]]ydin on [[Ydinenergeettinen energiakuoppa|ydinenergeettisessä energiakuopassa]], kun rautaa raskaampien alkuaineiden fuusioituminen ei enää tuo energiaa, vaan kuluttaa sitä, niin fuusioreaktiot keskustassa tyrehtyvät ja säteilypaine romahtaa. Tällöin kehittyy salamannopeasti tilanne, jossa rautaydin ei yksin pysty vastustamaan enää gravitaatiovoimien luomaa painetta, vaan tapahtuu luhistuminen keskustan massan ylittäessä Chandrasekharin rajan. Keskustan luhistuessa se kuumenee tuottaen korkeaenergiaista [[gammasäteily]]ä, jonka takia  rauta hajoaa heliumytimiksi ja vapaiksi neutroneiksi (moisessa kuumuudessa ja paineessa on vain plasmaa, eikä elektronit edes ollut rautaytimessä{{Lähde|6.12.2021}}). Tähden keskus luhistuu tuottaen valtavan shokkiaallon, jolloin ulkokerrokset (noin 90 prosenttia tähden massasta) räjähtävät ympäröivään avaruuteen. Keskukseen syntyy [[neutronitähti]]. Valon [[Spektriviiva|spektriviivoissa]] näkyy vetyviivat. Tyypin II supernovia esiintyy yleisimmin [[Galaksihaara|galaksihaaroissa]] ja nuoremmissa [[Tähtiryhmä|tähtiryhmissä]]. Tyypin II supernovassa ytimen luhistuminen pysähtyy lopulta neutronitilan luhistumispaineeseen, jossa tiheys on sama kuin atomiytimessä. Mikäli tähden [[massa]] on riittävä, voi käydä niin, että keskustan luhistuessa syntyvä shokkiaalto repii myös itse keskustan kappaleiksi, eikä supernovasta jää jäljelle mitään, vaan koko tähti kirjaimellisesti leviää ympäri avaruutta. Mikäli kuitenkin tähden massa on riittävän suuri (noin 25–50 Auringon massaa) ja mikäli shokkiaalto ei pääse purkautumaan ja repimään keskustaa hajalle, keskusta romahtaa neutronitähtitilan jälkeen [[musta aukko|mustaksi aukoksi]]. Mutta välttämättä edes tuo massa ei riitä mustan aukon syntymiseen, vaan tuloksena voi olla [[magnetari]].

=== Hypernova ===
{{Pääartikkeli|[[Hypernova]]}}
Teorian mukaan supermassiivinen tähti (yli 40 Auringon massaa) saattaa päättää päivänsä hypernovana. Tähden ydin romahtaa suoraan mustaksi aukoksi, muu osa tähdestä sinkoutuu avaruuteen ja samalla kaksi hyvin voimakasta energeettistä [[plasma]]suihkua purkautuu tähden navoilta lähes valonnopeudella. Hypernovia on ehdotettu selitykseksi [[Gammapurkaus|gammasädepurkauksille]]. Minuutin aikana tällaisessa purkauksessa voi (näennäisesti) vapautua miljoonan galaksin säteilyenergia{{Selvennä|Selkeästi puuttuu miljoonan galaksin purkaukselta aikajänne|6.12.2021}}. On myös esitetty, että kahden neutronitähden törmäyksessä voi syntyä hypernova, ja lopputuloksena musta aukko. Mahdollisesti samalla syntyy niin voimakkaita [[Gravitaatioaalto]]ja, että ne voidaan havaita Maassa herkillä mittalaitteilla.

On esitetty, että hypernovan laukaisema energiamäärä voisi olla riittävä hävittämään elämän Maasta. NASAn ja Kansasin yliopiston 2005 julkaiseman tutkimuksen mukaan ns. [[ordovikikausi|ordovikikauden]] massasukupuutto 450 miljoonaa vuotta sitten on voinut johtua Maahan osuneesta hypernovan gammasädepurkauksesta. Vain kymmenen sekunnin purkaus on riittänyt hävittämään Maan suojaavan [[Otsonikerros|otsonikerroksen]]. Otsonikerroksen tuhoutuessa Auringon [[ultraviolettisäteily]] on voinut surmata suuren osan maanpinnan ja meren pintakerroksen eliöstöstä, ja sotkea [[ravintoketju]]t niin, että seurauksena on ollut massasukupuutto.<ref name="NASA.Earth.Ancient.Extinction">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nasa.gov/vision/universe/starsgalaxies/gammaray_extinction.html | Nimeke = Explosions in Space May Have Initiated Ancient Extinction on Earth | Tekijä = Wanjek, Christopher | Ajankohta = 4.6.2005 | Julkaisu = NASA | Viitattu = 13.05.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190510192019/https://www.nasa.gov/vision/universe/starsgalaxies/gammaray_extinction.html | arkistoitu = 10.5.2019 }}</ref>

Hypernovapurkaus saattaa olla elämälle vahingollinen vielä 6&nbsp;500 valovuoden päässä, jos Maa on tähden pyörimisakselin suunnassa<ref>Tähdet ja avaruus 5/2009, sivu 6</ref>.

Hypernovia arvioidaan tapahtuvan galaksissamme vain noin kerran 230 miljoonassa vuodessa. Lähin hypernovakandidaatti, [[Eta Carinae]], on yli 7&nbsp;500 valovuoden päässä Maasta.

=== Valesupernova ===
Valesupernova on tapahtuma, jossa supermassiivinen tähti räjähtää vain osittain synnyttäen supernovalle tyypillisen paineaallon kuitenkin kirkastuen vain vähän verrattuna supernovaan. Valesupernovassa tähti ei myöskään tuhoudu kokonaan. [[Berkeleyn yliopisto]]n tutkijat arvelevat että vuonna 1843 tapahtunut Eta Carinaen supernovaräjähdystä huomattavasti vaisumpi räjähdys olisi ollut valesupernova pintapurkauksen sijaan. Tutkijaryhmä myös arvelee että yli 30 auringon massaisten supermassiivisten tähtien loppuhetkiin saattaa kuulua useampia pienempiä räjähdyksiä ennen tähden luhistumista mustaksi aukoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/tahti_rajahtelee_vahin_erin | Nimeke = Tähti räjähtelee vähin erin | Julkaisija = Tiede -lehti | Ajankohta = 11.9.2008 | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

== Supernovien nimeäminen ==
Supernovat nimetään tietyn kaavan mukaan. Nimen alussa ovat kirjaimet ''SN'' (SuperNova), joita seuraa vuosiluku ja lopuksi kirjain tai kirjainpari, joka identifioi sen, monesko kyseisenä vuonna havaittu supernova on kyseessä. Tammikuun 1. päivästä lukien käytetään ensin isot kirjaimet ''A-Z'', jonka jälkeen jatketaan pienillä kirjainpareilla ''aa'', ''ab'', ''ac'',..., ''az'', ''ba'',... vuoden loppuun asti.<ref name="Supernovae.Alphabet.Soup">{{Verkkoviite | Osoite = http://simostronomy.blogspot.fi/2016/03/the-new-supernovae-alphabet-soup.html | Nimeke = The New Supernovae Alphabet Soup | Tekijä = Simonsen, Mike | Ajankohta = joulukuu 2011 | Julkaisu = Simostronomy | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

Supernovien nimeämisestä vastaa [[Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni|Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin]] 
(IAU) Central Bureau for Astronomical Telegrams (CBAT), joka sijaitsee [[Harvardin observatorio]]n yhteydessä. IAU muutti nimeämiskäytäntöä 1.1.2016 lähtien niin että mahdolliset supernovat nimetään ensin väliaikaisella nimellä joka alkaa kirjaimilla ''AT'', esimerkiksi ''AT 2018bki'' ja sen jälkeen kun löytö on varmistettu [[spektroskopia|spektroskooppisesti]] supernovaksi etuliite muutetaan ''SN'':ksi.<ref name="Supernovae.Alphabet.Soup"/><ref name="TNS.Getting.Started">{{Verkkoviite | Osoite = https://wis-tns.weizmann.ac.il/content/tns-getting-started | Nimeke = TNS – Getting started | Julkaisu = Transient Name Server | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

==Tunnettuja supernovia==
Tarkimmat muistiinpanot [[Linnunrata]]mme historiallisista supernovista on kiinalaisilla, jotka ovat merkinneet muistiin kaikkiaan seitsemän varmaa räjähdystä ajanlaskun alun jälkeen. Kaikkien näiden räjähdysten jäännökset ovat edelleen havaittavissa.<ref name="The.Messier.Catalog">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.messier.seds.org/more/mw_sn.html | Nimeke = Supernovae observed in the Milky Way: Historical Supernovae | Tekijä = Frommert, Hartmut & Kronberg, Christine | Ajankohta = 4.3.2015 | Julkaisu = The Messier Catalog | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref name=" Encyclopædia.Britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/science/supernova | Nimeke = Supernova | Ajankohta = 5.2.2018 | Julkaisu =  Encyclopædia Britannica | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

===Rapusumu (M1)===
[[Tiedosto:Crab Nebula.jpg|pienoiskuva|Rapusumu]]

{{Pääartikkeli|[[Rapusumu]]}}

[[Rapusumu]], Äyriäissumunakin tunnettu, on [[supernovajäänne]] [[Härkä (tähtikuvio)|Härän tähtikuvio]]ssa, jossa havaittiin räjähtävä tähti 4. heinäkuuta 1054. Tuolloin [[kiina]]laiset kirjasivat ylös nähneensä sen jopa keskellä päivää 23 päivän ajan, jonka jälkeen se alkoi hiipua näkyen kuitenkin yötaivaalla vielä parin vuoden ajan.<ref name="Grab.Nebula"/> Nyt paikalla nähdään äyriäistä muistuttava sumu, joka säteilee [[valo]]a, [[radioaalto]]ja; lähes koko [[Sähkömagneettinen spektri|sähkömagneettisen spektrin]] kattaen.<ref name="IPAC.Crab.Nebula">{{Verkkoviite | Osoite = http://coolcosmos.ipac.caltech.edu/cosmic_classroom/multiwavelength_astronomy/multiwavelength_museum/m1.html | Nimeke = Multiwavelength M1 – Crab Nebula | Julkaisu = Cool Cosmos | Julkaisija = IPAC Viitattu = 13.05.2018 | viitattu = 13.5.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180519060509/http://coolcosmos.ipac.caltech.edu/cosmic_classroom/multiwavelength_astronomy/multiwavelength_museum/m1.html | arkistoitu = 19.5.2018 }}</ref> Keskellä sumua on nopeasti pyörivä [[pulsari]], neutronitähti, jonka kiertoaika akselinsa ympäri on edelleen huikeat 0,03 sekuntia.<ref name="NASA.Crab.Nebula">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nasa.gov/multimedia/imagegallery/image_feature_1604.html | Nimeke = The Crab Nebula | Tekijä = Hester, J. & Loll, A. | Ajankohta = 2.3.2010, päivitetty 7.8.2017 | Julkaisu = NASA | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Sumu laajenee n. 1&nbsp;000&nbsp;km/s nopeudella.<ref name="Incredible.Expanding.Crab">{{Verkkoviite | Osoite = https://apod.nasa.gov/apod/ap130905.html | Nimeke = M1: The Incredible Expanding Crab | Tekijä =  Nemiroff, Robert & Bonnell, Jerry | Ajankohta = 2013.9.5 | Julkaisu = NASA – Astronomy Picture of the Day | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref name="The.Planetary.Society.Expanding.Supernova">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.planetary.org/blogs/jason-davis/20130808-coolest-video-expanding-supernova.html | Nimeke = The coolest video of an expanding supernova you'll see today | Tekijä = Davis, Jason | Ajankohta = 9.8.2013 | Julkaisu = The Planetary Society | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> 1900-luvun ensimmäisiin valokuviin verrattuna sumun havaitaan selvästi laajentuneen.<ref name="Astronomy.Crab.Nebula">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.astronomy.com/news/2007/06/crab-nebula-exploded-in-1054 | Nimeke = Crab Nebula exploded in 1054 | Ajankohta = 8.6.2007 | Julkaisu = Astronomy.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

===SN 1572 ja SN 1604===
<!--{{Pääartikkeli|[[Supernova SN 1572|SN 1572]], [[Supernova SN 1604|SN 1604]]}}-->

Tanskalainen [[Tyko Brahe]] havaitsi [[Supernova 1572|SN 1572]]<nowiki>ksi</nowiki> nimetyn supernovan vuonna 1572.<ref name="Krause2008">{{lehtiviite | Tekijä = Oliver Krause, Masaomi Tanaka, Tomonori Usuda, Takashi Hattori, Miwa Goti, Stephan Birkmann, Ken'ichi Nomoto | Otsikko = Tycho Brahe's 1572 supernova as a standard type Ia explosion revealed from its light echo spectrum | Julkaisu = Nature | Vuosikerta = 456 | Numero = 7222 | Ajankohta = 2008 | Sivut = 617–619 | arXiv=0810.5106 | Doi = 10.1038/nature07608 | www = https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0810/0810.5106.pdf}}</ref> Viimeisin nähty oman galaksimme  supernovaräjähdys oli [[Johannes Kepler|Keplerin]] sekä kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten tähtitieteilijöiden vuonna 1604<ref name="NASA.Kepler.Supernova">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nasa.gov/mission_pages/chandra/multimedia/kepler2013.html | Nimeke = Kepler Supernova Remnant | Ajankohta = 18.3.2013, päivitetty 7.8.2017 | Julkaisu = NASA | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.universeforfacts.com/2013/12/keplers-supernova-sn-1064-most-recently.html | Nimeke = Kepler's Supernova: Recently Observed | Viitattu = 27.3.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190104220659/http://www.universeforfacts.com/2013/12/keplers-supernova-sn-1064-most-recently.html | arkistoitu = 4.1.2019 }}</ref> Käärmeenkantajan tähtikuviossa havaittu [[supernova SN 1604]]. Se oli kirkkaimmillaan jonkin verran [[Sirius]]ta kirkkaampi, ja sen pystyi näkemään yötaivaalta paljain silmin noin vuoden ajan.<ref name="williameamon"/>

===SN 1987A===
<!--{{Pääartikkeli|[[Supernova SN 1987A|SN 1987A]]}}-->

[[Tiedosto:Supernova1987A.jpg|pienoiskuva|SN 1987A]]
[[Supernova SN 1987A]] on viime aikojen kuuluisin ja yksi tutkituimmista supernovista.<ref name="NASA.Supernova.1987a">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nasa.gov/feature/goddard/2017/the-dawn-of-a-new-era-for-supernova-1987a | Nimeke = The Dawn of a New Era for Supernova 1987a | Tekijä = Hille, Karl | Ajankohta = 24.2.2017, päivitetty 7.8.2017 | Julkaisu = NASA | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Kyseessä oli 23. helmikuuta 1987 vajaan 170&nbsp;000 [[valovuosi|valovuoden]] päässä  [[Suuri Magellanin pilvi|Suuressa Magellanin pilvessä]] (LMC) räjähtänyt supernova,<ref name="Tufts.University">{{Verkkoviite | Osoite = http://chem.tufts.edu/science/astronomy/sn1987a.html | Nimeke = The Age of the Universe and SN1987A | Ajankohta = 2.17.2016 | Julkaisu = Tufts University | Viitattu = 13.05.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180528070952/http://chem.tufts.edu/science/astronomy/sn1987a.html | arkistoitu = 28.5.2018 }}</ref> joka näkyi eteläisellä pallonpuoliskolla paljain silmin.<ref name="EarthSky">{{Verkkoviite | Osoite = http://earthsky.org/space/supernova-1987a-closest-brightest-supernova-star-death | Nimeke = This date in science: Supernova 1987A | Tekijä = Byrd, Deborah | Ajankohta = 23.2.2017 | Julkaisu = EarthSky | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Alun perin Auringon tarkkailuun rakennetut [[neutriino]]ilmaisimet eri puolilla maapalloa havaitsivat jo noin 3 tuntia ennen visuaalista supernovan havaintoa noin parinkymmenen neutriinon ryöpyn iskeytyneen lyhyessä ajassa, mikä oli ensimmäinen kerta, kun kaukaa aurinkokunnan ulkopuolelta ja vieläpä supernovasta havaittiin neutriinoja. Tapaus oli ensimmäinen, jossa räjähti tunnettu tähti.

===SN 2006gy===
<!--{{Pääartikkeli|[[Supernova SN 2006gy|2006gy]]}}-->

[[Supernova SN 2006gy]] oli supernova, joka havaittiin ensimmäiseksi McDonaldin observatoriossa 18. syyskuuta 2006. Räjähdys tapahtui [[Perseuksen tähdistö]]ön kuuluvassa galaksissa NGC&nbsp;1260, joka sijaitsee 72 [[parsek|megaparsekin]] päässä Maasta. SN&nbsp;2006gy:n absoluuttinen [[magnitudi (tähtitiede)|magnitudi]] on −22, mikä tekee siitä kirkkaimman tunnetun supernovan. Räjähtäneen tähden massa on yli 100 auringon massaa, mahdollisesti jopa 130–150 auringon massaa.

===SN 2007ae===
<!--{{Pääartikkeli|[[Supernova SN 2007ae|SN 2007ae]]}}-->

Markku Nissinen ja Veli-Pekka Hentunen löysivät 19. helmikuuta 2007 Härkämäen observatoriolla uuden supernovan, joka tunnetaan luettelotunnuksella SN2007ae. [[Supernova SN2007ae]] sijaitsi galaksissa, joka tunnetaan luettelotunnuksella UGC&nbsp;10704 ja jonka tarkemmat koordinaatit ovat R.A = 17h01m51s.95 ja deklinaatio = +79°01'54.6.<ref name="Supernova.2007ae.CBET">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cbat.eps.harvard.edu/iau/cbet/000800/CBET000856.txt | Nimeke = Supernova 2007ae IN UGC 10704; Markku Nissinen and Veli-Pekka Hentunen, Varkaus, Finland | Tekijä =  | Ajankohta = 2007.2.22 | Julkaisu = Central Bureau for Astronomical Telegrams | Viitattu = 13.05.2018}}</ref><ref name="Transient.Name.Server">{{Verkkoviite | Osoite = https://wis-tns.weizmann.ac.il/object/2007ae | Nimeke = SN 2007ae | Ajankohta = 2015Built | Julkaisu = Transient Name Server | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Kyseessä oli tyypin 1a supernova ja kirkkautta sillä oli kuvaushetkellä noin 17,4 magnitudia.<ref name="Supernova.2007ae.CBET"/> Tämä supernova on ensimmäinen, joka on löydetty ja kuvattu Suomessa.<ref name="Warkauden.Kassiopeia.Stella.Arcti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kassiopeia.net/2014/03/23/markku-nissiselle-jo-kolmas-stella-arcti/ | Nimeke = Markku Nissiselle jo kolmas Stella Arcti!!! | Tekijä =  Veli-Pekka Hentunen | Ajankohta = 23.03.2014 | Julkaisu = Warkauden Kassiopeia ry. | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Tähtitieteilijä Seppo Mattila on aiemmin löytänyt supernovia, mutta hänen löytönsä on tehty [[Kanariansaaret|Kanariansaarilla]] ja [[Chile]]ssä.<ref name="MTV.Suomen.Ensimmäinen.Supernova">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomen-ensimmainen-supernova-loytyi/2001612 | Nimeke = Suomen ensimmäinen supernova löytyi | Ajankohta = 9.3.2007 | Julkaisu = MTV – Uutiset | Viitattu = 13.05.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180513224820/https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomen-ensimmainen-supernova-loytyi/2001612 | arkistoitu = 13.5.2018 }}</ref>

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="Space.What.Is.a.Supernova">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.space.com/6638-supernova.html | Nimeke = Reference: What Is a Supernova? – Discovery, Death and Explosions | Tekijä = Thompson, Andrea | Ajankohta = 8.2.2018 | Julkaisu = Space.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

<ref name="Evidence.for.Supernovas.Near.Earth">{{Verkkoviite | Osoite = https://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2014/26aug_localbubble/ | Nimeke = Evidence for Supernovas Near Earth | Tekijä = Phillips, Tony | Ajankohta = 26.8.2014 | Julkaisija = NASA | Viitattu = 13.05.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150428031320/http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2014/26aug_localbubble/ | arkistoitu = 28.4.2015 }}</ref>

<ref name="Quora">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.quora.com/How-often-do-supernovas-occur | Nimeke = How often do supernovas occur? | Ajankohta = 30.4.2014 | Julkaisu = Quora | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

<ref name="Grab.Nebula">{{Verkkoviite | Tekijä = Duyvendak, J. J. L. | Vuosi = 1941 | Nimike = Further data bearing on the identification of the Crab Nebula with the supernova of 1054 A.D. Part I. The ancient oriental chronicles | Julkaisija = Astronomical Society of the Pacific | Sivut = 92 | Osoite = http://articles.adsabs.harvard.edu/cgi-bin/nph-iarticle_query?1942PASP...54...91D&amp;data_type=PDF_HIGH&amp;whole_paper=YES&amp;type=PRINTER&amp;filetype=.pdf | Viitattu = 12.6.2009 | Tiedostomuto = pdf}}</ref>

<ref name="williameamon">{{Verkkoviite | Osoite = http://williameamon.com/?p=949 | Nimeke = Kepler and the Star of Bethlehem | Tekijä = Eamon, William | Ajankohta = 24.12.2011 | Julkaisu = williameamon.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

<ref name="Tale.of.Supernova.1987A">{{Verkkoviite | Osoite = http://chandra.si.edu/deadstar/sn1987a.html | Nimeke = The Tale of Supernova 1987A | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = The Chandra X-ray Center | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

<ref name="SolStation.Rho.Cassiopeiae">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solstation.com/x-objects/rho-cas.htm | Nimeke = Rho Cassiopeiae | Ajankohta = 2003 | Julkaisu = SolStation.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

<ref name="European.Southern.Observatory">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eso.org/public/news/eso0336/ | Nimeke = Biggest Star in Our Galaxy Sits within a Rugby-Ball Shaped Cocoon | Tekijä = van Boekel, Roy & Schöller, Markus & Herbst, Tom | Ajankohta = 18.11.2003 | Julkaisu = ESO, the European Southern Observatory | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

<ref name="SolStation.Eta.Carinae.2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solstation.com/x-objects/eta-car.htm | Nimeke = Eta Carinae 2 | Ajankohta = 2002–2008 | Julkaisu = SolStation.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

<ref name="The.Daily.Galaxy">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dailygalaxy.com/my_weblog/2011/05/30-suoernova-per-second-in-the-observable-universe-is-the-red-giant-betelgeuse-next.html | Nimeke = Thirty Supernovas per Second in the Observable Universe! Is the Red Giant Betelgeuse Next? | Tekijä = Kazan, Casey | Ajankohta = 12.5.2011 | Julkaisu = The Daily Galaxy | Viitattu = 13.05.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180513223524/http://www.dailygalaxy.com/my_weblog/2011/05/30-suoernova-per-second-in-the-observable-universe-is-the-red-giant-betelgeuse-next.html | arkistoitu = 13.5.2018 }}</ref>

<ref name="SolStation.Betelgeuse">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nova.org/~sol/solcom/x-objects/betelgeuse.htm | Nimeke = Betelgeuse | Ajankohta = 2003–2011 | Julkaisu = SolStation.com | Viitattu = 13.05.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20161220142300/http://www.nova.org/~sol/solcom/x-objects/betelgeuse.htm | arkistoitu = 20.12.2016 }}</ref>

<ref name="SnehanshuAbhyuday2017">{{Kirjaviite | Tekijä = Snehanshu, Saha & Abhyuday, Mandal & Anand, Narasimhamurthy & Sarasvathi, V & Shivappa, Sangam | Nimeke = Handbook of Research on Applied Cybernetics and Systems Science | Osoite = https://books.google.com/books?id=8QqzDgAAQBAJ&pg=PA210 | Ajankohta = 17.4.2017 | Julkaisija = IGI Global | ISBN = 978-1-5225-2499-1 | Sivut = 210–}}</ref>

<ref name="Cornell.University.Library">{{Verkkoviite | Osoite = https://arxiv.org/abs/astro-ph/0403509 | Nimeke = The case against the progenitor's carbon-to-oxygen ratio as a source of peak luminosity variations in Type Ia supernovae | Tekijä = Roepke, F. K. & Hillebrandt, W. | Ajankohta = 21.3.2004 | Julkaisu = Cornell University Library | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>

}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Maalampi, Jukka (toim.) | Nimeke = Minne menet, maailmankaikkeus? Kirjoituksia kosmoksesta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Fysiikan kustannus | Vuosi = 2000 | Tunniste = | Isbn = 951-97790-0-0}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Supernovae|Supernova}}
* [http://www.tiedetuubi.fi/videot/supernovan-valayksen-ensi-hetket-havaittu-ensimmaista-kertaa-video Supernovan väläyksen ensi hetket havaittu ensimmäistä kertaa (video)] {{Wayback|1=http://www.tiedetuubi.fi/videot/supernovan-valayksen-ensi-hetket-havaittu-ensimmaista-kertaa-video |päiväys=20160408185113 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.universal-sci.com/headlines/2017/11/14/death-defying-supernova-kept-exploding-over-50-years | Nimeke = Death-defying supernova kept exploding over 50 years | Tekijä = Cohen, Julie | Ajankohta = 14.11.2017 | Julkaisu = Universal-Sci | Viitattu = 13.05.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180513223809/https://www.universal-sci.com/headlines/2017/11/14/death-defying-supernova-kept-exploding-over-50-years | arkistoitu = 13.5.2018 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://phys.org/news/2017-11-star-survived-years.html | Nimeke = Star exploded, survived, and exploded again more than 50 years later | Tekijä =  | Ajankohta = 8.11.2017 | Julkaisu = PHYS.org | Viitattu = 13.05.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.iflscience.com/space/could-supernova-be-visible-earth-next-50-years/ | Nimeke = Could a supernova be visible from Earth in the next 50 years? | Tekijä = Andew, Elisa | Ajankohta = 4.11.2013 | Julkaisu = IFLScience | Viitattu = 13.05.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2017/yksi-kaikkien-aikojen-kirkkaimmista-supernovarajahdyksista-ehka-loydetty/ | Nimeke = Yksi kaikkien aikojen kirkkaimmista supernovaräjähdyksistä ehkä löydetty | Ajankohta = 13.11.2017 | Julkaisu = Suomen akatemia | Viitattu = 13.05.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180514064756/https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2017/yksi-kaikkien-aikojen-kirkkaimmista-supernovarajahdyksista-ehka-loydetty/ | arkistoitu = 14.5.2018 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://chem.tufts.edu/science/astronomy/McCrayFransson2016-1.pdf | Nimeke = Supernova 1987A at 10,000 Days | Tekijä = McCray, Richard & Fransson, Claes | Viitattu = 13.05.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20171115172845/http://chem.tufts.edu/science/astronomy/McCrayFransson2016-1.pdf | arkistoitu = 15.11.2017 }}
{{Metatieto}}

[[Luokka:Supernovat|*]]
[[Luokka:Tähtitieteelliset tapahtumat]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]