Lähdekoodi sivulle Skalaari

'''Skalaari''' on [[fysiikka|fysiikassa]] olio, joka ei muutu [[koordinaatisto]]n muunnoksissa. Skalaareja ovat esimerkiksi [[lukumäärä]], [[massa]] tai [[sähkövaraus]] mutta eivät [[vektori]]t, kuten [[nopeus]] tai [[liikemäärä]].

[[Matematiikka|Matematiikassakin]] skalaareina toimivat useimmiten [[reaaliluku|reaaliluvut]] tai [[kompleksiluku|kompleksiluvut]]. [[Vektoriavaruus|Vektoriavaruuden]] <math>\R^2</math> tai <math>\R^n</math> skalaarit ovat reaalilukuja. Niillä voi kertoa kyseisen vektorin, jolloin sen suunta säilyy mutta pituus moninkertaistuu skalaarin verran. Esimerkiksi <math>3\cdot(2,3)=(6,9)</math>. Yleisesti: vektoriavaruus määritellään niin, että sen alkioita voi kertoa jonkin [[kunta (matematiikka)|kunnan]] alkioilla. Tämän kunnan alkioita kutsutaan skalaareiksi. Yleensä myös [[moduli]]n (vektoriavaruuden yleistys) kerroinrenkaan alkioita kutsutaan skalaareiksi.

Skalaari on erikoistapaus [[tensori]]sta. N-ulotteisessa avaruudessa k. kertaluvun tensorilla on <math>N^k</math> komponenttia. Skalaari on 0. kertaluvun tensori,  ja [[vektori]] 1. kertaluvun tensori.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harold Jeffreys & Bertha Jeffreys| Nimeke = Methods of Mathematical Physics| Kappale = | Sivu = 86| Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1999| Tunniste = | Isbn = 9780521664028 | Viitattu = 4.10.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> Skalaarilla voidaan esimerkiksi kuvata vektorin <math>\vec{A}</math> pituutta.

==  Lähteet  ==

{{viitteet}}

{{tynkä/Matematiikka}}

[[Luokka:Lineaarialgebra]]