Lähdekoodi sivulle Sähkömagneettinen säteily

[[File:Onde electromagnetique.svg|thumb|[[Siniaalto|Sinimuotoinen]] sähkömagneettinen aalto etenee suuntaan +z. Sähkökenttä vaihtelee sinimuotoisesti x-akselin suunnassa, ja [[magneettikenttä]] vaihtelee samassa vaiheessa sähkökentän kanssa y-akselin suunnassa. Kentät ovat suorassa kulmassa myös etenemissuuntaan (+z) nähden.<ref name="aalto" /><ref name="mpkk" />]]
'''Sähkömagneettinen säteily''' on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa [[Sähkökenttä|sähkö-]] ja [[Magneettikenttä|magneettikentien]] värähtelyä.<ref name="mpkk" /><ref name="aalto" />

Sähkömagneettisen säteilyn välittäjähiukkanen on massaton [[fotoni]] ja säteily etenee tyhjiössä [[Valonnopeus|valon nopeudella]] {{nowrap|(n. 300 000 000 m/s).}}<ref name="aalto" /> Säteilyn energia on suoraan verrannollinen [[Taajuus|taajuuteen]] ja kääntäen verrannollinen aallonpituuteen<ref name="aalto" /><ref name="mpkk" />{{rp|39}}. Taajuus kertoo jaksojen ('aaltojen') määrän aikayksikössä. [[SI-järjestelmä]]n mukainen taajuuden yksikkö on [[Hertsi]] (Hz), joka kertoo jaksojen määrän sekunnissa.

Sähkömagneettisten aaltojen [[aaltoyhtälö]] voidaan johtaa yleistä [[Sähkömagneettinen kenttä|sähkömagneettista kenttää]] kuvaavista [[Maxwellin yhtälöt|Maxwellin yhtälöistä]].<ref name="aalto" />

[[Kuva:Wellenlaenge.png|thumb|Aallonpituus <math>\scriptstyle \lambda</math>.]]

[[Aallonpituus]] on sen matkan pituus, jonka sähkömagneettinen kenttä etenee yhden jakson aikana. Se saadaan jakamalla aallon etenemisnopeus taajuudella:
 
<math>\lambda\,=\frac{v}{f}\,</math>

missä ''v'' on aallon etenemisnopeus (m/s), ja ''f'' on aallon [[taajuus]] (Hz). Väliaineessa etenemisnopeus hidastuu, joten myös aallonpituus lyhenee.<ref name="aalto" /><ref name="mpkk" />{{rp|43}}

[[Kuva:EM spectrum fi.svg|thumb|490px|[[Sähkömagneettinen spektri]]. Tarkoituksenmukainen sähkömagneettinen säteily on tyypillisesti jokin kapea alue spektristä. Ympäristö säteilee useilla eri spektrin osa-alueilla.]]

[[Sähkömagneettinen spektri]] jaetaan tyypillisesti erilaisten ominaisuuksiensa mukaisiin pääryhmiin, jotka ovat matalataajuisimmasta suuritaajuisimpaan [[Radioaalto|radiotaajuus-]] (sis. [[mikroaallot]]), [[Infrapunasäteily|infrapuna-]], [[näkyvä valo]], [[Ultraviolettisäteily|ultravioletti-]], [[Röntgensäteily|röntgen-]] ja [[gammasäteily]].

Vain [[Ionisoiva säteily|ionisoivaa säteilyä]] pidetään yleisesti terveysriskinä.  Ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä ovat röntgen ja gammasäteily sekä osin ultraviolettisäteily. Nämä ovat näkyvää valoa korkeataajuisempaa ja täten energisempää säteilyä. Radiotaajuinen- ja infrapunasäteily (lämpösäteily) eivät ole ionisoivaa säteilyä ja niiden energia on näkyvän valon energiaa pienempää. Lämpösäteily voi luonnollisesti aiheuttaa kudokseen palovamman lämpövaikutuksen kautta.

== Energia, teho ==

Säteilykvantin energia ja liikemäärämomentti määräytyy (tyhjiössä) säteilyn taajuuden mukaan; mitä suurempi taajuus, sitä suurempi energia: säteilyn [[energia]] on siis suoraan verrannollinen säteilyn taajuuteen; mitä suuritaajuisempaa säteily on, sitä suurienergisemmästä säteilystä on kyse.<ref name="aalto" /> Yksittäinen fotoni voi kuljettaa vain tietyn määrän energiaa.

Säteilyn [[teho]]n määrittää energian lisäksi fotonien määrä tietyllä pinta-alalla tiettynä ajanjaksona; kokonaisteho määräytyy kvanttien ajallisen tiheyden - [[Intensiteetti|intensiteetin]] - mukaan; mitä suurempi määrä kvantteja osuu tarkasteltavalle pinta-alalle tarkastelujaksolla, sitä suurempi on säteilyn teho.<ref name="intensiteetti" /> Intensiteetti ilmoitetaan [[SI-järjestelmä]]ssä W/m<sup>2</sup> ([[watti]]a neliömetrille).<ref name="aalto" /> Watti itsessään sisältää aikamääreen [[sekunti]]. Yksittäisen kvantin energia 
ja liikemäärämomentti määräytyy (tyhjiössä) siis kuitenkin vain taajuuden mukaan.

Syventävää tietoa: [[#Energiatiheys ja intensiteetti]]

== Säteilyn ja aineen vuorovaikutus ==

=== Emittoituminen, eteneminen ja absorboituminen ===

Materiaali emittoi ja absorboi samoilla taajuuksilla; se taajuus mikä absorboituu on sama, jota materiaali emittoi absorption aikaansaaman viritystilan lauetessa.<ref name="mpkk" />{{rp|44-45}}

==== Emittoituminen ====

[[Kvanttiteoria]]n mukaan sähkömagneettisen säteilyn lähde ei koskaan kykene emittoimaan energiaa jatkuvana virtana, vaan säteily on aina kvantittunutta, eli se emittoituu vain tietyn suuruisina paketteina, eli [[Kvantti|säteilykvantteina]], eli [[Fotoni|fotoneina]].<ref name="aalto" />

Valoemissio on mahdollinen myös kun vapaan elektronin energia muuttuu kiteen energiavyön sisällä.{{Lähde|21.10.2021}} Sähkömagneettinen aalto emittoituu aina kun sähkövaraus on kiihtyvässä liikkeessä<ref name="aalto" />.

Ympärillämme on jos jonkin taajuista ja voimakkuudellista säteilyä, eikä suinkaan ainoastaan ihmisen synnyttämää. Aurinko on ehkä selkein sähkömagneettisen säteilyn lähde; valo on sähkömagneettista säteilyä (aallonpituus {{nowrap|n. 400-700 nm}})<ref name ="valo" /> ja kaikki sähkömagneettinen säteily eteneekin tyhjiössä valon nopeudella {{nowrap|(299 792 458 m/s)}}<ref name="aalto" />.<ref name="mpkk" />{{rp|39}}

Mikä tahansa kappale, jonka lämpötila on [[Absoluuttinen nollapiste|absoluuttisen nollapisteen]] yläpuolella, lähettää (emittoi) sähkömagneettista säteilyä.<ref name="aalto" />

Milloin atomin tai molekyylin viritystila purkautuu - esimerkiksi kappaleen jäähtyessä, niin atomi palaa alemmalle energiatasolle vapauttaen ylimääräisen energian sähkömagneettisena säteilynä ([[lämpösäteily]]), eli emittoi fotonin. Emittoidun säteilyn taajuuden määrittää vapautuneen energian määrä; energiamäärä on sama kuin energiatilan muutos.<ref name="aalto" /><ref>[http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/fysiikka4/2/2.eri_olomuodot.html Etälukio : Eri olomuodot] {{Wayback|1=http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/fysiikka4/2/2.eri_olomuodot.html |päiväys=20090903140234 }}</ref>

Sähkömagneettisen [[säteily]]n laaja kirjo voidaan jakaa eri taajuusalueisiin erikoisominaisuuksiensa mukaan: [[radioaalto|radioaallot]], [[mikroaalto|mikroaallot]], [[infrapunasäteily]], [[valo]], [[ultraviolettisäteily]], [[röntgensäteily]] ja [[gammasäteily]]. Nämä eri taajuusalueet muodostavat yhdessä [[sähkömagneettinen spektri|sähkömagneettisen spektrin]].<ref name="aalto" />

==== Eteneminen ====

Säteilyn etenemisnopeus on väliaineesta riippuvainen suure. Tyhjiössä sähkö- ja magneettikenttä etenee [[valonnopeus|valonnopeudella]] {{nowrap|(n. 300 000 000 m/s).}} [[Koaksiaalikaapeli]]ssa etenemisnopeus putoaa 66 prosenttiin valonnopeudesta<ref name="mpkk" />.

Tyhjiössä sähkö- ja magneettikentän muutokset ovat yhtäläiset.<ref name="mpkk" />.

==== Absorptio ====

{{Pääartikkeli|[[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)]]}}

Aineen absorboidessa ('ottaessa vastaan') sähkömagneettista säteilyä, johtaa se aineen – [[atomi]]n tai [[molekyyli]]n – virittymiseen jollain mekanismilla. Aine voi vastaanottaa vain diskreettejä säteilypaketteja; yksittäinen fotoni ei voi absorboitua vain osittain.

Säteilyenergia absorboituu kohtaamaansa materiaan silloin kun sen taajuus vastaa jotain molekyylin tai atomin luontaisista taajuuksista. Toisin sanoin; vastaa energiaa, joka mekanismin virittymiseen tarvitaan. Virittyminen on mahdollista vain, milloin virittymiseen tarvittava energia vastaa aallon energiaa; energiaa ei voi jäädä yli. Molekyylien ja atomien osien virittymiseen liittyvät taajuusalueet:<ref name="mpkk" />{{rp|44-45}}
* [[Atomiydin|atomiytimen]] [[spin]] on herkkä [[Radioaalto|radiotaajuiselle]] ja [[mikroaalto]]iselle säteilylle
* atomiytimet ovat herkkiä [[gammasäteily]]lle
* [[molekyyli]]n pyörimisliike on herkkä [[Mikroaallot|mikroaaltoalueen]] säteilylle
* molekyylin värähtely on herkkä [[infrapunasäteily]]lle (lämpösäteilylle)
* sisimmät [[elektroni]]t ovat herkkiä [[röntgensäteily]]lle
* uloimmat elektronit ovat herkkiä [[Näkyvä valo|näkyvälle valolle]] sekä infrapuna- ja [[ultraviolettisäteily]]lle

[[Ilmakehä]]n, eli troposfäärin ilmankosteuden [[vesi]]molekyylit (H<sub>2</sub>O) ovat voimakkaasti [[Poolisuus#Polarisoituvuus|polaarisia]]{{efn|Polarisoituvuudella tarkoitetaan atomin taipumusta muuttaa ympäröivää elektronijakaumaansa ulkoisen vaikutuksen vuoksi.<ref name="Organic Chemistry">{{Kirjaviite | Tekijä = John McMurry | Nimeke = Organic Chemistry (5th edition) | Vuosi = 2000 | Sivu =159,160 | Julkaisija =Brooks/Cole | Tunniste = | Isbn = 0-534-37366-6 | Kieli = {{en}}}}</ref>}}{{efn|Monissa aineissa on [[Poolisuus|poolisia]] molekyyleja. Nesteissä ja osittain myös eräissä kiinteissä aineissa tällaiset molekyylit pääsevät kääntymään sähkökentän vaikutuksesta, jolloin sähkövarauksen nettosiirtymä muodostuu suureksi. Siksi eräillä nesteillä on hyvin suuri kyky polarisoitua sähköisesti ja siten heikentää sisälleen tunkeutuvaa sähkökenttää}} ja omaavat laajan resonanssialueen ja absorboikin sähkömagneettista säteilyä täten laajalla taajuusalueella.<ref name="mpkk" />{{rp|66}}

Vesihöyryn resonanssitaajuuksia ovat ainakin 22, 183 ja 325&nbsp;GHz.<ref name="mpkk" />{{rp|66}}

[[Antenni]] on sovitin, joka sovittaa sähkömagneettisen singnaalin ja virtapiirin toisiinsa; antenniin absorboitunut säteily muuttuu sähkövirraksi ja antenni on näin jatkuvasti 'virittymisherkässä' tilassa. Antenni on myös suodin, joka on viritetty tietyn taajuisen sähkömagneettisen säteilyn vastaanottamiseen.

=== Heijastuminen, taittuminen ja sironta ===

[[Heijastuminen]]: Jos valo lähetetään kohti tasoa, osa siitä heijastuu takaisin. Tasoon tulevan ja tasosta heijastuvan valon kulma on tason normaaliin nähden sama.{{Lähde|21.10.2021}}

[[Taittuminen]]: Kun valonsäde siirtyy väliaineesta toiseen, sen kulkusuunta muuttuu, ellei tulosuunta ole pinnan normaalin suuntainen. Jotkut väliaineet ovat alttiimpia sähkökentän vaikutukselle kuin toiset eli ovat enemmän [[permittiivisyys|permittiivisiä]]. Väliaineen taitekertoimeen vaikuttavat aineen suhteellinen permittiivisyys ja [[permeabiliteetti]]. Taitekertoimeen vaikuttaa myös aallon pituus.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Matti Linkoaho, Jukka Valjakka | Julkaisija = Otakustannus | Nimeke = Valo-oppi | Sivu = 65-66 | Luku = Valon aaltoluonne ja hiukkasluonne | Vuosi = 1982 | Isbn = 951-671-248-7 }}</ref>

[[Sironta]]: Fotoni voi sirota atomista niin, että atomi absorboi fotonin ja emittoi toisen fotonin.{{Lähde|21.10.2021}}

== Säteily lämmön siirtymismekanismina ==

Taivaankappaleiden energiataloudessa säteily on merkittävin [[energia]]n siirtymismekanismi, sillä taivaankappaleita ympäröivässä avaruuden [[tyhjiö]]ssä lämmön siirto [[johtuminen|johtumalla]] tai [[konvektio]]lla on mahdotonta. Maapallon energiataloudessa säteilyn vuorovaikutus maanpinnan ja ilmakehän kanssa määrittelee [[planeetta|planeetan]] lämpötilan. Yläilmakehään tulee jatkuvasti [[Aurinko|Auringon]] säteilyä. Osa säteilystä heijastuu takaisin ilmakehästä ja [[pilvi]]stä, osa absorboituu pilviin ja osa etenee pilvien läpi maanpinnalle. Maanpinta absorboi osan säteilystä osan säteilystä heijastuessa takaisin ilmakehään. Maanpinta puolestaan lähettää korkeampiaallonpituuksista [[infrapunasäteily]]ä avaruuteen, mikä jäähdyttää planeettaa. Se, miten tehokkaasti ilmakehän eri kerrokset absorboivat säteilyä ennen sen poistumista avaruuteen määrää [[kasvihuoneilmiö]]n tehokkuuden ja maapallon lämpötilan muiden ilmastoon vaikuttavien ilmiöiden ohella.

== Sähkömagneettisen säteilyn lajit ==

{{Pääartikkeli|[[Sähkömagneettinen spektri]]}}

[[Kuva:spectrum.png|frame|'''Sähkömagneettisen säteilyn lajit:'''<br>
γ = [[gammasäteily]]<br>
HX = Kova [[röntgensäteily]]<br>
SX = Pehmeä röngtensäteily<br>
EUV = [[Ultraviolettisäteily]] (UVA ja UVB)<br>
NUV = Ultraviolettisäteily (UVC)<br>
Näkyvä [[valo]]<br>
NIR = Lähi-[[infrapuna]]<br>
MIR = Keski-infrapuna<br>
FIR = Kaukoinfrapuna<br>
<br>
'''[[Mikroaallot]] ja [[radioaallot]]:'''<br>
[[EHF (taajuusalue)|EHF]] = (''Extremely high frequency'') Mikroaallot<br>
[[SHF (taajuusalue)|SHF]] = (''Super high frequency'') Mikroaallot<br>
[[UHF (taajuusalue)|UHF]] = (''Ultrahigh frequency'') Mikroaallot<br>
[[VHF (taajuusalue)|VHF]] = (''Very high frequency''), Ultralyhyet aallot ([[ULA]])<br>
[[HF (taajuusalue)|HF]] = (''High frequency''), Suurtaajuusaallot, lyhyet aallot<br> 
[[MF (taajuusalue)|MF]] = (''Medium frequency''), Keskiaallot<br>
[[LF (taajuusalue)|LF]] = (''Low frequency''), pitkät aallot<br>
[[VLF (taajuusalue)|VLF]] = (''Very low frequency'')<br>
[[ELF (taajuusalue)|ELF]] = (''Extremely low frequency'')]]

=== Radio- ja mikroaallot ===

Katso:
* [[Radioaallot]]
* [[Mikroaallot]]

Sähkömagneettista säteilyä syntyy erilaisten ilmiöiden aiheuttamana. Matalilla [[taajuus|taajuuksilla]] tyypillisiä radioaaltojen lähteitä ovat erilaiset sähköiset [[oskillaattori]]t, jotka sopivaan rakenteeseen eli antenniin kytkettyinä säteilevät. Myös tähdet ja muut syvän taivaan kohteet lähettävät säteilyä jo muutamien tuhansien hertsien taajuuksilta alkaen. Oskillaattoreiden ja antennien rakentaminen vaikeutuu, kun siirrytään useiden satojen gigahertsien taajuusalueelle.

[[Molekyyli]]en pyörimistiloihin liittyvät viritykset säteilevät puolestaan gigahertsin luokkaa olevilla taajuuksilla.

=== Infrapuna-, valo-, röntgen-, ja gammasäteily ===

{{Pääartikkeli|[[Infrapunasäteily]], [[Näkyvä valo]], [[Ultraviolettisäteily]], [[Röntgensäteily]], [[Gammasäteily]]}}

Luonnollisista rakenteista säteileviksi muodostuvat molekyylien värähtelytilat, jotka säteilevät mikrometriluokan [[aallonpituus|aallonpituuksilla]]. Tavanomainen huoneenlämpötilassa olevien kappaleiden [[lämpösäteily]] sijoittuukin näille [[spektri]]n osille. [[Atomi]]en ja molekyylien [[elektroni]]en [[viritystila]]t ovat puolestaan energioilla, jotka vastaavat satojen nanometrien aallonpituuksia eli valoa, lähi-infrapunaa ja ultraviolettisäteilyä. Myös kuumat kappaleet säteilevät tällä aallonpituusalueella.{{Lähde|21.10.2021}}

Ultravioletti- ja röntgensäteily liittyvät lähellä [[atomi]]n ydintä olevien [[elektroni]]en suuriin energioihin. Röntgensäteilyksi kutsutaan myös väliaineessa tehokkaasti jarruuntuvien elektronien lähettämää jarrutussäteilyä{{Lähde|21.10.2021}}. Osittain päällekkäin tämän energia-alueen kanssa menee gammasäteily, joka on [[radioaktiivisuus|radioaktiivisista]] [[atomiydin|atomiytimistä]] lähtevää sähkömagneettista säteilyä{{Lähde|21.10.2021}}.

[[Synkrotroni|Synkrotroneissa]] voidaan tuottaa erittäin korkeaenergistä säteilyä kääntämällä suureen energiaan kiihdytettyjen elektronien liikerataa [[magneettikenttä|magneettikentällä]].{{Lähde|21.10.2021}}

== Maxwellin yhtälöt ja sähkömagneettiset aallot ==
{{Pääartikkeli|[[Maxwellin yhtälöt]]}}
[[James Clerk Maxwell]] kehitti [[sähkömagnetismi]]a koskevan teorian, joka voitiin esittää neljällä yhtälöllä, [[Maxwellin yhtälöt|Maxwellin yhtälöillä]]. Näiden avulla hän saattoi päätellä, että sähkömagneettinen kenttä voi muodostaa aaltoja ja että niiden nopeuskin oli laskettavissa. 

Maxwellin yhtälöiden mukaan [[sähkövaraus]]ta ympäröi aina säteittäinen [[sähkökenttä]], ja sähkövirtaa ympäröi pyörteinen [[magneettikenttä]]. Lisäksi ajallisesti muuttuva magneettikenttä saa aikaiseksi pyörteisen sähkökentän ja muuttuva sähkökenttä pyörteisen magneettikentän.  

Tyhjiössä ei ole varausta eikä virtaa, mutta sähkö- ja magneettikenttiä voi kyllä olla tyhjiössäkin. Tällöin Maxwellin yhtälöissä esiintyvät varaustiheys ja virrantiheys ovat nollia, jolloin kolmas ja neljäs yhtälö lyhenevät muotoon:

::<math>\nabla \times \mathbf{E} = -\frac{\partial \mathbf{B}}{\partial t}  \qquad \qquad \ (1)</math>
::<math>\nabla \times \mathbf{B} = \mu_0 \epsilon_0 \frac{\partial \mathbf{E}}{\partial t},  \qquad \quad \ (2)</math>
missä <math>\scriptstyle \nabla</math> on vektoreihin liittyvä differentiaalioperaattori [[nabla]]. Tämän operaattorin ja vektorikentän [[ristitulo]] merkitsee samaa kuin vektorikentän [[Roottori (matematiikka)|roottori]].

[[Vektorianalyysi]]n avulla voidaan osoittaa, että mille tahansa vektorikentälle pätee:

::<math>\nabla \times \left( \nabla \times \mathbf{A} \right) = \nabla \left( \nabla \cdot \mathbf{A} \right) - \nabla^2 \mathbf{A}. \qquad (3)</math>

Sähkökenttää koskevan yhtälön (1) molemmista puolista voidaan ottaa edelleen roottori seuraavasti:

::<math>\nabla \times \left(\nabla \times \mathbf{E} \right) = \nabla \times \left(-\frac{\partial \mathbf{B}}{\partial t} \right). \qquad \ \ \ (4) \,</math>

Soveltamalla tähän yhtälöä (3) saadaan saadaan:

::<math> \nabla \times \left(\nabla \times \mathbf{E} \right) = \nabla\left(\nabla \cdot \mathbf{E} \right) - \nabla^2 \mathbf{E}</math>,
mutta koska tyhjiössä sähkökentän [[divergenssi]] <math>\scriptstyle \nabla \cdot \mathbf{E} </math> ja näin ollen myös tämän [[gradientti]] ovat nollia, yhtälö lyhenee muotoon
::<math> \nabla \times \left(\nabla \times \mathbf{E} \right) =  - \nabla^2 \mathbf{E}.</math>

Yhtälön oikeaa puolta voidaan myös muokata seuraavasti:

::<math>\nabla \times \left(-\frac{\partial \mathbf{B}}{\partial t} \right) = -\frac{\partial}{\partial t} \left( \nabla \times \mathbf{B} \right) = -\mu_0 \epsilon_0 \frac{\partial^2 \mathbf{E}}{\partial t^2}. \quad \ \ \ \ (5)</math>

Yhtälöt (4) ja (5) ovat yhtäpitäviä, joten tästä saadaan sähkökentälle vektoriarvoinen [[differentiaaliyhtälö]]

::{|cellpadding="2" style="border:2px solid #ccccff"
|<math>\nabla^2 \mathbf{E} = \mu_0 \epsilon_0 \frac{\partial^2 \mathbf{E}}{\partial t^2}</math> (6)
|}

Samaan tapaan saadaan magneettikentälle yhtälö
::{|cellpadding="2" style="border:2px solid #ccccff"
|<math>\nabla^2 \mathbf{B} = \mu_0 \epsilon_0 \frac{\partial^2 \mathbf{B}}{\partial t^2}</math>. (7)
|}

Nämä yhtälöt ovat muodoltaan samankaltaisia kuin mille tahansa aaltoliikkeelle muodostettava [[aaltoyhtälö]]:

::<math>\nabla^2 f = \frac{1}{{c_0}^2} \frac{\partial^2 f}{\partial t^2}, \,</math>
:missä
::''c''<sub>0</sub> on kyseisen aaltoliikkeen nopeus ja
::''f'' suure, jonka vaihteluista aaltoliike muodostuu.

Mekaanisissa aalloissa ''f'' voi olla esimerkiksi [[paine]] tai poikkeama tasapainosta. Sähkömagneettisissa aalloissa se vastaa sähkö- tai magneettikentän voimakkuutta. Täten yhtälöstä (6) ja (7) saadaan myös sähkömagneettisten aaltojen nopeudeksi

::<math>c_0 = \frac{1}{\sqrt{\mu_0 \epsilon_0}}.</math><ref name="Kurki-Suonio">Kaarle Kurki-Suonio: Aaltoliikkeestä dualismiin, s. 135–138, 4. painos Limes 1994, {{ISBN|951-745-162-8}}</ref>

Osoittautuu, että tämä nopeus on sama kuin [[valonnopeus]]. Koska valo oli jo aikaisemmin osoittautunut erääksi aaltoliikkeen muodoksi, Maxwell päätteli tästä, että valoaallotkin ovat nimenomaan sähkömagneettisia aaltoja.

=== Sähkö- ja magneettikentän voimakkuudet ja suunnat ===
Maxwellin yhtälöistä seuraa myös, että [[polarisaatio|tasopolaroituneessa]] aalloissa värähtelevät sähkö- ja magneettikenttä ovat samassa [[vaihe]]essa ja kohtisuorassa toisiaan ja myös aaltoliikkeen etenemissuuntaa vastaan. Sen sijaan ''ympyräpolaroituneessa'' aallossa kenttävektorit pyörivät tasaisella [[kulmanopeus|kulmanopeudella]], mutta niiden suuruudet pysyvät vakioina.<ref name=Kurki-Suonio /> 

Sähkömagneettiseen altoon liittyvän sähkö- ja magneettikentän voimakkuuksien välillä vallitsee yhteys

:<math>\mathbf{B} = \frac{1}{c_0} \hat{\mathbf{k}} \times \mathbf{E},</math>

missä <math>\scriptstyle \hat{\mathbf{k}}</math> on aallon etenemissuuntainen [[yksikkövektori]].<ref name=Kurki-Suonio />

== Energiatiheys ja intensiteetti ==

[[Sähkökenttä|Sähkökentän]] energiantiheydelle <math>\scriptstyle w_\mathbf{E}</math> on voimassa yleinen lauseke:

:<math>w_\mathbf{E} = \frac{1}{2} \epsilon_0 \mathbf{E}^2</math>.

missä <math>\scriptstyle \mathbf{E}</math> on [[sähkökentän voimakkuus]] ja <math>\scriptstyle \epsilon_0</math> yleinen [[sähkövakio]]. Vastaavasti magneettikentän energiantiheydelle on voimassa lauseke

:<math>w_B = \frac{1}{2} = \frac{1}{2} \frac {B^2}{\mu_0}</math>,

missä B on kentän [[magneettivuon tiheys]] ja <math>\scriptstyle \mu_0</math> [[magneettivakio]].<ref name=KS172>Kurki-Suonio, s. 172</ref>

Edellä mainitusta sähkö- ja magneettikenttien voimakkuuksien välisestä yhteydestä seuraa, että sähkömagneettisessa aallossa on sähkö- ja magneettikenttien energiatiheys yhtä suuri, joten niiden yhteenlaskettu energiantiheys on 

:<math>w_\mathbf{E} = \epsilon_0 \mathbf{E}^2 = c \epsilon_0 \mathbf{E} B</math>.

Aallon energia etenee aallon mukana väliaineen mukaisella [[Valonnopeus|valon nopeudella]]. Tyhjiössä valon nopeus on 299&nbsp;792&nbsp;458&nbsp;m/s.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mantta.fi/~hamlet/math/albert/kallio.html | Nimeke = Einsteinin suhteellisuusteorian periaatteet | viitattu = 14.12.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180326091710/http://www.mantta.fi/~hamlet/math/albert/kallio.html | arkistoitu = 26.3.2018 }}</ref> 300&nbsp;000&nbsp;000&nbsp;m/s on useimmissa laskotoimituksissa riittävä likiarvo myös [[ilma]]ssa etenevälle sähkömagneettiselle aallolle, eli sähkömagneettiselle säteilylle.{{Lähde}} Säteilyn [[energiavirta]] ''S'', joka tunnetaan myös [[Poyntingin vektori]]na , määritellään siten, että pinta-alkion ''dA'' läpisevä säteilyteho on <math>\scriptstyle dP = S \cdot dA</math>. Tämän itseisarvo on sama kuin säteilyn [[intensiteetti]].<ref name=KS172 />

Lineaarisesti polaroituneessa aallossa sekä sähkö- että magneettikentän voimakkuudet vaihtelevat jaksollisesti, [[sini]]muotoisesti ja pienenevät välillä nollaan. Tästä seuraa, että säteilyn keskimääräinen intensiteetti ''I'' on vain puolet siitä, mikä se olisi, jos kentillä olisi koko ajan maksimiarvonsa, eli 

:<math>I = \frac{1}{2} c \epsilon_0 \mathbf{E}^2</math>.

Sen sijaan ympyräpolaroituneessa aallossa kentillä on koko ajan maksimiarvonsa, jolloin säteilun intensiteetti on 

:<math>I =  c \epsilon_0 \mathbf{E}^2</math>.<ref name=KS172 />

== Sähkömagneettisen säteilyn terveysriskit ==

{{Tarkistettava}}

[[Ionisoiva säteily]] saattaa vaurioittaa soluja. Esimerkiksi Auringon UV-säteilyn, röntgen- ja gammasäteiden energia on riittävän voimakasta kyetäkseen rikkomaan yksittäisten molekyylien [[kemiallinen sidos|kemiallisia sidoksia]]. Tämän on todettu aiheuttavan [[syöpä]]ä ja erilaisia välittömiä säteilyvaurioita, jotka voivat esiintyä lievimmissä tapauksissa pelkkänä ihon punoituksena; <i><nowiki/>'iho palaa auringossa'</i><ref name="tietoa" <ref>[http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilevat_laitteet/magneettikentat/fi_FI/index/ Säteilyturvakeskus] {{Wayback|http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilevat_laitteet/magneettikentat/fi_FI/index/|päiväys=20101024002858}} Sähkömagneettiset kentät</ref>. 

:Ionisoivan säteilyn turvallisuus; {{pääartikkeli| [[Säteilyturvallisuus]]}}

Myös auringonvalon ja loiste- sekä halogeenivalaisinten<ref>Valoihottumasta kärsivä Esko: ”Ihoni paloi jopa auton ikkunan läpi”. 12.06.2016. https://seura.fi/ilmiot/tarinat/valoihottumasta-karsiva-esko-ihoni-paloi-jopa-auton-ikkunan-lapi/</ref> ihmissilmälle näkymätön [[ultraviolettisäteily]] (UV-säteily) aiheuttaa DNA-vaurioita, jotka saattavat johtaa ihon rypistymiseen vuosikymmenten saatossa ja toisinaan myös ihosyöpään<ref>Ultraviolettisäteily (UV) ja sen vaikutus ihmiseen. Duodecim-Seura 29.10.2012. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00682#s2</ref>. Ultraviolettisäteily jaetaan A-, B- ja C-säteilyalueeseen pääasiassa säteilyn ihmisterveyteen ja ympäristöön aiheuttamien vaikutusten mukaan. Näistä ensimmäinen tunkeutuu syvimmälle kudoksiin ja läpäisee myös lasia.<ref name=omavahti >
{{Verkkoviite |Osoite= https://www.omavahti.fi/maskien-desinfiointi/ |Nimike= Kasvomaskien desinfiointi ultra violet C sinivalolla |Viitattu= 2.10.2021 }}</ref>
* UVA-säteily, aallonpituus 315–380&nbsp;nm
* UVB-säteily, aallonpituus 280–315&nbsp;nm
* UVC-säteily, aallonpituus 100–280&nbsp;nm<ref name=omavahti />

Näkyvästä valosta irtoavien fotonien energia riittää vain poikkeustapauksissa rikkomaan kemiallisia sidoksia<ref name="jokela"/<ref name="tietoa"/>, minkä vuoksi se aiheuttaa ongelmia lähinnä vain erittäin harvinaisesta näkyvän valon allergiasta kärsiville<ref>Håkan Granlund: Valoihottumat. Duodecim-seuran Käypä hoito -suositus 1995. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1995/5/duo50116</ref>. 

Säteily saattaa heikentää ihmisen immuunipuolustusta, kuten UVB-säteily tekee<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://earthobservatory.nasa.gov/features/UVB/uvb_radiation2.php | Nimeke = Ultraviolet Radiation: How It Affects Life on Earth | Tekijä = Allen, Jeannie | Ajankohta = 6.9.2001 | Julkaisu = NASA Earth Observatory | Viitattu = 2.5.2019 {{en}}}}</ref> – toisaalta iho tuottaa auringossa D-vitamiinin esiastetta ja täten parantaa vastustuskykyä, ja esimerkiksi liiallinen [[lämpösäteily]], joka on suurimmaksi osaksi [[infrapunasäteily]]ä<ref>{{Verkkoviite |Osoite= https://www.infradex.com/lamposateily-ja-lampokamera/ |Nimike= Lämpösäteily & infrapuna |Viitattu= 2.10.2021 }}</ref>, saattaa aiheuttaa huolimattomalle [[palovamma|palovamman]]<ref>Palovammat. 16.10.2017. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=spr00009</ref>; sentin päässä kiukaasta ei kannata saunoa tuntia.

[[Kuudes joukkosukupuutto|Monien eläinpopulaatioiden huomattava supistuminen]] nimenomaan 2000-luvulla on lisännyt tutkimusta myös ympäristön sähkömagneettisen säteilysaasteen vaikutuksista maapallon eliöihin. ''Lancet Planetary Health'' -tiedelehdessä vuonna 2018 julkaistun artikkelin mukaan mobiililaajakaistayhteyksissä laajasti käytetyllä 1 GHz:n alueella [[mikroaallot|mikroaaltosäteilyn]] määrä on 2010-luvulla noussut peräti 10<sup>18</sup> -kertaiseksi luonnon taustasäteilyyn verrattuna, ja se on ilmeisesti kaikkein nopeimmin kasvava ihmisen aiheuttama ympäristövaikutus. Tutkijoiden mukaan on jo uskottavaa näyttöä siitä, että hyönteisten määrän jyrkkä väheneminen on yhteydessä ihmisen aiheuttamaan sähkömagneettisen säteilyn lisääntymiseen ja sen aiheuttamiin vaikutuksiin, joita ovat muun muassa DNA-vauriot.<ref name=lancet> Bandara P. & Carpenter D. O.: [https://www.thelancet.com/journals/lanplh/issue/vol2no12/PIIS2542-5196(18)X0013-8 Planetary electromagnetic pollution: it is time to assess its impact.] The Lancet Planetary Health, Volume 2, December 2018.</ref><ref name=kale>[https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-varoittavat-5g-verkko-on-terveysriski-eun-lykattava-rakentamista/79dcdb18-32b5-3cc1-850e-7f2d6a0e8894 Tutkijat varoittavat: 5G verkko on terveysriski, EU:n lykättävä rakentamista] Kauppalehti, 17.9.2017. Viitattu 29.4.2019.</ref>
 
Sähkömagneettisten kenttien tunnetut haittavaikutukset, kuten hermostimulaatio tai kudosten lämpeneminen, esiintyvät vasta, kun sähkökentän voimakkuus tai tehotiheys ylittää tietyn kynnystason, eivätkä ne määräydy suoraviivaisesti ajan kuluessa kumuloituvasta annoksesta. Koska altistumisen seuraukset riippuvat myös siitä kuinka kauan altistuminen kestää, myös aika on tekijä, joka on otettava huomioon arvioitaessa altistumista pitkällä aikavälillä. Yleisesti altistuminen on kuvattava niin, että esitetään altistumisen voimakkuutta, vaihtelua ja kestoa kuvaavia tunnuslukuja<ref name="jokela">Kari Jokela ym. (2006) Säteilylähteet ja altistuminen. Teoksessa: Heidi Nyberg ja Kari Jokela (toim.): ''Sähkömagneettiset kentät'', Sarja: Säteily- ja ydinturvallisuus , osa 6. Helsinki : Säteilyturvakeskus 2006 {{ISBN|951-712-501-1}}</ref><ref name="tietoa"/>.

===Mikroaallot===
{{Pääartikkeli|[[Mikroaallot]]}}
{{Tarkistettava|Tässä osiossa kerrotut terveysvaikutteet ovat osin hyvinkin kiistanalaisia. Lähdetietoja puuttuu esim "Kännykän käyttäjän suojaohjeet" vaikka asiasta on kirjoitettu että tämä on säteilyturvakeskuksen toteama. Myös lähde [12] on Intiassa tehty tutkimus Meta analyysi, jossa lähde tiedoissa useissa lähteissä on viittaus "No overall increased risk of brain tumoursassociated with exposure to cellular" yhdessäkään suomalaisessa heidän viittaamassa tutkimuksessa ei ollut näyttöä että puhelimien aiheuttama säteily olisi ihmiselle haitallista. Lue esim suomalainen tutkimus "Auvinen A, Hietanen M, Luukkonen R, Koskela R-S (2002)Brain tumors and salivary gland cancers among cellu"}}

Ihmiset altistuvat sekä luontaisista että keinotekoisista lähteistä tuleville mikroaalloille. Luontainen taustasäteily mikroaaltoalueella on kuitenkin niin heikkoa, ettei sillä ole merkitystä kokonaisuuden kannalta{{Lähde|21.10.2021}}. Keinotekoista mikroaaltosäteilyä tulee esimerkiksi langattomasta viestintäteknologiasta kuten [[älypuhelin|älypuhelimista]], [[matkapuhelinverkko|matkaviestinverkon]] tukiasemista ja [[WLAN|langattomista lähiverkoista]] sekä mikroaaltouuneista ja tutkia hyödyntävästä teknologiasta.

Tutkimukset ovat <!-- neutraalimpaa - annetaan lukijoiden päättää mitä he pitävät korkeatasoisena ja mitä eivät -->osoittaneet, että yli kymmenen vuotta kestävä matkapuhelimen keskimääräinen käyttö lisää kolmanneksella riskiä saada aivokasvain<ref>Mobile phone use and risk of brain tumours: a systematic review of association between study quality, source of funding, and research outcomes. Neurological Science 2017 May;38(5):797-810. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28213724</ref>. Lukuisat riippumattomat tutkimukset ovat osoittaneet GSM-säteilyn aiheuttavan myös solutason muutoksia, unihäiriöitä, verenpaineen nousua ja EEG-muutoksia. Eläinkokeissa on havaittu lisäksi veriaivoesteen läpäisyvyyden lisääntymistä, joka liitetään esimerkiksi neurologisten sairauksien syntyyn. [[Espanja]]laisessa tutkimuksessa havaittiin, että lyhytaikainenkin säteily vaikuttaa lasten aivoihin vielä pitkään altistuksen jälkeen. Lasten kallo on huomattavasti ohuempi kuin aikuisella, ja mikroaaltosäteily tunkeutuu reippaasti yli puolen pään puhelimen ollessa lapsen korvalla. [[Ranska]]ssa, [[Englanti|Englannissa]] ja monessa maassa on annettu lasten kännykänkäyttöä koskevia varoituksia ja  [[Taiwan]]issa on esitetty säädettäväksi lakia, joka kieltäisi lapsilta kännykänkäytön terveysriskien vuoksi.<ref>http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article39157.ece {{Wayback|1=http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article39157.ece |päiväys=20111117145633 }} matkapuhelin heikentää terveyttä</ref>. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei yksittäiset tutkimukset on tieteellinen tosiasia.

<!-- JOS --><!-- Ja mikä on "äärimmäisen suurille määrille? Veden juomiseenkin kuolee, kun juo äärimmäisen paljon - Jos ihminen altistuu äärimmäisen suurille määrille mikroaaltosäteilyä, hän voi saada myös lämpövaikutuksesta johtuvia akuutteja palo- tai kudosvammoja. - kuten lihapiirakka mikrossa. Tälläisiä ei kuitenkaan saa, jos ei onnistu työntämään päätään mikroaaltouuniin tai mene tutkan eteen seisomaan. -->

'''Kännykän käyttäjän suojaohjeet'''<br> {{Lähde|Tarkennus mistä lähde on. Nyt kirjoittaja väittää että tämä on säteilyturvakeskuksen virallinen tieto, tämä vaikuttaa enemmänkin mielipiteeltä}}  
Säteilyturvakeskus toteaa, että suurin sähkömagneettisen säteilyn altistus on kännykän käyttäjillä. Siksi kännykänkäyttäjien on hyvä tietää seuraavat asiat jos haluaa vähentää omaa tai läheistensä altistumista:
* Matkapuhelin voi säteillä heikossa kentässä sata kertaa voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.
* Päähän kohdistuva säteily vähenee pieneen osaan käyttämällä handsfree-laitetta.
* Vanhempia suositellaan varmuuden vuoksi rajoittamaan lastensa matkapuhelimen puhekäyttöä. Tekstiviestiä lähetettäessä altistuminen on minimaalista.
* Kännykän valmistajat ilmoittavat kunkin mallinsa suurimpaa säteilytasoa ilmaisevan [[SAR-arvo]]n puhelimien teknisten tietojen mukana. SAR-arvoja voi vertailla [http://www.stuk.fi Säteilyturvakeskuksen] sivuilla. 
* Pienikin väli puhelimen ja kehon välillä, esimerkiksi vyökotelo, vähentää altistumista. 
* Tatuoitu tai meikattu iho kännykkää vasten saattaa aiheuttaa yliherkkyysreaktion.
* Niin sanotuista kännykkäsuojista ei ole suurta hyötyä,<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilyn_terveysvaikutukset/matkapuhelin_terveysvaikutus/fi_FI/matkapuhelimet/| Nimeke = Matkapuhelimien säteilyn vaikutukset| Julkaisija = STUK| viitattu = 8.10.2010| arkisto = https://web.archive.org/web/20101024001745/http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilyn_terveysvaikutukset/matkapuhelin_terveysvaikutus/fi_FI/matkapuhelimet/| arkistoitu = 24.10.2010}}</ref> sillä matkapuhelin nostaa tehoa, kun yhteys tukiasemaan heikkenee suojan takia.

===Voimajohdot===
{{Lähde|Tarkennusta useisiin väittämiin esim terveyshaittoihin?}}

Voimajohdoissa korkea jännite aiheuttaa sähkökentän ja sähkövirta magneettikentän johdon ympärille. Sähkökentän tunkeutumista tehokkaasti vaimentavia tekijöitä ovat puut, muu kasvillisuus ja rakennukset. Virran aiheuttama magneettikenttä ei juuri vaimennu ympärillä olevista rakennuksista tai kasvillisuudesta. Eräissä{{Tarkenna|21.10.2021}} väestötutkimuksissa on havaittu, että voimajohtojen lähellä asuvilla lapsilla on hieman kohonnut riski sairastua [[leukemia]]an, kun magneettivuon tiheys on yli 0,4µT. {{Lähde|Tarkennus mistä lähde on ja onko haitat tutkittuja? Tämä vaikuttaa nyt mielipidekirjoitukselta}} Viitteet ovat heikkoja, ilmiötä selittävää mekanismia ei tunneta, eikä laboratoriokokeissa ole löydetty yhteyttä syövän ja magneettikenttien välillä. Siksi asiaa ei ole otettu huomioon Suomen lainsäädännön altistumisrajoja laadittaessa. Voimajohdoissa olevat jännitteet pysyvät vakioina kuormituksesta huolimatta, jolloin sähkökentän voimakkuus on lähes vakio tilanteesta riippumatta. Virran aiheuttaman magneettikentän voimakkuus vaihtelee kuormituksen mukana. Magneettivuo on 400kV johdon alla noin 22µT ja 100m päässä johdosta alle 0,4µT. Edelliset vuontiheydet ovat johtojen maksimivirtojen mukaisesti laskettuja, joten todellisuudessa vuontiheys on lähes aina pienempi. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/aiheet/sahkonsiirto-ja-voimajohdot/voimajohdot-aiheuttavat-sahko-ja-magneettikentan | Nimeke = Usein kysytyt kysymykset| Julkaisija = Säteilyturvakeskus| Viitattu = 12.04.2018 | Kieli = }}</ref> Sähköjohtojen virran taajuus on kuitenkin mitättömän pieni; 50&nbsp;Hz ja taajuus määrittää välittyvän energian; mitä suurempi taajuus, sitä enemmän energiaa.<ref name="mpkk" />

===Altistus työpaikoilla===
Toisin kuin ionisoivalle säteilylle altistuvat työntekijät, ionisoimattomalle sähkömagneettiselle säteilylle altistuvat työntekijät eivät aina huomaa altistusta työssään, kuten eivät huomaa hengittävänsä typpeäkään, jota ilmassa on kuitenkin 78&nbsp;%. Sähkö- ja magneettikentät{{Tarkenna|millaiset kentät? Taajuus ja energiamäärät?}} voivat myös häiritä sydäntahdistimen ja muiden lääkinnällisten implanttien toimintaa {{Lähde|21.10.2021}}. Radiotaajuisten sähkömagneettisten kenttien tietyille taajuusalueille on lainsäädännössä annettu enimmäisarvot, joita pitää noudattaa valvotuissa olosuhteissa, esimerkiksi työpaikoilla.[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160388]  Säteilylähteitä ovat muun muassa matkapuhelimet, langattomat verkot, mikroaaltouunit ja -kuivurit, sähköjärjestelmä, sähköjunat, työpaikoilla teollisuuden induktiokuumentimet, sähköhitsaus, suurtaajuuskuumentimet, tuotesuojaportit, metallinpaljastimet, magneettikuvauslaitteet, tutkat, radio-, tv- ja matkapuhelinlähettimet ja linkkiasemat [4].<ref name="tietoa" />.

===Sähköyliherkkyys===
{{Pääartikkeli|[[Sähköyliherkkyys]]}}
Jotkut ihmiset väittävät olevansa [[allergia|herkkiä]] sähkömagneettiselle säteilylle. Kyseistä ilmiötä kutsutaan [[sähköyliherkkyys|sähköyliherkkyydeksi]], englanniksi "electromagnetic hypersensitivity" (EHS). Ilmiö voi ilmetä ihoreaktiona, kuten punoituksena, kihelmöintinä tai polttavana tunteena, tai systeemisinä oireina, kuten väsymyksenä, keskittymisvaikeutena, muistihäiriöinä, huimauksena, ruoansulatusvaikeuksina tai sydämentykytyksenä. Tällainen oireiden yhdistelmä ei ole osa mitään tunnettua [[oireyhtymä]]ä. Sähköyliherkkyyttä muistuttava ilmiö on "kemikaaliyliherkkyys" (multiple chemical sensitivities, MCS), joka sekin on etiologialtaan huonosti tunnettu. Sähköyliherkkyydestä on tehty kymmeniä tutkimuksia, mutta sen olemassaoloa ei ole voitu todistaa. Maailman terveysjärjestön [[WHO]]:n mukaan (2005) oireita todella esiintyy, mutta niiden yhteyttä sähkömagneettiseen säteilyyn ei ole voitu osoittaa<ref>[http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs296/en/ Electromagnetic fields and public health. Electromagnetic hypersensitivity]</ref>. Sähköyliherkkyyttä ei lääketieteessä määritellä sairaudeksi<ref name="terveysportti">[http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=fobia&p_artikkeli=dlk00610&p_teos=dlk Terveyskirjasto – Sähköyliherkkyys]</ref>, mutta sitä pidetään esimerkiksi Ruotsissa työkykya rajoittavana vammana<ref>Sähköyliherkän oireet helpottavat korvessa. Yle uutiset 24.9.2013. http://yle.fi/uutiset/3-6844622</ref>. Sähköyliherkät eivät pysty sanomaan ovatko he sähkömagneettisessa kentässä kun kentän lähde piilotetaan<ref name="Rubin">[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=15784787 Rubin, James; J Das Munshi J, Simon Wessely (March-April 2005). "Electromagnetic hypersensitivity: a systematic review of provocation studies".] Psychosomatic Medicine 2005 Mar-Apr;67(2):224–32 67 (2): 224–32. Tarkistettu 13.5.2009</ref><ref name="Röösli">[http://dx.doi.org/10.1016%2Fj.envres.2008.02.003 Röösli M. "Radiofrequency electromagnetic field exposure and non-specific symptoms of ill health: a systematic review".] Environ. Res. 107 (2):277–87. Tarkistettu 13.5.2009</ref>.

== Katso myös ==

* [[Aallonpituus]]
* [[Aalto (fysiikka)]]
* [[Aalto-hiukkasdualismi]]
* [[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)]]
* [[Albedo]] (heijastuskyky)
* [[Amplitudi]]
* [[Amplitudimodulaatio]]
* [[Antenni]]
* [[Emissiivisyys]]
* [[Fotoni]] (sähkömagneettisen säteilyn välittäjähiukkanen)
* [[Gammasäteily]]
* [[Gaussin laki sähkökentille]]
* [[Gravitaatiosäteily]]
* [[Hertsi]] (Hz)
* [[Infrapunasäteily]]
* [[Intensiteetti]]
* [[Koherenssi]] (Koherentit aallot)
* [[Lorentzin voima]] (voima, jonka sähkömagneettinen kenttä aiheuttaa varattuun hiukkaseen)
* [[Lämpösäteily]]
* [[Maxwellin yhtälöt]] (sähkömagneettisen kentän malli makroskooppisessa mittakaavassa)
* [[Maxwellin yhtälöt#Kenttien riippuvuudet väliaineissa]]
* [[Magneettikenttä]]
* [[Magneettikentän voimakkuus]]
* [[Magneettivuo]]
* [[Magneettivuon tiheys]]
* [[Magnetismi]]
* [[Mikroaallot]]
* [[Musta kappale]]
* [[Mustan kappaleen säteily]]
* [[Lämpösäteily#Säteilyn teho|Mustan kappaleen lämpösäteilyn teho]]
* [[Näkyvän valon spektri]]
* [[Permeabiliteetti]] (aineen (sähkö)magneettista käyttäytymistä kuvaava suure)
* [[Permittiivisyys]] (suure, joka kuvaa, miten sähkökenttä vaikuttaa väliaineeseen)
* [[Planckin laki]]
* [[Polarisaatio]] (aaltoliikkeen värähtelysuuntien samankaltaisuus)
* [[Radio]] (radiotaajuuksien hyödyntäminen)
* [[Radioaalto]]
* [[Radiotaajuusalueet]]
* [[Radiovastaanotin]]
* [[Rayleigh’n–Jeansin laki]]
* [[Röntgensäteily]]
* [[Spektri]]
* [[Stefanin–Boltzmannin laki]]
* [[Sähkö]] (sähkövaraukseen liittyvä luonnonilmiö)
* [[Sähkökenttä]]
* [[Sähkökentän voimakkuus]]
* [[Sähkömagneettinen aalto]]
* [[Sähkömagneettinen kenttä]]
* [[Sähkömagneettinen spektri]]
* [[Sähkömagneettinen vuorovaikutus]]
* [[Fotoni#säteilyn ja aineen vuorovaikutus|Sähkömagneettisen säteilyn ja aineen vuorovaikutus]]
* [[Sähkömagnetismi]]
* [[Sähkönjohtavuus]] (väliaineen johtavuus)
* [[Sähkövaraus]]
* [[Sähkövuo]]
* [[Sähkövuon tiheys]]
* [[Säätutka]]
* [[kulmataajuus|Säteilyn kulmataajuus]]
* [[Säteily]] (aallon eteneminen avaruudessa)
* [[Taajuus]]
* [[Taajuusmodulaatio]]
* [[Tutka]]
* [[Tšerenkovin säteily]]
* [[Ultraviolettisäteily]]
* [[Valo]]
* [[Wienin siirtymälaki]]
* [[Värähtely]]

== Huomiot ==
<references group="lower-alpha"/>

==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="mpkk">{{Verkkoviite |osoite= https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-2503-4 |nimike= DIGITAALINEN TAISTELUKENTTÄ - informaatioajan sotakoneen tekniikka, kolmas uusittu laitos |tekijät= Jyri Kosola, Tero Solante |viitattu= 14.10.2021}}</ref>

<ref name="aalto">{{Verkkoviite |Osoite= https://foto.aalto.fi/opetus/350/k01/luento1/sms.html |Nimike= Aalto-yliopisto : Sähkömagneettinen säteily |Lainaus= Sähkömagneettinen säteily muodostuu etenemissuuntaa vastaan kohtisuorasti kaikkiin suuntiin tapahtuvasta värähtelystä sähkö- ja magneettikentissä, jotka ympäröivät sähköisesti varattua hiukkasta. |Viitattu= 8.10.2021}}</ref>

<ref name="valo">{{Verkkoviite |Osoite= https://www.cs.helsinki.fi/group/goa/light/light.html |Arkisto= https://web.archive.org/web/20160414150711/https://www.cs.helsinki.fi/group/goa/light/light.html |Arkistoitu= 14.4.2016 |Nimike= Valon ominaisuudet |Viitattu= 23.10.2021 }}</ref>

<ref name="intensiteetti">{{Kirjaviite | Tekijä = William R. Hendee & E. Russell Ritenour| Nimeke = Medical Imaging Physics| Sivu = 92 | Julkaisija = John Wiley & Sons | Vuosi = 2003| Tunniste = | Isbn = 9780471461135 | Viitattu = 27.1.2014| Kieli = {{en}}}}</ref>

}}

==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sihvola, Ari; Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkömagneettinen kenttäteoria 2. Dynaamiset kentät | Julkaisija=Otatieto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2013 | Tunniste = | Isbn = 978-951-672-371-9}}

==Aiheesta muualla==
{{commonscat-rivi|Electromagnetic radiation}}
* [https://www.khanacademy.org/science/cosmology-and-astronomy/universe-scale-topic/light-fundamental-forces/v/introduction-to-light "Introduction to light and electromagnetic radiation"] – [[Khan Academy]] {{en}}

{{SMsäteily}}
[[Luokka:Sähkömagneettinen säteily| ]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]