Lähdekoodi sivulle Pohjois-Korean ydinkokeet

[[Tiedosto:DPRK's Nuclear tests recorded in Mudanjiang, China.svg|thumb|200px|Pohjois-Korean ydinkokeiden 2006–2017 seismogrammit havaittuna [[Mudanjiang]]in seismisellä asemalla Kiinassa, 370 kilometrin päässä koealueelta.]]
'''Pohjois-Korean ydinkokeet''' ovat [[Korean demokraattinen kansantasavalta|Pohjois-Korean]] vuodesta 2006 Punggye-ri:n koealueella tekemiä maanalaisia
[[Ydinkoe|ydinaseiden testauksia]]<ref>[http://www.bbc.com/news/world-asia-17823706 North Korea's nuclear tests]</ref>. Ne ovat osa [[Pohjois-Korean joukkotuhoaseet|maan joukkotuhoaseohjelmaa]]. Pohjois-Korea pyrkii luomaan kokeillaan strategisen [[ydinpelote|ydinpelotteen]] [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] uhkaa vastaan. Kansainvälinen yhteisö on tuominnut jyrkästi Pohjois-Korean ydinkokeet rauhaa ja turvallisuutta uhkaavina.

==Ensimmäinen ydinkoe ==
[[Tiedosto:2006 North Korean nuclear test.png|thumb|200px|Pohjois-Korean ensimmäisen ydinkokeen paikka.]]
[[Tiedosto:North Korea Nuclear Test.jpg|thumb|Pohjois-Korean maanjäristysherkät alueet ja ydinkoealueen paikka eivät osu yksiin.]]

Pohjois-Korea ilmoitti tekevänsä ydinkokeen 3. lokakuuta 2006, kuusi päivää ennen toteutusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-5752146|nimeke=Pohjois-Korea aikoo tehdä ydinkokeen|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=3.10.2006|julkaisija=YLE|viitattu=23.12.2017}}</ref> 

Maan koillisella vuoristoalueella havaittiin [[9. lokakuuta]] [[2006]] kello 01:35:27 [[Koordinoitu yleisaika|UTC]] pienehkö seisminen tapaus, joka oli Etelä-Korean mukaan 3,9 Richterin asteikolla. Yhdysvaltain mukaan tapauksen voimakkuus oli ''m''<sub>b</sub> 4,2,<ref name=":0">http://belfercenter.ksg.harvard.edu/files/Hui_Zhang_China_Security.pdf {{Wayback|1=http://belfercenter.ksg.harvard.edu/files/Hui_Zhang_China_Security.pdf |päiväys=20160817141607 }} Revisiting North Korea’s Nuclear Test</ref> mikä viittaa pieneen ydinräjähdykseen tai harvinaisen suureen tavanomaiseen räjähdykseen maan alla. Pohjois-Korea ilmoitti tehneensä maanalaisen ydinkokeen. Nimettömänä pysyttelevä Yhdysvaltain hallinnon vanhempi virkamies totesi 13.10.2006 [[Breitbart]]-uutissivustolle, että Yhdysvaltain tekemät kemialliset analyysit viittaavat ydinräjähdyksen mahdollisuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.breitbart.com/article.php?id=D8KO2EV00&show_article=1 | Nimeke = U.S.: Test Points to N. Korea Nuke Blast| Tekijä =Robert Burns | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =13.10.2006 | Julkaisija =Breitbart.com | Viitattu =17.4.2008 | Kieli = }}</ref>

Ydinkoe tapahtui Tyynenmeren rannikon lähellä suhteellisen lähellä Kiinan rajaa. Tarkka tapahtumapaikka oli satelliittikuvien perusteella {{coor d|41.2874|N|129.1083|E|}}.<ref name=":1" /> Alue on 70 kilometriä pohjoiseen Kimchaekista, 80 kilometriä lounaaseen Chongjinista, 180 kilometriä etelään Kiinan Yanjista ja 385 kilometriä koilliseen [[Pjongjang]]ista. Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen mukaan alueella ei tapahdu suurehkoja maanjäristyksiä luonnostaan.

Räjähdys oli ydinaseeksi pieni, kooltaan 0,5–2 kilotonnia.<ref name=":0" /> Nautilus-instituutti arvioi, että jos seismisen tapauksen magnitudi oli 4–4,2, räjähdysenergia oli 0,5–0,9 kilotonnia.<ref>[http://nautilus.org/napsnet/napsnet-special-reports/technical-analysis-of-the-dprk-nuclear-test/ Technical Analysis of the DPRK Nuclear Test] Jungmin Kang and Peter Hayes, "Technical Analysis of the DPRK Nuclear Test", NAPSNet Special Reports, October 20, 2006,</ref> [[Venäjä]] tosin arvioi räjähdyksen suuruuden olleen viiden ja 15 kilotonnin väliltä.<ref>[http://www.upi.com/InternationalIntelligence/view.php?StoryID=20061013-114851-5232r "No need for nuclear N.Korea"], ''[[United Press International|UPI]]'', 13. lokakuuta 2006</ref>

Tavallinen pieni atomipommi on voimaltaan 10–25 kilotonnia, ja Pohjois-Korean ensimmäinen ydinase lienee ollut tätäkin pienempi. Jotkut länsimaiset tarkkailijat väittivät, että kyse saattoi olla suuren tavanomaisen räjähteen räjäyttämisestä maan alla.{{Lähde}}

Pohjois-Korean ensimmäinen ydinase oli luultavasti niin raskas, ettei se sopinut ohjuksen kärjeksi, pikemminkin lentokoneesta pudotettavaksi pommiksi. Toiset väittävät taas, että ydinase olisi pieni, kehittynyt uraanista ja plutoniumista koottu taistelukärjeksi sopiva ns. komposiittipommi.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Savon Sanomat|Ajankohta=10.10.2006|Julkaisija=}}</ref> 

Vuoden 2006 ydinkokeen epäonnistuminen viittasi siihen, ettei Pohjois-Korean ydinpelote ole uskottava. Pohjois-Korealla uskottiin silloin olevan plutoniumia 30–40&nbsp;kg, mikä riittää 2–13 ydinaseeseen. Muu maailma tuomitsi Pohjois-Korean ydinasehankkeen ja koki sen yleistä rauhaa uhkaavana.

Kuusi valtiota eli Pohjois-Korea, Yhdysvallat, Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Venäjä neuvottelivat Pohjois-Korean kanssa maan ydinaseohjelman lopettamisesta. 13. helmikuuta 2007 Etelä-Korean edustaja kertoi, että Pohjois-Korea on luvannut sulkea [[Yongbyonin ydintutkimuslaitos|Yongbyonin ydintutkimuslaitoksen]] ja päästää [[Kansainvälinen atomienergiajärjestö|IAEA]]:n tarkastajat paikan päälle. Tämän jälkeen Pohjois-Korealle luvattiin 50&nbsp;000 tonnia öljyä tai vastaava summa muuta talousapua.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Pohjois-Korea+suostuu+sulkemaan+ydinlaitoksensa/1135225051699 Pohjois-Korea suostuu sulkemaan ydinlaitoksensa] Helsingin Sanomat 13.2.2007]</ref>

== Toinen ydinkoe ==
Pohjois-Korea räjäytti [[25. toukokuuta|toukokuun 25. päivänä]] [[2009]] aamupäivällä paikallista aikaa ydinlatauksen, jonka voima oli 2–20 kilotonnia. Ydinkoe havaittiin seismisenä tapauksena koordinaateissa {{Coord|41.2939|N|129.0817|E}}.<ref name=":1" /> Koe tehtiin maan alla lähellä vuoden 2006 paikkaa ja se oli selvästi edellistä koetta voimakkaampi.{{lähde}} Samana päivänä Pohjois-Korea laukaisi koemielessä kolme lyhyen kantaman ohjusta.<ref name="yle2009">[http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/05/pohjois-korea_jatkoi_ydinkokeen_jalkeen_ohjuskokeilla_754557.html Pohjois-Korea jatkoi ydinkokeen jälkeen ohjuskokeilla] yle 25.5.2009</ref> 

Vaikka Pohjois-Korean kokeita pidettiin maan sisäiseen valtataisteluun liittyvinä, kyse oli pikemminkin keskitetysti johdetun valtion halusta näyttää voimaansa. Vuoden 2009 ydinkoe tuomittiin maailmalla laajalti. [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto|YK:n turvallisuusneuvosto]] määräsi Pohjois-Korean asevientikieltoon ja osaksi myös asetuontikieltoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/06/pohjois-korea_jatkaa_kovaa_retoriikkaansa_803718.html|nimeke=Pohjois-Korea jatkaa kovaa retoriikkaansa|tekijä=|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=14.6.2009|julkaisija=|viitattu=2017-12-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===Voimakkuus===
Venäjän armeijan mukaan lataus olisi ollut 10–20 kilotonnin eli jopa Nagasakin pommin luokkaa, mutta saksalaisen Martin Kalinowskin mukaan vain 3–8 kilotonnia, luultavasti 2–4 kilotonnia.<ref name="CNS">[http://cns.miis.edu/activities/pdfs/pr090525_dprk_analysis.pdf North Korea Conducts Nuclear Test] {{Wayback|1=http://cns.miis.edu/activities/pdfs/pr090525_dprk_analysis.pdf |päiväys=20131021065416 }} James Martin Center, May 25, 2009</ref><ref name="JPARK">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.thebulletin.org/web-edition/features/the-north-korean-nuclear-test-what-the-seismic-data-says | Nimeke= The North Korean nuclear test: What the seismic data says | Tekijä= Jeffrey Park | Ajankohta= 26 May 2009 | Julkaisija = Bulletin of Atomic Scientists}}</ref> Tämä räjähdyenergia on kaukana [[Little Boy|Hiroshiman]]–[[Fat Man|Nagasakin]] 10–22 kilotonnista, mutta koetta voi pitää onnistuneena.

Järistyksen voimakkuudesta ja pommin voimasta on erilaisia tietoja. Se aiheutti ehkä seismisen tapauksen, joka oli voimakkuudeltaan 4,4–5,3 [[richterin asteikko|Richterin asteikolla]]. Se oli huomattavasti vuoden 2006 kokeen aiheuttamaa tapausta voimakkaampi. Useimmat arviot ovat hieman yli 4,5 Richterin asteikolla.<ref name="JPARK"/>

[[Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus|Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen]] mukaan tapauksen runkoaaltomagnitudi oli ''m''<sub>b</sub> 4,7.<ref>[http://neic.usgs.gov/neis/eq_depot/2009/eq_090525_hbaf/neic_hbaf_p.html Phase data] {{Wayback|1=http://neic.usgs.gov/neis/eq_depot/2009/eq_090525_hbaf/neic_hbaf_p.html |päiväys=20120624094454 }} Preliminary Earthquake Report U.S. Geological Survey, National Earthquake Information Center World Data Center for Seismology, Denver, Generated 2009 MAY 25 at 14:14 UTC</ref> Etelä-Korean mukaan tapauksen voimakkuus oli Richterin asteikolla 4,4,{{lähde}} sveitsiläisten mukaan 5,1 ja Japanin mielestä 5,3.{{lähde}} <ref>Kesken</ref> Latauksen voima oli Venäjän armeijan mukaan luokkaa 10–20 kilotonnia, eli Hiroshiman–Nagasakin pommien luokkaa. Muutamien läntisten asiantuntijoiden mielestä Venäjän armeija liioittelee Pohjois-Korean räjäyttämän latauksen voimaa. [[Hampurin yliopisto|Hampurin yliopiston]] analyytikko [[Martin Kalinowski]]n mukaan kokeen teho oli vain 3–8 kilotonnia, ehkä neljä kilotonnia.<ref name="CNS"/> Erään yhdysvaltalaisen upseerin mukaan pommin teho oli vain 1,5 kilotonnia, mikä on melko pieni, mutta sekin selvästi suurempi kuin vuoden 2006 kokeen voima.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://online.wsj.com/article/SB124322074782250897.html | Julkaisija=The Wall Street Journal Asia | Nimeke= Korean Blast Draws Outrage | Ajankohta= MAY 26, 2009 | Tekijä= EVAN RAMSTAD, JAY SOLOMON and PETER SPIEGEL}}</ref> Jopa pommin aiheuttamasta seismisestä tapauksesta liikkuu melko erilaisia tietoja. Joidenkin arvioiden mukaan tapaus olisi ollut voimakkuudeltaan 4,52<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ctbto.org/press-centre/press-releases/2009/ctbtos-initial-findings-on-the-dprks-2009-announced-nuclear-test/ | Nimeke = CBTO:s initial Findings | Julkaisija = Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty (CTBT}}</ref>–5,0 Richterin asteikolla, ja räjähdys 2–6 kilotonnia. Jos tapaus oli 4,7 Richterin asteikolla, pommi räjähti 3 kilotonnin voimalla.<ref>[http://www.worldaffairsboard.com/international-defense-topics/51229-north-korea-conducts-nuclear-test-report-2.html Keskustelupalsta World Affairs Board] {{Wayback|1=http://www.worldaffairsboard.com/international-defense-topics/51229-north-korea-conducts-nuclear-test-report-2.html |päiväys=20111118174900 }}</ref>

Zhan & Weng (2013) käyttivät Pohjois-Korean ydinkokeille kaavaa

<math display="block">m_\text{b}(\text{Lg}) = 1.0125\log Y -0.7875\log h +5.887,</math>

missä ''Y'' on räjähdysvoima kilotonneina, ja ''h'' räjähdyspaikan syvyys metreinä.<ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=Zhang, M. ja Wen, L.|Otsikko=High-precision location and yield of North Korea's 2013 nuclear test|Julkaisu=Geophysical Research Letters|Ajankohta=2013|Vuosikerta=40|Sivut=2941–2946|Julkaisija=|Doi=10.1002/grl.50607}}</ref> Tämän perusteella ydinkokeen voimakkuus olisi 7,0±1,9 kt.

Vaikka eri kaavoilla lasketut arvot ovat monesti Venäjän arvioita alempia, 2–4 kilotonnia on silti joukkotuhoaseen räjähdystehoksi käyttökelpoinen.<ref name="JPARK" /> Monien mielestä Pohjois-Korea ei pysty toistaiseksi rakentamaan niin kevyttä ydinkärkeä, jotta se voitaisiin asentaa maan omistamiin keskimatkan tai pidemmän kantaman ohjuksiin. Yksittäiset maat ja kansainväliset järjestöt tuomitsivat jyrkästi vuoden 2009 ydinkokeet, ja niiden uskotaan heijastelevan Pohjois-Korean halua näyttää voimaansa. Jopa Kiina ja Venäjä tuomitsivat ydinkokeen.

== Kolmas ydinkoe ==
Nimetön eteläkorealainen asiantuntija arvioi vuonna 2012, että Pohjois-Korea on saanut ydinkokeen tekniset valmistelut tehtyä.<ref>[http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/taalla-pohjois-korean-vaitetaan-valmistelevan-ydinkoetta---katso-kuva/art-1288466161428.html?pos=1288345045601 Täällä Pohjois-Korean väitetään valmistelevan ydinkoetta - katso kuva] {{Wayback|1=http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/taalla-pohjois-korean-vaitetaan-valmistelevan-ydinkoetta---katso-kuva/art-1288466161428.html?pos=1288345045601 |päiväys=20120503224409 }} Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 02.05.2012 12:30</ref> Maan tiedotusvälineet ilmoittivat [[12. helmikuuta]] [[2013]] maan suorittaneen maanalaisen ydinkokeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/pohjois-korean_uutisankkuri_pani_parastaan_kertoessaan_ydinkokeesta_-_video/6491145 | Nimeke = Pohjois-Korean uutisankkuri pani parastaan kertoessaan ydinkokeesta| Tekijä = Jussi Nurminen | Selite =sisältää videon | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = YLE Uutiset| Viitattu = 12.2.2013 }}</ref> Koe näkyi seismisenä tapauksena, jonka voimakkuus oli 4,9 Richterin asteikolla. Kokeen voima saattoi olla 4–7 kilotonnia tai kaksi kertaa edellistä Pohjois-Korean koetta voimakkaampi.<ref>[http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201302120060657_ul.shtml Pohjois-Korea vahvistaa ydinkokeen] Iltalehti uutiset Ulkomaat, 12.2.2013</ref> Zhang & Weng (2013) arvioivat sen voimakkuudeksi 12,2±3,8 kt.<ref name=":1" />

Pohjois-Korea sanoi tehneensä kokeen kevyellä pommilla,<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2013/02/1706455/pohjois-korean-ydinkoe-osoittaa-maan-kehittyneen-ydinohjelmassaan "Pohjois-Korean ydinkoe osoittaa maan kehittyneen ydinohjelmassaan"] Mtv3 Uutiset Ulkomaat 13.2.2013</ref> joka ehkä saattaisi sopiva ydinaseen kärjeksi. Yhdessä TD2-rakettikokeen kanssa tämän katsottiin olevan merkittävää edistystä joukkotuhoaseohjelmassa ja lisänneen jännitystä alueella.<ref>[https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/erikoistutkija-pohjois-korean-ydinkokeesta-jannitys-kasvaa/2201862#gs.EdgFtAU Erikoistutkija Pohjois-Korean ydinkokeesta: Jännitys kasvaa] {{Wayback|1=https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/erikoistutkija-pohjois-korean-ydinkokeesta-jannitys-kasvaa/2201862#gs.EdgFtAU |päiväys=20171010065147 }} Mtv3 Uutiset Ulkomaat 12.2.2013</ref> Maan uutistoimiston mukaan koe oli suunnattu Yhdysvaltain uhkaa vastaan. Monet muut maat ja YK tuomitsivat tämänkin kokeen, jopa maan tukija Kiina.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kiina_komensi_pohjois-koreaa_lopettamaan_uhittelun/6491758 Kiina komensi Pohjois-Koreaa lopettamaan uhittelun] Yle Uutiset Ulkomaat 12.2.2013</ref>

==Neljäs ydinkoe ==

Pohjois-Korea väitti kokeilleensa pienennettyä vetypommia [[5. tammikuuta]] [[2016]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/nain_usa_selvittaa_vetypommi_pkorea-45175 | Nimeke = Näin USA selvittää, onko Pohjois-Korealla todella vetypomm| Tekijä = Kasperi summanen | Selite = | Julkaisu = Verkkouutiset| Ajankohta =8.1.205 | Julkaisija = | Viitattu =8.1.2016 | Kieli = suomi}}</ref> Tarkkailijoiden mielestä joko pommin fuusioreaktio ei onnistunut tai kyse ei ollut vetypommista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8574547 | Nimeke =Pohjois-Korea kertoo tehneensä maan ensimmäisen vetypommikokeen | Tekijä =Hannu Teider | Selite = | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta =6.1.2016 | Julkaisija = | Viitattu =6.1.2016 }}</ref> Pommi aiheutti seismisen tapauksen, jonka voimakkuus oli noin 5,1 Richterin asteikolla,<ref>[http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1451978879475.html Maanjäristys lähellä Pohjois-Korean ydinkoealuetta – epäillään ihmisen aiheuttamaksi] {{Wayback|1=http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1451978879475.html |päiväys=20160106233203 }}</ref> joten räjähdys oli liian pieni vetypommiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/asiantuntijat_pkorean_pommi-45109 | Nimeke =Asiantuntijat: Pohjois-Korea tuskin räjäytti vetypommin | Tekijä = Kasperi summanen | Selite = | Julkaisu = Verkkouutiset| Ajankohta =6.1.2016 | Julkaisija = | Viitattu = 6.1.2016 }}</ref> Kokeen räjähdysvoima oli noin 7–10 kilotonnia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bgr.bund.de/DE/Gemeinsames/Oeffentlichkeitsarbeit/Pressemitteilungen/BGR/bgr-160909_nordkorea_BGR_kernwaffentest.html?nn=1542132 |nimeke= Nordkorea: BGR registriert vermutlichen Kernwaffentest|Kieli = {{de}}}}</ref> Ulkovallat tuomitsivat ydinkokeen jyrkästi. YK:n turvallisuusneuvosto harkitsi uusia pakotteita. 

== Viides ydinkoe ==
Pohjois-Korea ilmoitti [[9. syyskuuta]] [[2016]] testanneensa ensi kertaa ohjuksen kärjeksi sopivaa ydinlatausta menestyksellä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/pohjois-korea_teki_viidennen_ydinkokeensa_naapurimaat_ovat_tuominneet_kokeen/9154884|nimeke=Pohjois-Korea teki viidennen ydinkokeensa, naapurimaat ovat tuominneet kokeen|viitattu=2016-09-10}}</ref> KCNA:n mukaan kokeiltu ydinkärki oli standardoitu niin, että sen pohjalta voidaan tehdä erikokoisia taistelukärkiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/pkorean_media_ydinaseesta-54971|nimeke="Ydinaseemme voidaan viimeinkin asentaa ohjuksen kärkeen"|viitattu=2016-09-10|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/a1473383915980|nimeke=Pohjois-Korea kertoi tehneensä onnistuneen ydinkokeen – ”Pohjoinen on tehnyt kaikkien aikojen suurimman ydinkokeensa”|viitattu=2016-09-10}}</ref> Koe oli siihen astisista voimakkain ja aiheutti magnitudin 5,3 seismisen tapauksen. Etelä-Korean mukaan pommin voima oli jopa 10 kt, melkein kaksi kertaa edellistä suurempi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/ulkomaiset_asiantuntijat_ylelle_pakotteet_eivat_pure_pohjois-koreaan_mutta_vaihtoehtojakaan_ei_ole/9158030|nimeke=Ulkomaiset asiantuntijat Ylelle: Pakotteet eivät pure Pohjois-Koreaan, mutta vaihtoehtojakaan ei ole|viitattu=2016-09-10}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001257240.html|nimeke=Ydinkokeelle vahvistus: Pohjois-Korea kertoi saavuttaneensa pelottavan kyvyn|viitattu=2016-09-10|ajankohta=2016-09-09|ietf-kielikoodi=fi-FI|arkisto=https://web.archive.org/web/20160910134905/http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001257240.html|arkistoitu=2016-09-10}}</ref> Tämäkin koe oli yhä Yhdysvaltain ensimmäisiä ydinräjäytyksiä heikompi. Ulkomaat tuomitsivat tämänkin kokeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/analyysi_pohjois-korea_hyodyntaa_kiinan_ja_yhdysvaltain_eripuraa/9155527|nimeke=Analyysi: Pohjois-Korea hyödyntää Kiinan ja Yhdysvaltain eripuraa|viitattu=2016-09-10}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001257341.html|nimeke=Kiina ja Venäjä tuomitsevat Pohjois-Korean ydinkokeen|viitattu=2016-09-10|ajankohta=2016-09-09|ietf-kielikoodi=fi-FI|arkisto=https://web.archive.org/web/20160909092107/http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001257341.html|arkistoitu=2016-09-09}}</ref>

== Kuudes ydinkoe ==
{{katso myös|[[Pohjois-Korean kriisi 2017]]}}

[[Tiedosto:M 6.3 Explosion - 22km ENE of Sungjibaegam, North Korea.jpg|thumb|right|250px|Pohjois-Korean ydinkoe 2017 aiheutti seismisen tapauksen, jonka magnitudi oli noin 6,3. Kokeen voimaksi arvioitiin useimmissa lähteissä 50–120 kilotonnia.]]

Pohjois-Korea näytti keväällä valmistelevan ydinkoetta, mutta peruutti sen. Mutta se palasi asiaan pian.

Maa valmisteli uutta ydinkoetta ennen Kim Il-Sungin 105-vuotissyntymäpäivää. Yhdysvaltoja huoletti kovasti Pohjois-Korean ydinohjelmassa tapahtunut kehitys. [[Donald Trump]]in Yhdysvallat uhkasi mahdollisilla vastatoimilla, jos Pohjois-Korea räjäyttää ydinlatauksensa.

Pohjois-Korea räjäytti aamulla kello 6:30:01 Suomen aikaa [[3. syyskuuta]] [[2017]] voimakkaan ydinlatauksen. Oman ilmoituksensa mukaan maa kokeili ohjuksen kärjeksi sopivaa vetypommia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9813356|nimeke=Pohjois-Korea: testasimme ohjukseen sopivaa vetypommia|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Räjähdys aiheutti järistyksen, jonka magnitudi oli 5,6–6,4 Richterin asteikolla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9813305|nimeke=Pohjois-Koreassa järähti – oliko kyseessä vetypommin koelaukaisu?|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005352946.html|nimeke=Näin selvästi Pohjois-Korean uusin ydinkoe tuntui Sysmän metsässä – räjähdys vavisutti mittauslaitteita rutkasti aiempia enemmän|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-09-04|viitattu=2017-09-04|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.norsar.no/press/latest-press-release/archive/large-nuclear-test-in-north-korea-on-3-september-2017-article1534-984.html|nimeke=Large nuclear test in North Korea on 3 September 2017|julkaisu=NORSAR|viitattu=2017-09-04|ietf-kielikoodi=en-GB|arkisto=https://web.archive.org/web/20170904030147/https://www.norsar.no/press/latest-press-release/archive/large-nuclear-test-in-north-korea-on-3-september-2017-article1534-984.html|arkistoitu=4 syyskuu 2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2017/sep/03/north-korea-nuclear-test-what-we-know-so-far|nimeke=North Korea nuclear test: what we know so far|tekijä=Pádraig Collins|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2017-09-03|viitattu=2019-04-07|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tass.com/world/963356|nimeke=North Korea likely to have conducted another nuclear test — Japanese TV|julkaisu=TASS|viitattu=2019-04-07|ietf-kielikoodi=ru}}</ref> 

Pommi räjäytettiin 540 m syvyydessä, 2,4 km pitkän tunnelin päässä. Se kaivoi maahan arviolta 66 metrin läpimittaisen onkalon<ref>[https://www.verkkouutiset.fi/pohjois-korean-ydinpommi-oli-17-kertaa-hiroshimaa-voimakkaampi/]</ref>. Pommin voima oli useimpien arvioiden mukaan 60–280 kilotonnia<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/|nimeke=- The Washington Post|julkaisu=Washington Post|viitattu=2019-04-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref name="Nimetön-rFKJ-1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2017/sep/03/north-korean-nuclear-test-confirmed-in-major-escalation-by-kim-jong-un|nimeke=North Korean nuclear test confirmed in major escalation by Kim Jong-un|tekijä=Justin McCurry|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2017-09-03|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005351654.html|nimeke=Pohjois-Korea sanoo tehneensä ydinkokeen vetypommilla – räjähdys oli ainakin viisi kertaa voimakkaampi kuin edellisessä ydinkokeessa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-09-03|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>[https://www.norsar.no/press/latest-press-release/archive/large-nuclear-test-in-north-korea-on-3-september-2017-article1534-984.html NORSAR.NO Press Latest Press Release Archive Large nuclear test in North Korea on 3 September 2017  Large nuclear test in North Korea on 3 September 2017] {{Wayback|1=https://www.norsar.no/press/latest-press-release/archive/large-nuclear-test-in-north-korea-on-3-september-2017-article1534-984.html |päiväys=20170904030147 }} Norsar 3.09.2017</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9813352|nimeke=Etelä-Korea: Jopa viisi kertaa Nagasakin atomipommia kovempi räjähdys|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://seis.ustc.edu.cn/_s223/2017/0904/c10084a191096/page.psp|nimeke=North Korea's 3 September 2017 Nuclear Test Location and Yield: Seismic Results from USTC|julkaisu=seis.ustc.edu.cn|viitattu=2017-09-04|arkisto=https://web.archive.org/web/20170904112205/http://seis.ustc.edu.cn/_s223/2017/0904/c10084a191096/page.psp|arkistoitu=4 syyskuu 2017}}</ref> 

Maan ilmoituksen mukaan uudenlaisen pommin kokoa voidaan kasvattaa jopa satoihin kilotonneihin. Joka tapauksessa Pohjois-Korea kokeili ensi kertaa [[Nagasakin pommitus|Nagasakin pommia]] voimakkaampaa ydinräjähdettä.

=== Kuudennen kokeen seuraukset ===
Kokeen katsottiin tuoneen Pohjois-Korean lopullisesti ydinasevaltioksi, jolla on voimakkaita ydinräjähteitä.<ref name="Nimetön-rFKJ-1"/><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9813380|nimeke=Tutkijaupseeri: Pohjois-Koreasta pitää puhua pikkuhiljaa oikeana ydinasevaltiona|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>  Johtavat valtiot Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska, Englanti ja Saksa tuomitsivat kokeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9813400|nimeke=Pohjois-Korean ydinkoe on tuomittu maailmalla laajalti|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Japanin pääministerin mukaan koetta oli mahdotonta hyväksyä. Etelä-Korean johto vaati Pohjois-Korealle pakotteita, jotka eristäisivät maan täysin. Englanti ja Venäjä kehottivat malttiin. Saksa, Ranska ja Yhdysvallat vaativat tiukkaa vastausta. Myös Suomi tuomitsi kokeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201709032200368519_ul.shtml|nimeke=Nyt Soini tuomitsee Pohjois-Korean ydinkokeen: "Erittäin vaarallinen ja edusvastuuton teko"|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201709032200368454_ul.shtml|nimeke=Ranskalta, Venäjältä ja IAEA:lta tuomio Pohjois-Korean ydinkokeelle|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>  Yhdysvallat uhkasi Pohjois-Koreaa kovilla vastatoimilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201709032200368582_ul.shtml|nimeke=Trump Pohjois-Koreasta: "Lepyttelypuheet eivät auta - he ymmärtävät vain yhtä asiaa"|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Näitä olisivat todella kovat talouspakotteet.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9813471|nimeke=Presidentti Donald Trump ydinkokeesta: Pohjois-Korea on roistovaltio|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-09-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> YK:n turvallisuusneuvosto piti kokeen takia hätäkokouksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201709042200371227_ul.shtml|nimeke=Yhdysvallat vaatii Pohjois-Korealle ”kovimpia mahdollisia” sanktioita YK:n turvallisuusneuvostossa|viitattu=2017-09-04|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Pohjois-Korea sai yhä kovemmat talouspakotteet kokeen vuoksi. Ydinkoe ja ohjuskokeet epävakauttivat tilanteen sodan partaalle. Ydinkoe muutti kokeiluvuoren sortumaherkäksi, ja pelättiin koko vuoren romahtavan. 

Ydinkokeen jälkeen tapahtui ainakin kaksi suurta romahdusta Punggye-ri:n Mantap-vuoressa, jossa ydinkoe oli tehty. Sekä syys- ja lokakuussa havaittiin ainakin kaksi pientä järistystä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005406849.html|nimeke=Pohjois-Korean ydinkoealueen lähellä maanjäristys|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-10-13|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005380883.html|nimeke=Kiina: Pohjois-Korean maanjäristys ei sittenkään ydinkoe|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-09-24|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Yhdessä tunnelin romahduksessa kuoli sata ja jäi loukkuun ihmisiä. Siinä ja toisessa romahduksessa, jossa kuoli edellisten pelastajia, kuoli yhteensä yli 200 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201710312200499149_ul.shtml|nimeke=Japanin TV: Pohjois-Korean ydinkoealueella tunneli romahtanut, 200 työntekijää kuollut|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005430529.html|nimeke=Tunneli romahti Pohjois-Korean ydinkoealueella – 200 kuoli|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-10-31|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Pelättiin vuoren ja tunneleiden romahtamisuhan lisäksi myös  ydinkokeiden laukaisevan läheisen Paektusan-tulivuoren purkautumaan. Hallitsematon romahtelu vois vapauttaa tulevissa ydinkokeissa radioaktiivisuutta halkeamian kautta ilmakehään. Vaakasuoraan kaivetut tunnelit olivat synnyttäneet romahtamisuhan monesti muualla ydinkokeissa käytettyjen pystysuorien tunnelien sijaan<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005355479.html|nimeke=Vuori Pohjois-Korean ydinkoealueen päällä uhkaa romahtaa – asiantuntija pelkää ympäristökatastrofia|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-09-06|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.  Niinpä ydinkoealue muuttui luultavasti käyttökelvottomaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005407065.html|nimeke=Maa järisi Pohjois-Korean ydinkoealueella – tutkija uskoo seudun muuttuneen vaarallisen epävakaaksi|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-10-13|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Pohjois-Korea uhkasi 24. syyskuuta 2017, että se tulevaisuudessa ehkä testaa ydinasetta ilmakehässä Tyynenmeren yllä ohjuksien kärjissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005381057.html|nimeke=Pohjois-Korea uhkasi testata vetypommia ilmakehässä Tyynellämerellä – tätä se tarkoittaisi maailmalle|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-09-24|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005378119.html|nimeke=Pohjois-Korea kuittasi Trumpin uhkaukset ”koiran räksytyksenä” – ulkoministeri väläytti vetypommin testaamista|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-09-22|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Edellisen kerran ydinase on laukaistu ilmakehässä lokakuussa 1980, kun Kiina teki ydinkokeen Lop Nurissa.

== Ydinkokeet taulukkona ==

{| class=wikitable style="text-align: center;margin-left:1em;"
! rowspan=2|Vuosi.kuukausi !! colspan="4" |Järistyksen voima!! colspan="3" |Räjähdysvoima
|-
!''M''<sub>w</sub>!!''M''<sub>L</sub>
!''m''<sub>b</sub>
!''M''<sub>J</sub>!!Lähde 1!!Lähde 2
!Lähde 3
|-
| 2006||4,3||||[|4,1
|4,9||||0,48 kt||0,8 kt
|-
| 2009||4,7|| 4,5||4,5
|5,3|||7,0±1,9 kt||2.35 kt||?
|-
| 2013||5,1|| 4.9||4,9
|5,2|||12,2±3,8 kt||7,47 kt||6–9 kt
|-
| 2016.1||5,1|| 4,9||4,85
|5,0|||11,3±4,2 kt||3,58 kt||5–7 kt
|-
| 2016.9||5,3|| 5,0||
|5,3||||||
|-
| 2017||6,3|| 6,3||
|6,1||||||100 kt
|}

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

{{Käännös|:zh:2017年朝鲜核试验}}
[[Luokka:Pohjois-Korean asevoimat|Ydinkokeet]]
[[Luokka:Ydinkokeet]]