Lähdekoodi sivulle Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica

{{Lähteetön|Miltei kokonaan lähteetön ensimmäistä kappaletta lukuun ottamatta.}}
[[Tiedosto:NewtonsPrincipia.jpg|pienoiskuva|Newtonin oma ''Principian'' ensimmäisen painoksen kappale, jossa on hänen toista painosta varten tekemiään korjauksia.]] 
'''Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica''' ({{k-fi|Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet}})<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.britannica.com/topic/The-Mathematical-Principles-of-Natural-Philosophy |nimeke=The Mathematical Principles of Natural Philosophy {{!}} work by Newton|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2021-07-05|ietf-kielikoodi=en}}</ref> on [[Isaac Newton]]in 5. heinäkuuta 1687<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Isaac Newton |Nimeke=Newton's Principia : the mathematical principles of natural philosophy|Vuosi=1846|Julkaisija=New-York : Published by Daniel Adee|www=http://archive.org/details/newtonspmathema00newtrich|Viitattu= 2021-07-05}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Isaac Newton|Nimeke=The Mathematical Principles of Natural Philosophy|Vuosi=1729|Julkaisija=B. Motte|Kieli= {{en}} |www=https://books.google.fi/books?id=Tm0FAAAAQAAJ&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q&f=false |Viitattu=2021-07-05}}</ref> julkaisema kirja. Kommentoituaan ja korjattuaan henkilökohtaisen kopionsa ensimmäisestä painoksesta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://cudl.lib.cam.ac.uk/view/PR-ADV-B-00039-00001|nimeke=Newton Papers : Philosophiæ naturalis principia mathematica|julkaisu=Cambridge Digital Library|viitattu=2021-07-05}}</ref> Newton julkaisi kaksi uutta painosta, vuoden 1713 aikana<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=M. S. Mahoney|Otsikko=Isaac Newton's Philosophiae Naturalis Principia Mathematica. The Third Edition (1726) with Variant Readings. Assembled and edited by Alexandre Koyre and I. Bernard Cohen with the assistance of Anne Whitman. Harvard University Press, Cambridge, Mass., 1972. In two volumes. xlviii, 916 pp., illus. $60|Julkaisu=Science|Ajankohta=1972-07-28|Numero=4046|Sivut=340–342|Doi=10.1126/science.177.4046.340|Issn=0036-8075|www=http://dx.doi.org/10.1126/science.177.4046.340}}</ref>, jossa oli korjattu vuoden 1687 virheet, ja parannetun version<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Claudine Hermann|Otsikko=La traduction et les commentaires des Principia de Newton par Émilie du Châtelet|Julkaisu=Bibnum. Textes fondateurs de la science|Ajankohta=2008-10-01|Issn=2554-4470|www=http://journals.openedition.org/bibnum/722|Kieli= {{fr}}}}</ref> vuodelta 1726.<ref name=":0" />

Kirja loi nykyaikaisen [[mekaniikka|mekaniikan]] tieteenalan ja mahdollisti [[teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]]. Kirjassa esitettiin [[Mekaniikan peruslait|Newtonin lakeina]] tunnetut lauseet ja [[Painovoima|yleinen painovoimalaki]]. Nykyään kirjaan viitataan usein lyhyesti nimellä ''Principia''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Grimberg, Carl|Nimeke=Kansojen historia. Osa 14. Aurinkokuninkaan aikakausi|Vuosi=1982|Sivut=18-21|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-09742-X}}</ref>

''Principia'' sai alkunsa [[Royal Society]]n demonstraattorina toimineen [[Robert Hooke]]n esitettyä Newtonille kirjeessä kysymyksen, millaista rataa liikkuu kappale, johon kohdistuu voima, jonka suuruus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Ajatus tätä muotoa olevasta voimasta oli varsin luonteva arvaus painovoimalle, sillä esimerkiksi isotrooppisesti pistemäisestä kohteesta säteilevän valon määrä pienenee suhteessa etäisyyden neliöön (koska säteily jakautuu tasaisesti sellaisen pallon pinnalle, jonka [[pinta-ala]] on <math>4\pi r^2</math>). Myöhemmin [[Edmond Halley]]n tiedustellessa Newtonilta samaa asiaa vuonna 1684 Newton ilmoitti radan olevan [[ellipsi]]. Osittain Halleyn painostuksesta tuloksen julkaisemiseen Newton aloitti ''Principian'' kirjoittamisen, ja kirja julkaistiin vuonna 1687.{{Lähde}}

Vaikka oletetaan, että Newton johti [[planeetta|planeettojen]] liikettä kuvaavan lain käyttäen hyväkseen kehittämiään  [[fluksiot|fluksioiden]] ja [[fluentti|fluenttien]] [[matematiikka]]a (joista nykyisin käytetään [[Gottfried Leibniz]]in termejä [[differentiaalilaskenta|differentiaali]]- ja [[integraali]]laskenta), perustuvat ''Principian'' todistukset [[Almagest]]in tapaan klassiseen [[geometria]]an. On luultavaa,{{Kenen mukaan}} että Newton ajatteli vallankumouksellisten ajatustensa tulevan paremmin hyväksytyiksi, jos ne esitellään perinteisillä merkintätavoilla uusien matemaattisten notaatioiden sijaan. Toinen oletus on, ettei Newton halunnut uusia matemaattisia menetelmiään julkisiksi (mikä myöhemmin johtikin pitkään kiistaan Leibnizin kanssa siitä, kenelle kunnia uudesta menetelmästä kuului).{{Lähde}}

== Kirjan sisältö ==
[[Tiedosto:Principia Page 1726.jpg|pienoiskuva|Sivu ''Principiasta''.]]
Kirjan johdannossa pohditaan [[absoluuttinen aika ja avaruus|absoluuttisen ajan ja avaruuden]] käsitteitä (joista voitiin luopua vasta [[Albert Einstein]]in [[suhteellisuusteoria]]n myötä). Johdannossa Newton esittää myös kolme [[Mekaniikan peruslait|mekaniikan peruslakiaan]]. Lopuksi Newton esittää kaksi [[korollaari|seurauslausetta]], joissa osoitetaan, että [[voima (fysiikka)|voimia]] voidaan laskea yhteen kuten [[vektorisuure|vektorisuureita]]. Nykyisen fysiikan yksi keskeisimmistä käsitteistä, voima, tuli näin ensimmäistä kertaa täsmällisesti määritellyksi.

Tämän jälkeen Newton siirtyy tutkimaan planeettaliikettä, johon liittyvät keskeisimmät tulokset esitetään ensimmäisen kirjan kolmannessa luvussa. Tämän luvun alussa esitetään kysymykset, millainen voima tarvitaan, että taivaankappaleen rata olisi [[ellipsi]], [[hyperbeli]] tai [[paraabeli]]. Kaikkiin näihin saadaan vastaukseksi, että voiman tulee olla kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Mielenkiintoista on, että Newton ei varsinaisesti todistanut, että muotoa <math>1/r^2</math> olevan voiman vaikutuksesta kappale liikkuisi [[kartioleikkaus|kartioleikkauksen]] muotoisella radalla, vaan että kartioleikkausta pitkin kulkevaan kappaleeseen vaikuttaa muotoa <math>1/r^2</math> oleva voima. Vaikka onkin oletettavaa, että Newton oletti myös ensimmäisen väitteen pitävän paikkaansa, ''Principian'' perusteella oli mahdollista, että muutkin kuin kartioleikkauksen muotoiset radat ovat mahdollisia.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* [https://ia902706.us.archive.org/0/items/newtonspmathema00newtrich/newtonspmathema00newtrich.pdf Archive.org: ''The Principia''] {{en}}
* [http://books.google.com/books?id=WqaGuP1HqE0C&printsec=titlepage Isaaco Newtono: ''Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica''] {{la}}
* {{SEP | Id=newton-principia | Nimeke=Newton's ''Philosophiae Naturalis Principia Mathematica'' | Tekijä=Smith, George}}
[[Luokka:1600-luvun kirjat]]
[[Luokka:Fysiikan historia]]
[[Luokka:Kirjat fysiikasta]]
[[Luokka:Kirjat matematiikasta]]
[[Luokka:Kirjat tähtitieteestä]]
[[Luokka:Latinankieliset kirjat]]
[[Luokka:Isaac Newton]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]