Lähdekoodi sivulle Petersin projektio

[[Tiedosto:Gall–Peters projection SW.jpg|450px|pienoiskuva|Gallin–Petersin projektion mukainen maailmankartta]]
'''Petersin projektio''' eli ''Gallin–Petersin projektio'' on lieriöprojektioiden ryhmään kuuluva [[karttaprojektio]], jossa sekä [[leveyspiiri|leveys-]] että [[pituuspiiri]]t näkyvät suorina viivoina ja joissa eri alueiden pinta-alat ovat oikeassa suhteessa.

Projektio on saanut nimensä [[James Gall]]in ja [[Arno Peters]]in mukaan. Vaikka James Gall oli käyttänyt tätä projektiota jo 1800-luvulla, Arno Peters esitteli sen 1970-luvulla omana keksintönään ja suositteli sitä käytettäväksi [[Maailmankartta|maailmankartoissa]]. Hänen ehdotuksensa herätti laajaa keskustelua karttojen ja karttaprojektioiden vaikutuksesta ihmisten käsitykseen maailmasta. Petersin projektion mukaisia karttoja ilmestyy erityisesti [[Afrikka|Afrikassa]].

Gallin-Petersin projektio näyttää lähellä [[Päiväntasaaja|päiväntasaajaa]] sijaitsevat [[Kehitysmaa|kehitysmaat]] niiden todellisessa koossa ja korostaa näin kolmannen maailman maiden merkitystä. Esimerkiksi [[Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma|YK:n kehitysohjelma]] [[Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma|UNDP]] ja monet muut kehitysjärjestöt käyttävät kartoissaan Gallin-Petersin projektiota tuodakseen esille [[kehitysmaa|kolmansien maiden]] suuren koon. Aikaisemmin pohjoiset alueet suurempina näyttävä [[Mercatorin projektio|Mercatorin]] [[Mercatorin projektio|projektio]] vaikutti 400 vuoden ajan voimakkaasti ihmisten maailmankuvaan, minkä takia sitä kritisoitiin [[eurosentrismi]]sta ja [[kolonisaatio]]on vaikuttamisesta, kts. artikkeli [[Mentaalikartta|miellealue]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://books.google.fi/books?id=rtsABAAAQBAJ&pg=PA144&lpg=PA144&dq=peters+projection+developing+countries&source=bl&ots=RhWIjIffhL&sig=TQPUx8DsHg-rHMG4yjOoda7p7wU&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjm8JXH4sDXAhUBMZoKHetKAx84FBDoAQgmMAI#v=onepage&q=peters%20projection%20developing%20countries&f=false|nimeke=The Language of Global Development: A Missleading Geography|tekijä=Marcin Wojciech Solarz|julkaisu=|ajankohta=2014|julkaisija=Routledge|viitattu=}}</ref>

== Matemaattinen määritelmä ==

Petersin projektiossa maapallon piste, jonka leveysaste on ''φ'' ja pituusaste ''λ'', kuvautuu tason pisteeseen, jonka suorakulmaiset [[koordinaatisto|koordinaatit]] ovat 

:<math>\begin{align}
  x &= \frac{R\pi\lambda\cos 45^\circ}{180^\circ} = \frac{R\pi\lambda}{180^\circ\sqrt{2}}\\
  y &= \frac{R\sin \varphi}{\cos 45^\circ} = R \sqrt{2} \sin \varphi
\end{align}</math>

missä ''R'' on projektion pohjana käytetyn [[karttapallo]]n säde. Yhtäpitävästi, pituusyksikköä vaihtamalla, nämä koordinaatit voidaan yhtäpitävästi esittää muodossa 

:<math>\begin{align}
  x &= R\lambda\\
  y &= 2R\sin\varphi
\end{align}</math>

Projektio voidaan ajatella muodostettavaksi sijoittamalla maapallon ympärille lieriö, jota venytetään pituussunnassaan. Venytyskerroin, jonka arvo on 2, erottaa Petersin projektion muista oikeapintaisista lieriöprojektioista.

== Ominaisuuksia ==

[[Tiedosto:Tissot indicatrix world map Gall-Peters equal-area proj.svg|pienoiskuva|right|384px|Gallin–Petersin projektio ja muotojen muuntumista siinä kuvaavat Tissot’n indeksit.]]

Petersin projektio on yksi monista oikeapintaisista lieriöprojektioista, joita erottaa toisistaan vain vaakasuoran ja pystysuoran akselin suhde. Tämä suhde määrittelee projektion ''perusleveyspiirin'', jonka kohdalla olevien pienten alueiden muodot eivät vääristy, koska sen kohdalla kartan [[mittakaava]] on kaikkiin suuntiin sama. Ellei perusleveyspiiriksi valita [[päiväntasaaja]]a, tällaisia perusleveyspiirejä on kaksi, samalla etäisyydellä päiväntasaajan kummallakin puolella. Gallin–Petersin projektiossa nämä ovat 45° pohjoista ja 45° eteläistä leveyttä. On muitakin samantapaisia oikeapintaisille lieriöprojektioita, joille on annettu nimet.<ref name="Snyder2">{{kirjaviite | Tekijä = John P. Snyder | Nimeke = An Album of Map Projections | Sivu = 19 | Julkaisupaikka = Washington, D.C. | Julkaisija = U.S. Geological Survey Professional | Julkaisu = Paper 1453}}</ref><ref name="Monmonier">{{kirjaviite | Tekijä = Mark Monmonier | Monmonier, Mark (2004) | Nimeke = Rhumb Lines and Map Wars: A Social History of the Mercator Projection | Sivu = 152 | Vuosi = 2004 | Julkaisupaikka = Chicago | Julkaisija = The University of Chicago Press.}}</ref><ref name="Smyth">{{kirjaviite | Tekijä = C. Piazzi Smyth | Nimeke = On an Equal-Surface Projection and its Anthropological Applications. | Vuosi = 1870 | Julkaisupaikka = Edinburgh | Julkaisija = Edmonton & Douglas}}</ref>

{| class="wikitable"
|+Erinimisiä oikeapintaisia lieriöprojektioita
|-
! Nimi !! Perusleveyspiirit N/S
|-
| [[Lambertin oikeapintainen lieriöprojektio]] || Päiväntasaaja
|-
| [[Behrmannin projektio]] || 30°
|-
| [[Smythin projektio]] || 37°04′
|-
| [[Trystan Edwardsin projektio]] || 37°24′
|-
| [[Hobo–Dyerin projektio]] || 37°30′
|-
| Gallin–Petersin projektio || 45°
|-
| [[Balthasartin projektio]] || 50°
|}

== Historia ja nimet ==

Gallin–Petersin projektion esitteli ensimmäisenä [[James Gall]] vuonna 1855 [[British Association for the Advancement of Science]]n (BA) kokouksessa, jossa hän samalla esitteli kaksi muutakin karttaprojektiota. Hän nimitti sitä ”ortografiseksi” projektioksi, vaikka se on aivan eri asia kuin [[ortografinen projektio (kartografia)|samanniminen tasoprojektio]]. Hän julkaisi sen vuonna 1885 ''Scottish Geographic Magazinessa''.<ref name="Gall">{{lehtiviite | Kirjoittaja = James Gall | Julkaisu = Scottish Geographical Magazine | Otsikko = Use of cylindrical projections for geographical, astronomical, and scientific purposes | Vuosi = 1885 |Numero = 4 | Vuosikerta = 1 | Sivu = 119–123 | Doi = 10.1080/14702548508553829 }}</ref>

Sikäli kuin projektiota ennen vuotta 1973 lainkaan käytettiin, sitä nimitettiin ''Gallin ortografiseksi projektioksi''.

Nimeä ''Gallin–Petersin projektio'' ({{k-en|Gall–Peters projection}}) käytti tiettävästi ensimmäisenä [[Arthur H. Robinson]] [[American Cartographic Association]]issa vuonna 1986 julkaisemassaan pamfletissa.<ref name="ACA1986">American Cartographic Association's Committee on Map Projections, 1986. ''Which Map is Best'' s. 12. Falls Church: American Congress on Surveying and Mapping.</ref> Petersin kannattajat nimittävät sitä yleensä lyhyesti Petersin projektioksi. Hänen alullepanemansa keskustelun osapuolet ovat vaihdellen käyttäneet siitä nimityksiä Gallin tai Petersin projektio, kunnes viime vuosina nimi Gallin–Petersin projektio on yleistynyt.

== Petersin maailmankartta ==

[[Tiedosto:Peters projection, date line in Bering strait.svg|pienoiskuva|450px|Petersin projektion mukainen kartta, jonka oikea ja vasen reuna kulkevat Petersin ehdotuksen mukaisesti [[Beringinsalmi|Beringinsalmen]] kautta, niin että koko Venäjä on kartan oikealla puolella. <ul><li>{{colorbox|#00b400}} Greenwichin kautta kulkeva [[isoympyrä]] on merkitty vihreällä, Beringinsalmen kautta kulkeva punaisella; viimeksi mainittu kulkee [[Firenze]]n kautta.<ref>[http://web.archive.org/20120201023224/www.flickr.com/photos/hexadecimal_time/2241942331/ traverses the city center of Florence]</ref></li></ul>]]

Vuonna 1967 elokuvatuottaja ja historioitsija [[Arno Peters]] kehitti karttaprojektion, joka hänen tietämättään oli aivan sama kuin Gallin ortografinen projektio, ja vuonna 1973 hän esitteli sen ”uutena keksintönä”. Hän esitti sen parempana vaihtoehtona nimenomaan [[Mercatorin projektio]]lle, joka oli alkujaan suunniteltu merikarttoja varten mutta oli tullut muutoinkin yhdeksi maailmankartoissa yleisimmin käytetyistä projektioista. Mercatorin projektiossa samankokoiset alueet näkyvät sitä suurempina, mitä kauempana ne ovat päiväntasaajasta, ja napoja lähestyttäessä mittakaava kasvaa siinä määrin, että siinä esimerkiksi [[Grönlanti]] näyttää [[Afrikka]]a laajemmalta, vaikka todellisuudessa Afrikan pinta-ala on 14 kertaa niin suuri kuin Grönlannin. Koska suurin osa [[kehitysmaa|kehitysmaista]] on jokseenkin lähellä päiväntasaajaa, nämä maat näyttävät Mercatorin projektion mukaisissa kartoissa liian pieniltä, minkä Peters otaksui johtaneen siihen, että niitä myös pidettiin vähemmän tärkeinä. Esittelemällään ”uudella” projektiolla nämä köyhät ja heikommat maat saatiin näkymään suhteellisesti oikean kokoisina. Tämän ajatuksen ovat huomioneet monet opetukselliset ja uskonnolliset tahot, joiden vaikutuksesta jotkin yhteiskunnallisesti valveuteet ryhmät kuten [[Oxfam]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.oxfam.org.au/get-involved/how-schools-can-get-involved/classroom-resources/worksheet-templates/ | Nimeke = Worksheet templates | Julkaisu = oxfam.org | Julkaisija = Oxfam | Viitattu = 13.2.2025 }}</ref>, [[National Council of Churches]]<ref name="ncccusa.org">http://www.ncccusa.org/news/01news13.html {{Wayback|1=http://www.ncccusa.org/news/01news13.html |päiväys=20120531094251 }}</ref>, [[New Internationalist magazine]],<ref>http://www.newint.org/features/1983/05/01/flat/</ref> ja [[mennoniitat|Mennoniittojen keskuskomitea]]<ref name="ncccusa.org"/> ovat ottaneet käyttöön Petersin projektion.

Petersin alkuperäisessä kuvauksessa projektiosta oli geometrinen virhe, jonka vuoksi perusleveyspiirinä itse asiassa olivat 46°02′ pohjoista ja eteläistä leveyttä. Kuvaukseen liittyvästä tekstistä kuitenkin käy selville, että hänen oli tarkoitus valita perusleveyspiireiksi 45° pohjoista ja eteläistä leveyttä, mikä tekee hänen projektionsa identtiseksi Gallin ortografisen projektion kanssa.<ref name="Maling">Maling, D.H. (1993). ''Coordinate Systems and Map Projections'', 2. painos, s. 431. Oxford: Pergamon Press. {{ISBN|0-08-037234-1}}.</ref> Ero on kuitenkin merkityksettömän pieni.

=== Aiheesta käyty keskustelu ===

Aluksi [[kartografia|kartografit]] eivät kiinnittäneet paljonkaan huomiota Petersin ehdotukseen. Edeltäneiden sadan vuoden aikana oli uusien projektioiden puolesta useita kertoja järjestetty kampanjoita, jotka eivät saaneet aikaan paljonkaan näkyviä tuloksia. Esimerkiksi vain 20 vuotta aikaisemmin Trystan Edwards oli esitellyt hänen mukaansa nimetyn projektion, joka sekin oli tarkoitettu syrjäyttämään nimenomaan Mercatorin projektio, ja suositellut projektiotaan ainoana oikeana ratkaisuna.<ref name="Edwards">Edwards, Trystan (1953). ''A New Map of the World''. London: B.T. Batsford LTD.</ref> Petersin projektion erotti Edwardsin projektiosta vain eri perusleveyspiiri ja sen mukaisesti kartan leveyden ja korkeuden suhde. Lisäksi Petersin projektio oli identtinen Gallin yli sata vuotta aikaisemman projektion kanssa, vaikka Peters todennäköisesti ei sitä tiennyt.<ref name="Monmonier"/> Gallin ortografinen projektio ei kuitenkaan ollut saanut osakseen sanottavaa huomiota, kun se vuonna 1855 esiteltiin.

Sen lisäksi, että projektio itse ei ollut uusi, myös Petersin esittämät väitteet projektiosta olivat kartografeille ennestään tuttuja. Samoin kuin Petersin, monet aikaisemmatkin projektiot oli tarkoitettu vaihtoehdoiksi nimenomaan Mercatorin projektiolle. Petersin tavoin monet muutkin olivat jo vuosisatojen ajan ja erityisesti 1900-luvulla pitäneet Mercatorin projektion yleistä käyttöä maailmankartoissa epäasianmukaisena, koska se suuresti vääristää eri alueiden pinta-aloja.<ref name="Edwards"/><ref name="Hinks">Hinks, Arthur R. (1912). ''Map Projections'' s. 29. London: Cambridge University Press.</ref><ref name="Steers">Steers, J.A. (1927). ''An Introduction to the Study of Map Projections'' 9. painos, s. 154. Lontoo: The University of London Press.</ref><ref name="Kellaway">Kellaway, G.P. (1946). ''Map Projections'' s. 37–38. London: Methuen & Co. LTD. (Mainitsee, että Mercatorin projektiota oli väitetty käytettävän ”[[imperialismi|imperialististista]] vaikuttimista”)</ref><ref name="Abelson">Abelson, C.E. (1954). ''Common Map Projections'' s. 4. Sevenoaks: W.H. Smith & Sons.</ref><ref name="Chamberlin">Chamberlin, Wellman (1947). ''The Round Earth on Flat Paper'' s. 99. Washington, D.C.: The National Geographic Society.</ref><ref name="Fisher">Fisher, Irving (1943). "A World Map on a Regular Icosahedron by Gnomonic Projection." ''Geographical Review'' 33 (4): 605.</ref> Jo vuonna 1943 Stewart oli kiinnittänyt huomiota tähän ilmiöön ja vertasi täydellisen projektion tavoittelua [[ympyrän neliöiminen|ympyrän neliöimiseen]] ja yrityksiin johtaa [[pii (vakio)|piille]] tarkka murtolukuarvo<ref name="Stewart">Stewart, John Q. (1943). ”The Use and Abuse of Map Projections.” ''Geographical Review'' 33 (4): 590.</ref>, koska karttaprojektioiden matematiikka ei tee mahdolliseksi kehittää karttaprojektiota, joka objektiivisesti katsottuna olisi merkittävästi parempi kuin jokin niistä sadoista, jotka on jo esitetty. Myöskään Petersin tulkinta, jonka mukaan Mercatorin projektiota oli yleisesti käytetty poliittisista syistä, ei ollut uusi, sillä samoin oli otaksuttu samantapaisessa väittelyssä, jota selostettiin Kellowayn artikkelissa vuodelta 1946.<ref name="Kellaway" />

Kartografit olivatkin jo kauan epätoivoisesti arvostelleet karttoja julkaisevia kustantamoja Mercatorin projektion liiallisesta käyttämisestä.<ref name="Bauer">Bauer, H.A. (1942). "Globes, Maps, and Skyways (Air Education Series)". New York. s. 28</ref><ref name="Miller">{{lehtiviite | Kirjoittaja = Osborn Maitland Miller | Otsikko = Notes on Cylindrical World Map Projections | Vuosi = 1972 | Julkaisu = Geographical Review | Vuosikerta = 43 | Numero = 3 | Sivut = 405–409}}</ref><ref name="Raisz">Raisz, Erwin Josephus. (1938). ''General Cartography''. New York: McGraw-Hill. 2. painos, 1948. s. 87.</ref><ref name="Robinson">Robinson, Arthur Howard. (1960). ''Elements of Cartography'', 2. painos. New York: John Wiley and Sons. s. 82.</ref> Vuonna 1943 eräässä ''[[The New York Times]]in'' pääkirjoituksessa todettiin, että Mercatorin projektion käyttö oli tosin vähentynyt, mutta silti sitä yhä käytettiin yleisesti varsinkin seinäkartoissa, osittain kenties sen vuoksi, koska se täyttää suorakulmaisen karttalehden kokonaisuudessaan<ref name="Snyder157">Snyder, John P. (1993). ''Flattening the Earth: Two Thousand Years of Map Projections'' s. 157. Chicago and London: The University of Chicago Press. {{ISBN|0-226-76746-9}} (Summary of the Peters controversy.)</ref> Koska Petersin esittämä projektio ei ollut sen enempää uusi kuin hänen sen puolesta esittämänsä perustelutkaan, kartografit eivät otaksuneet hänen onnistuvan yrityksessään yhtään paremmin kuin Edwards tai hänen edeltäjänsäkään.

Peters kuitenkin pani kampanjansa alulle toisenlaisessa maailmassa kuin Edwards ennen häntä. Hän esitteli karttansa aikana, jolloin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden teemat olivat saaneet suurta vastakaikua akateemisessa maailmassa ja politiikassa. Selittämällä, että tutuilla kartoilla oli [[imperialismi|imperialistisia]] tavoitteita, Peters sai valmiin kuulijakunnan. 

Mutta Peters esitti projektionsa puolesta myös useita selvästi virheellisiä perusteluja, jotka kuitenkin saivat osakseen suurta huomiota.<ref name="Snyder165">{{kirjaviite | John P. Snyder | Nimeke = Flattening the Earth: Two Thousand Years of Map Projections | Sivu = 165 | Julkaisupaikka = Chicago ja Lontoo | Julkaisija = The University of Chicago Press | Isbn = 0-226-76746-9}} (Yhteenveto Petersin herättämästä väittelystä.)</ref> Hän väitti muun muassa, että se olisi ainoa karttaprojektio, jossa eri alueiden pinta-alojen suhteet kuvautuvat oikein. Lisäksi hän väitti, että myös kulmat ja etäisyydet kuvautuisivat siinä oikein ja että alueiden muodot eivät sanottavasti vääristyisi. Kuitenkin käytössä oli jo useita muitakin ''oikeapintaisia'' eli ''pintatarkkoja'' projektioita, joissa alueiden pinta-alat kuvautuvat oikein; sellaisia ovat esimerkiksi [[Mollweiden projektio]] sekä jo [[Gerhardus Mercator|Mercatorin]] esittämä [[sinusoidaalinen projektio]], sekä useita muita, eikä Petersin projektio ei ole tässä suhteessa mitenkään ainutlaatuinen. Mercatorin projektio ei myöskään ollut siinä määrin lähes yksinomaisessa käytössä kuin Peters väitti: useita muitakin oli jo kautta aikojen ollut käytetty maailmankartoissa.<ref name="Bowyer">Bowyer, T.D.; German, G.A. (1959). ''A Guide to Map Projections'' s. 16. London: John Murray.</ref>

Toisin kuin Peters väitti, hänen projektiossaan napaseuduilla olevien alueiden muodot vääristyvät suuresti, samoin kuin kaikissa lieriöprojektioissa, ja myös päiväntasaajan seudulla muotojen vääristyminen on huomattava. Jotkut asiantuntijat huomauttivatkin ironisesti, että Petersin projektiossa vain keskileveysasteilla olevat maat kuten Petersin kotimaa [[Saksa]] näkyvät oikean muotoisina.<ref name="Snyder CC">{{lehtiviite | Kirjoittaja = J. P. Snyder | Otsikko = Social Consciousness and World Maps | Julkaisu = Christian Century | Vuosi = 1988 | Numero = 105 | Sivut = 190–192}}</ref><ref name="Robinson1985">{{lehtiviite | Kirjoittaja = Arthur H. Robinson | Otsikko = Arno Peters and His New Cartography | Julkaisu = American Geographer | Numero = 12 | Vuosi = 1985 | Sivut = 103–111}}</ref> Erityisen virheellinen oli väite, että etäisyydet kuvautuisivat oikein: Petersin kartassa vain pohjoisella ja eteläisellä 45. leveysasteella etäisyydet kuvautuvat oikein ja sielläkin vain länsi–itä-suunnassa. Mikään karttaprojektio ei voikaan esittää kaikkia etäisyyksiä maan päällä oikein: Petersin projektio ja muutkin lieriöprojektiot ovat tässä suhteessa erityisen huonoja, koska länsi–itä-suuntaiset etäisyydet väistämättä kuvautuvat liian suuriksi lähellä napoja.<ref name="Snyder165" /><ref name="Canters">Canters, Frank; Decleir, Hugo (1989). ''The World in Perspective: A Directory of World Map Projections'', s. 36. Chichester: John Wiley & Sons LTD. {{ISBN|0-471-92147-5}}</ref>

Kartografit suhtautuivat Petersin 1973 pitämään lehdistökonferenssiin väitteisiin huvittuneesti ja hieman ärsyyntyneestikin, mutta muutamaa artikkelia lukuun ottamatta he eivät aluksi kovinkaan aktiivisesti kommentoineet Petersin väitteitä. Seuraavien vuosien kuluessa kuitenkin ilmeni, että Peters ja hänen karttansa eivät jääneet päiväperhoiksi. Vuoteen 1980 mennessä monet kartografit olivat tulleet avoimesti vihamielisiksi hänen väitteilleen. Erityisesti Peters kirjoitti teoksessaan ''The New Cartography'' (suomennos):

{{lainaus|Filosofit, tähtitieteilijät, historioitsijat, paavit ja matemaatikot ovat kaikki piirtäneet maailmankarttoja kauan ennen kuin kartografeja sellaisenaan olikaan. Kartografit ilmaantuivat ”[[löytöretket|löytöretkien aikana]]”, jotka johtivat eurooppalaisten maailmanvalloituksen ja riiston aikakauteen, ja he ottivat tehtäväkseen karttojen laatimisen.

Ammattiinsa nojautuvalla arvovallallaan he ovat estäneet alaansa kehittymästä. Siitä lähtien kun Mercator laati maailmankarttansa 400 vuotta sitten, eurooppalaisten maailmanvallan ajan alussa, kartografit ovat takertuneet siihen siitä huolimatta, että se on jo aikoja sitten vanhentunut. He ovat yrittäneet tehdä sen ajantasaisemmaksi kosmeettisilla korjauksilla.

…Eurooppalaisen maailmankäsityksen, primitiivisten kansojen subjektiivisen maailmankäsityksen viimeisenä ilmenemismuotona, on väistyttävä objektiivisen globaalin käsityksen tieltä.

Kartografien ammattikunta on, pitäytyessään vanhoihin ohjeisiin jotka perustuvat [[eurosentrismi|eurosentrisiin]] käsityksiin, kykenemätön kehittämään egalitaarista maailmankarttaa, joka ainoana voi ilmentää maailman kaikkien kansojen tasa-arvoisuutta.<ref name="Peters">Peters, Arno (1983). ''Die Neue Kartographie/The New Cartography'' (saksaksi ja englanniksi). Klagenfurt, Austria: Carinthia University; New York: Friendship Press.</ref>}}

Tämä hyökkäys ei miellyttänyt kartografeja, jotka itse olivat jo kauan olleet turhautuneet siihen, että monet karttojen kustantajat suosivat liiaksi Mercatorin projektiota.

Nämä kaksi osapuolta eivät koskaan tosissaan yrittäneet päästää sovintoon. Petersin kannattajat eivät yleensä kiinnittäneet huomiota kartografien vastaväitteisiin. Peters piti kiinni kannastaan, että pitäisi olla ”yksi kartta yhdestä maailmasta”<ref name="ODT">''Arno Peters: Radical Map, Remarkable Man''. (A DVD documentary.) 2008.</ref> – hänen omansa – eikä tunnustanut Gallin esittäneen samanlaisen kartan aikaisemmin<ref name="Snyder165" />, ennen kuin elämänsä lopulla, jolloin väittely oli jo laantunut. Vaikka Peters todennäköisesti keksi projektion uudestaan itsenäisesti, hänen tieteilijöille epäsopivana pidetty käytöksensä ja kieltäytymisensä keskustelemasta kartografien kanssa epäilemättä pahensivat vastakkainasettelua.<ref name="Crampton">{{lehtiviite | Kirjoittaja = Jeremy Crampton | Otsikko = defining moment: The Peters projection controversy, 1974–1990 | Vuosi = 1994 | Julkaisu = Cartographica | Numero = 31 | Issue = 4 | Sivut = 16–32 }}</ref>

Kun Petersin projektio kuitenkin tuli laajalti käyttöön ja sai osaksi suurta huomiota, kartografien yhteisö ryhtyi organisoituihin toimiin ”tasapainon palauttamiseksi”, niin kuin he asian näkivät. 1980-luvulla ilmestyi laaja kirjallisuus, jossa Petersin projektiota arvosteltiin. Väittely antoi American Cartographic Associationille aiheen julkaista kirjasarjan, jonka oli tarkoitus tehdä karttaprojektiot ja karttojen vääristymät yleisölle tutuiksi; kirjasarjaan sisältyi myös teos ''Which Map Is Best''.<ref name="ACA1986"/> Vuosina 1989 ja 1990 seitsemän pohjoisamerikkalaista kartografista järjestöä päätyivät tiettyjen kiistojen jälkeen antamaan suosituksen, jonka mukaan kustantajien, sanomalehtien tai julkishallinnon julkaisemissa maailmankartoissa ei tulisi käyttää mitään ”suorakulmaista” karttaprojektiota, toisin sanoen sellaista, jossa sekä leveys- että pituuspiirit näkyvät suorina viivoina ja koko maapallo [[suorakulmio]]n muotoisena, sillä heidän mukaansa kaikki sellaiset projektiot, muun muassa sekä Mercatorin että Petersin projektiot, ovat omiaan antamaan maailmasta suuresti vääristyneen kuvan.<ref name="Robinson2">{{lehtiviite | Kirjoittaja = Arthur Robinson | Otsikko = Rectangular World Maps-No! | Julkaisu = Professional Geographer | Numero = 42 | Vuosikerta = 1 | Sivut = 101–104 | Vuosi = }}</ref>

Maantieteilijät ja kartografit eivät kuitenkaan ole yksimielisesti hylänneet Petersin maailmankarttaa. Esimerkiksi ''North American Cartographic Information Society'' ([[NACIS]]) ei hyväksynyt vuoden 1989 suositusta, vaikka ei esittänytkään mitään perusteluja. Jotkut kartografit kuten [[John Brian Harley]] ovat pitäneet Petersin alkuunpanemaa väittelyä tervetulleena, koska se vähintäänkin osoitti karttaprojektioiden yhteiskunnalliset vaikutukset.<ref name="Harley">{{lehtiviite | Kirjoittaja = J. B. Harley | Otsikko = Can There Be a Cartographic Ethics? | Julkaisu = Cartographic Perspectives | Vuosi = 1991 | Numero = 10 | Sivut = 9–16}}</ref> Crampton<ref name="Crampton"/> pitää kartografien sille antamaa hylkäystuomiota taantumuksellisena ja katsoo sen kenties osoittavan ammattikunnan epäkypsyyttä ottaen huomioon, että kaikki kartat ovat poliittisia. [[Denis Wood]] pitää karttaa yhtenä monista hyödyllisistä välineistä.<ref name="ODT"/> Lisäksi Oxford Cartographers Limitedissä toimiva Terry Hardaker, joka katsoi Petersin olleen pyrkimyksissään oikeassa, tuli tämän projektion viralliseksi kartografiksi sen jälkeen kun Peters, joka ei enää pystynyt käsittelemään kartografian teknisiä yksityiskohtia, yritti päästä eroon siihen liittyvistä tehtävistä.<ref name="ODT"/>

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
* [http://timesofindia.indiatimes.com/articleshow/1124880.cms The Size of the Matter] – ''Times of India'' -lehden artikkeli siitä, miksi Gallin–Petersin projektion pitäisi olla yleisemmässä käytössä
* [http://geography.about.com/library/weekly/aa030201a.htm Peters Projection vs. Mercator Projection] {{Wayback|1=http://geography.about.com/library/weekly/aa030201a.htm |päiväys=20160410053632 }} – Gallin–Petersin projektion merkittävyyden arvostelua
* [http://www.uff.br/mapprojections/Gall_en.html Java-applet, jolla voidaan tarkkailla mittasuhteiden vääristymistä Gallin projektiossa] {{Wayback|1=http://www.uff.br/mapprojections/Gall_en.html |päiväys=20130121075257 }}
* [http://www.dailymail.co.uk/home/moslive/article-1272921/Ten-greatest-maps-changed-world.html#ixzz0p2BzK2GK Daily Mail, UK: Ten of the greatest maps that changed the world]

[[Luokka:Karttaprojektiot]]