Lähdekoodi sivulle Parsek

{{Ohjaa tänne|Mpc|[[MPC|täsmennyssivulla]].}}

[[kuva:Stellarparallax parsec1.svg|thumb|Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden]]
'''Parsek''' (tunnus '''pc'''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 25.04.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 23.6.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20131012150547/http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | arkistoitu = 12.10.2013 }}</ref>) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty [[Pituus|pituuden]] mittayksikkö. Parsek on etäisyys, jolta yksi [[astronominen yksikkö]] näkyy 1/3600 asteen eli yhden kaarisekunnin kulmassa. Kohteesta yhden parsekin päässä olevan tähden [[parallaksi]] on yksi (kaari)sekunti; tästä lyhenne parsek.

1 parsek on 206&nbsp;265 [[Maa|Maan]] radan sädettä ([[Astronominen yksikkö|au]]) ja 3,2616 [[valovuosi|valovuotta]]. Yksi valovuosi on noin 0,3066 parsekia. Aurinkoa lähin tähti [[Proxima Centauri]] on 1,29 parsekin päässä.

== Miksi parsekia käytetään ==

Parsekia käytetään, koska lähimpien tähtien etäisyyksiä mitataan [[Trigonometria|trigonometrisesti]] (kolmiomittauksella). Tähtien etäisyyttä mitattaessa kolmion yhtenä sivuna on Maan radan säde. Tähtien vuotuiset siirtymät ovat hyvin pieniä Maan tehdessä kierroksensa Auringon ympäri.

Kun Maa liikkuu, tähdet tekevät ympyrää, ellipsiä tai suoraa viivaa tai jos ovat hyvin kaukana, näyttävät pysyvän paikallaan.
Kun tähtien vuotuisten liikekuvioiden suurin mitta mitataan, saadaan tähden [[parallaksi]]. Yksikään tähti ei ole niin lähellä meitä, että sen parallaksi olisi yksi kaarisekunti. Lähimmän vieraan tähden, Proxima Centaurin, parallaksi on 0,772 kaarisekuntia eli 772 millikaarisekuntia. Näin ollen sen etäisyys on 1,29 parsekia eli 4,22 valovuotta.

Tarkkoja parallaksimittauksia suoritti [[Hipparcos]]-satelliitti. Hyvin kaukana olevien tähtien parallaksit tunnetaan epätarkasti.

== Parsekin tarkka määritelmä ==

Parsek (pc) määritellään etäisyytenä, jolla yksi [[astronominen yksikkö]] (''au'' eli 149&nbsp;597&nbsp;870&nbsp;700 metriä), näkyy yhden [[kulmasekunti|kaarisekunnin]] (eli 1/3600 asteen) kulmassa. Yksi parsek on siis noin 206&nbsp;265 astronomista yksikköä, eli noin 3,086 · 10<sup>16</sup> [[metri]]ä. 

Näissä kaavoissa Maan rataa katsotaan kuvitteellisesta, täsmälleen yhden parsekin päässä olevasta kohteesta.

:<math>1 {\rm\ pc} = {{1 {\rm\ au}} \over {\tan 1''}} \approx 206\,265 \mbox{ au}</math> 

Koska Maan ja Auringon keskimääräinen välimatka 1 au on 1,49598 · 10<sup>8</sup> km, niin
 
:<math> 1 \mbox{ pc} \approx 206\,265 \cdot 1{,}49598 \cdot 10^{11} \mbox{ m} \approx 3{,}08568 \cdot 10^{16} \mbox{ m}</math>

== Parsekeina ilmoitettuja etäisyyksiä ==

Toiseksi lähimmän tähden [[Alfa Centauri]]n etäisyys Maasta on noin 1,33&nbsp;pc. [[Linnunrata|Linnunradan]] keskus on noin 8&nbsp;000 parsekin päässä Maasta. [[Andromedan galaksi]]n etäisyys Maasta on 0,9 miljoonaa parsekia (0,9&nbsp;Mpc). Kaukaisin tunnettu [[kvasaari]] [[Markarian 231]] on 1,78 miljoonan parsekin (1,78&nbsp;Mpc) päässä Maasta.{{lähde}}

== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

[[Luokka:Pituusyksiköt]]
[[Luokka:Tähtitiede]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]