Lähdekoodi sivulle Parametrisoitu Newtonin jälkeinen formalismi

{{Yleinen suhteellisuusteoria}}
'''Parametrisoitu Newtonin jälkeinen formalismi''' (''Parameterized post-Newtonian formalism'', lyhyemmin '''PPN''') on [[painovoima]]teorioiden yhteydessä käytetty lähestymistapa, joka perustuu heikon gravitaatiokentän parametrisointiin tavalla, joka on matemaattisesti melko yksinkertainen käyttää. Se ei siis itsessään ole vaihtoehtoinen [[teoria]] vaan silkka laskennallinen työkalu. PPN-malleja käytetään paljon erityisesti tilanteissa, joissa [[yleinen suhteellisuusteoria|yleisen suhteellisuusteorian]] tuottamat efektit on otettava huomioon, mutta joissa tilannetta kuvaavan mallin oikeaoppinen suhteellisuusteorian mukainen muotoilu on erittäin monimutkainen tai analyyttistä muotoa ei tunneta vielä lainkaan.

PPN-mallin soveltaminen edellyttää [[vahva ekvivalenssiperiaate| vahvan ekvivalenssiperiaatteen]] paikkansapitävyyttä ja siinä avaruuden [[metrinen tensori|metriikka]] oletetaan symmetriseksi. Näistä vaatimuksista ensimmäinen on kokeellisesti todettu oikeaksi huomattavan suurella tarkkuudella. Jälkimmäinen puolestaan on yleinen ominaisuus, joka vaaditaan tavallisesti jo metriikan määritelmässä. Painovoimateorioiksi on kuitenkin laadittu myös ehdotelmia, joissa metriikka ei ole symmetrinen.

== Parametrisointi ==
Varhaisimman idean painovoimakentän parametrisoinnista PPN-mallien tapaan julkaisi astrofyysikko [[Arthur Eddington]] vuonna [[1922]] ideana sada aikaan suhteellisuusteorian likiarvoistus, jolla suhteellisuusteorian antamat tulokset ovat laskettavissa inhimillisemmällä työmäärällä tulosten tarkkuuden pysyessä silti hyvänä. PPN-formalismia on kehittänyt erityisesti [[Kenneth Nordtvedt]] ja nykyään tutkijoiden käytössä on huomattavasti edistyneempiä malleja. Näissä kappaleeseen vaikuttavat voimat saadaan kymmenestä potentiaalista <math>U</math>, <math>U_{ij}</math> , <math>\Phi_W</math>,  <math>A</math>, <math>\Phi_1</math>, <math>\Phi_2</math>, <math>\Phi_3</math>, <math>\Phi_4</math>,  <math>V_i</math> ja  <math>W_i</math>. Näiden potentiaalien esitykset löytyvät PPN-malleja käsittelevistä oppikirjoista ja artikkeleista (esimerkiksi [http://relativity.livingreviews.org/Articles/lrr-2006-3/] {{Wayback|1=http://relativity.livingreviews.org/Articles/lrr-2006-3/ |päiväys=20070613073754 }})
Potentiaalien väliset suhteet kuvataan käyttämällä kymmentä erilaista parametria, joiden valinta on vaihdellut hieman. 

Varhaisemmissa tutkimuksissa parametreille käytettiin "beta-delta-merkintää" (''beta-delta notation''), joka on suoraan sidoksissa eri parametrien fysikaalisiin vaikutuksiin. Beta-delta merkintää ovat käyttäneet ainakin [[Clifford Will]]<ref>http://adsabs.harvard.edu/abs/1971ApJ...169..125W</ref>, <ref>http://adsabs.harvard.edu/abs/1971ApJ...163..611W</ref>, W.-T. Ni <ref>http://adsabs.harvard.edu/abs/1972ApJ...176..769N</ref> sekä [[Charles Misner|Misner]], [[Kip Thorne|Thorne]] ja [[John Wheeler|Wheeler]] <ref>http://adsabs.harvard.edu/abs/1973grav.book.....M</ref>.

Nykyään kuitenkin tavallisin valinta on "alfa-zeta-merkintä" (''alpha-zeta notation''), jota ovat käyttäneet mm. Will ja Nordtvedt<ref>http://adsabs.harvard.edu/abs/1972ApJ...177..757W</ref> sekä Will <ref>http://adsabs.harvard.edu/abs/1981STIA...8222884W</ref>, <ref>http://arxiv.org/abs/gr-qc/0510072</ref>. 

== Katso myös ==
*[[Peskinin–Takeuchin parametrisointi]]

== Lähteet ==
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
*[http://adsabs.harvard.edu/abs/1968PhRv..169.1017N Nordtvedt K. (1968): ''Equivalence Principle for Massive Bodies. II. Theory''. Phys. Rev. '''169''' (5), 1017]
*[http://relativity.livingreviews.org/Articles/lrr-2006-3/ Erittäin kattava esitys aiheesta] {{Wayback|1=http://relativity.livingreviews.org/Articles/lrr-2006-3/ |päiväys=20070613073754 }} {{en}}

{{Tynkä/Fysiikka}}

[[Luokka:Painovoima]]
[[Luokka:Yleinen suhteellisuusteoria]]