Lähdekoodi sivulle Paperi

[[Kuva:Paper 450x450.jpg|thumb|right|Tyhjä A4-paperiarkki]]
'''Paperi''' on ohut ja litteä kuiduista puristamalla valmistettu yleinen [[kulutustavara]]. Yleensä paperia valmistetaan [[puu]]massasta, mutta muitakin kasvikuituja, kuten [[puuvilla]]a ja [[hamppu]]a, voidaan käyttää. Monissa kielissä käytetty sana ''paperi'' juontuu [[Papyrus|papyruksesta]].

Paperia valmistetaan niin graafiseen käyttöön ([[Kirjoitus|kirjoittaminen]], [[Piirustus|piirtäminen]], [[Kopiopaperi|kopiointi]], tulostaminen), hygieniaan ([[Vessapaperi|WC-]] ja talouspaperi) kuin pakkausmateriaaliksi. Paperin jalosteita ovat muun muassa [[sanomalehti|sanomalehdet]], [[kirja]]t, mehu- ja maitotölkit ja jotkin keksi- ja makeiskääreet. Myös [[Tapetti|tapetit]] valmistetaan vahvasta paperista. [[Seteli]]t ja muut arvopaperit valmistetaan erittäin korkealaatuisesta paperista, johon voidaan käyttää puuvillaa tai lumppua. [[Lumppupaperi]] kestää hyvin aikaa ja kulutusta, ja sen [[Happamuus|pH-arvo]] on neutraali, joten se sopii erityisen hyvin [[arkisto]]käyttöön. 

Paperinvalmistuksessa käytetään termiä [[grammapaino]], joka tarkoittaa paperin painoa [[gramma|grammoissa]] [[neliömetri]]ä kohti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iso.org/obp/ui/#iso:std:iso:536:ed-4:v1:en|Nimeke=ISO 536:2019(en)
Paper and board — Determination of grammage|julkaisu=www.iso.org|viitattu=2022-03-11}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/grammapaino|nimeke=grammapaino {{!}} TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista|julkaisu=termipankki.fi|viitattu=2022-03-11}}</ref> Paperin ja kartongin välinen standardinmukainen erottelu kulkee grammapainossa {{luku|125|g/m<sup>2</sup>}}, jonka yli olevia laatuja kutsutaan [[Kartonki|kartongiksi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Karhu, Heikki | Nimeke = Painopaperi- ja kartonkilajit Suomessa | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = | Selite = Opinnäytetyö | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampereen ammattikorkeakoulu, Paperitekniikan koulutusohjelma | Tunniste = | www = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9446/Karhu.Heikki.pdf?sequence=2 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.11.2014 | Sivu=21}}</ref> Kartonkeja käytetään useimmiten pakkauksiin. Muita kartonkien käyttökohteita ovat imukartongit, joiden valmistuksessa käytetään pellavaa imun muodostamiseen. Paksuimpia monista kartonkikerroksista koostuvia lajeja taas kutsutaan [[Pahvi|pahveiksi]].

Paperiarkkien ohuet reunat voivat vahingoittaa ihoa johtaen [[paperihaava|paperihaavoihin]].

Paperiarkeista käytetään seuraavia [[kappalemitta|kappalemittoja]]:<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.graafinen.com/tietopankki/paperit-paperivalmistajat/ | Nimeke = Paperit & paperinvalmistajat | Julkaisija = Graafinen.com | Viitattu = 7.7.2011 | arkisto = https://web.archive.org/web/20130304073012/http://www.graafinen.com/tietopankki/paperit-paperivalmistajat/ | arkistoitu = 4.3.2013 }}</ref>

* kirja = 25 arkkia
* riisi = 500 arkkia (= 20 kirjaa)
* pakka = 5&nbsp;000 arkkia (= 10 riisiä)

== Historia ==
{{pääartikkeli|[[Paperin historia]]}}
[[Kuva:P. Oxy. VI 932 private letter on papyrus from Oxyrhynchus, written in a Greek hand of the second century AD.jpg|thumb|200px|left|[[Oksyrhynkhos|Oksyrhynkhoksesta]], [[Egypti]]stä löydetty [[papyrus]]. Reiät ovat [[tuhohyönteiset|tuhohyönteisten]] tekemiä.]]
Paperin valmistusprosessin kuvasi kirjallisesti ensi kerran [[Kiina]]ssa valtion virkamies [[Cai Lun]] vuoden 105 paikkeilla. Paperin valmistustaito levisi Koreaan ja Japaniin 600-luvun alussa. Muslimit oppivat valmistamaan paperia lumpuista 760-luvulla, kun taito levisi kalifaattiin Kiinasta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Michael Cooperston|Otsikko=The Abbasid “Golden Age”:An Excavation|Julkaisu=Al-ʿUṣūr al-Wusṭā 25, s. 52|Ajankohta=2017|Julkaisija=|www=https://www.academia.edu/35184821/Al-Usur_al-Wusta_The_Journal_of_Middle_East_Medievalists_25_2017_._Open_access_https_www.middleeastmedievalists.com_al-usur-al-wusta_?email_work_card=view-paper|Kieli={{en}}}}</ref> Paperin valmistustaidon uskotaan levinneen arabien mukana Kiinasta islamilaiseen [[Espanja]]an 1100-luvulla ja edelleen tästä [[Eurooppa]]an 1300-luvun tienoilla. [[Ibn Battuta]]n mukaan Marokon [[Fès|Fès al Balissa]] oli 1300-luvulla "400 [[mylly|myllynkiveä]] paperin valmistusta varten". Paperia vietiin täältä [[Al-Andalus]]iin Iberian niemimaalle, kunnes paperin valmistus levisi myös Eurooppaan.<ref>Tschudin, Peter F. (1996), "Werkzeug und Handwerkstechnik in der mittelalterlichen Papierherstellung", in Lindgren, Uta, Europäische Technik im Mittelalter. 800 bis 1400. Tradition und Innovation (4th ed.), Berlin: Gebr. Mann Verlag, pp. 423−428, {{ISBN|3-7861-1748-9}}</ref> Paperin ohella kirjoitusmateriaalina oli [[pergamentti]]. Suomeen paperia tuotiin jo 1300-luvun puolessa välissä, varhaisin säilynyt suomalainen paperiasiakirja on vuodelta 1350.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Lindberg, N. |Otsikko=The paper trade in a Finnish perspective with emphasis on the 17th century |Julkaisu=IPH Congress Book |Vuosikerta=11 |Vuosi=1996 |Kieli={{en}}}}</ref> Keisari Napoleon otti Ranskassa paperin standardikoot käyttöön 1800-luvun alussa. Nämä standardit eivät levinneet laajalle.<ref name="hesari">{{Verkkoviite |Osoite= https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004524782.html |Tekijä= Matti Huuskonen |Nimeke= Suomen suosituin paperi aanelonen täyttää 80 vuotta |Julkaisu=Helsingin Sanomat |Ajankohta=7.11.2007 |Viitattu=18.1.2009}}</ref>

Paperi säilyi suhteellisen kalliina vuosisatojen ajan, kunnes teolliset paperikoneet mullistivat valmistusprosessin ja oivallettiin, että paperia pystytään valmistamaan edullisemmin [[puumassa]]n [[kuitu|kuiduista]]. Paperikoneiden kehitys tapahtui erityisesti 1800-luvun alussa. Tuolloin raaka-aineena käytettiin yhä lumppuja. Menetelmä puuhiokkeen käyttöön kehitettiin Saksassa 1840-luvulla. Puuhiokkeen ohella tarvittiin edelleen myös lumppuja sitomaan massaa. Seuraava kehitysaskel oli kemiallisen menetelmän kehittäminen: puuhiokkeesta siirryttiin sellun käyttöön raaka-aineena.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Myllyntaus, T. & Michelsen, K.-E. & Herranen, T. |Luku=Teknologinen muutos Suomen teollisuudessa 1885–1920 |Nimike=Metalli-, saha- ja paperiteollisuuden vertailu energiatalouden näkökulmasta |Vuosi=1986 |Julkaisija=Suomen Tiedeseura |Sivut=97–98}}</ref>

Halvan paperin esiinmarssin myötä [[kirja]]t ja [[sanomalehti|sanomalehdet]] yleistyivät [[teollisuus|teollistuneissa]] maissa, jolloin informaationlevitys mullistui lähes kaikkien lukutaitoisten saataville ja pakkaukset muodostuivat kulutuksen luontaiseksi osaksi. Sveitsi standardoi paperin koot 1921. Suomen kansallinen standardisoimisjärjestö SFS vakioi A- ja B-sarjojen paperikoot 1927. Paperikoot olivat neljä vuotta aiemmin perustetun järjestön ensimmäisiä standardeja.<ref name="hesari" />

[[Tietokone]]iden siirtyessä [[kuvaputki]]näyttöihin ja [[rivikirjoitin|rivikirjoittimien]] kadotessa ennustettiin ''paperittoman toimiston'' ja jopa paperittoman [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] tuloa, mutta päinvastoin [[Tietotekniikka|tietotekniikan]] aikakaudella kulutus on moninkertaistunut. [[1980-luku|1980-luvulla]] jotkut ennustivat jopa paperisen kirjan katoamista ja korvaamista sähköisillä näytöillä, mutta [[2000-luku|2000-luvulla]] tällaista ei ole ollenkaan näkyvissä. [[Kämmentietokone|PDA]]t ja kännykkäkalenterit ovat tulleet muistilehtiöiden rinnalle, mutta paperin katoamista ei ole silti näköpiirissä.

== Valmistus ==
[[Kuva:Paper production.jpg|thumb|Paperinvalmistusta 1500-luvun Saksassa]]
{{Pääartikkeli|[[Paperikone]]}}
Nykyään valtaosa paperista valmistetaan teollisesti puukuiduista pitkälle automatisoidulla prosessilla. Eräät muutkin kuidut sopivat, mutta metsäteollisuus ei ole panostanut niiden tutkimukseen, koska puun riittävyys on vaikuttanut turvatulta. Taloudellinen ja ympäristöystävällinen tulevaisuuden vaihtoehto puulle on [[olkisellu]]. [[Olki|Olkea]] syntyy vuodessa ruuantuotannon ohessa 2&nbsp;500 miljoonaa tonnia. Paperia valmistetaan maailmassa 350 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kuitupuu tuotiin ennen tavallisemmin uittamalla [[proomu]]jen avulla, nykyisin maanteitse [[rekka|rekoilla]], [[laiva|laivoilla]] tai [[rautatie|rautateitse]]. [[Kuorimarumpu|Kuorimarummuissa]] puista poistetaan [[puunkuori|kuori]]. Rungot jatkavat matkaansa; kuoret poltetaan energiaksi tai käytetään maanparannusaineena. Osa puunrungoista [[haketus|haketetaan]] lastuiksi ([[puuhake|puuhakkeeksi]]), jotka varastoidaan, osa hiotaan [[Hiomakone (paperiteollisuus)|hiomakone]]illa hiokemassaksi. 

Lastuista voidaan valmistaa [[puumassa]]a lähinnä kahdella eri tavalla: [[hake]] keitetään [[lipeä]]ssä, jolloin puusta liukenee [[ligniini]], mutta runsaasti muutakin. Näin saadaan [[sellumassa]]a. Vaihtoehtoisesti hake hierretään mekaanisesti. Käsittelyjen tuloksena puusta muodostuu massaa ([[hioke]], [[hierre]] tai [[sellu]]), joka pestään ja useimmiten [[valkaisu|valkaistaan]] (valkaisematonta massaa josta syntyy ruskeaa paperimateriaalia, käytetään lähinnä [[pakkauspaperi]]en ja -[[pakkauskartonki|kartonkien]] valmistukseen).

Paperimassaan voidaan myös lisätä erinäisiä täyteaineita esimerkiksi kaoliinia, talkkia, kalsiumkarbonaattia ja erilaisia väriaineita. Täyteainelisäyksen pääasialliset edut ovat opasiteetin (läpinäkymättömyyden) kasvaminen, matta-, kiiltopintaisuuden, värin säätely ja raaka-ainekustannuksien halventuminen.

Syntynyt oikeaan sakeuteen laimennettu, paineistettu paperimassa syötetään [[perälaatikko|perälaatikosta]] [[Viira|viiralle]], joka muodostetaan  "huulen" avulla ohueksi tasaiseksi [[raina|rainaksi.]] Sen jälkeen prosessin suurin tehtävä on poistaa vesi eri keinoin. Ensin [[viira]]lla vettä imetään pois mm. alipaineistetuilla imulaatikoilla. Muodostuva paperiraina otetaan ylös puristinosalle ottotelan avulla, seuraavaksi raina puristetaan suurien telojen läpi, "nippien" ([[märkäpuristus]]) avulla, ja viimeksi paperiraina kulkee kuivatusosalla. Se menee eri kuivatusryhmien välein, höyryllä paineistettujen, eri lämpöisten telojen "kuivatussylinterien", pitkin huomattavan matkan, jolloin loput tasapainokosteuden ylittävästä vedestä poistuu haihtumalla (kuivatus).

Näiden jälkeen paperi rullataan isolle [[konerulla]]lle "tampuurille". Kuivaan paperiin voidaan lisätä erilaisia päällysteitä ja pintakäsittelyaineita, jotka parantavat paperin ominaisuuksia paremmin sen käyttötarkoitukseen soveltuvaksi.

== Kierrätys ==
Paperin voi  kierrättää raaka-aineena noin viisi kertaa. Kotikeräyspaperin kierrätysaste on Suomessa noin 85 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://encorepalvelut.fi/joululahjapaperia-ei-saa-laittaa-paperinkeraykseen/|nimeke=Joululahjapaperia ei saa laittaa paperinkeräykseen|julkaisu=encorepalvelut.fi|viitattu=2021-04-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Paperiarkkien koot ==
{{Pääartikkeli|[[ISO 216]]}}
[[Kuva:Sizes technical drawings Formáty výkresů.jpg|thumb|350px|A-sarjan paperikoot]]
Kansainväliset paperiarkkien koot on määritelty [[ISO 216]] -standardissa. Standardin mukaisia paperikokoja käytetään useissa maissa, merkittävinä poikkeuksina ovat mm. [[Yhdysvallat]] ja [[Kanada]].

[[ISO 216]] -standardi määrittää yleisesti käytössä olevat A-, B- ja C-sarjat, jotka eroavat toisistaan kokonsa puolesta. Yleisin käytössä oleva sarja on A-sarja, johon kuuluu Suomessa yleisin A4-paperi.

A0-arkin pinta-ala on tasan 1 neliömetri, B0-arkin lyhyempi sivu on pituudeltaan metri. Sekä A- että B-sarjoissa arkin lyhyemmän ja pidemmän sivun suhde toisiinsa on <math>1 : \sqrt{2}</math>. A-sarjan eri kokoja käytetään muun muassa kirjoituspaperina, postikortteina ja käyntikortteina. B-sarjan kokoja käytetään esimerkiksi kirjoissa, piirustuksissa ja esitteissä.

C-sarja määrittelee [[kirjekuori]]en koot. C-sarjan kirjekuori on aina vastaavaa A-sarjalaista suurempi. C4-kirjekuoren sisälle mahtuu A4-kokoinen paperi taittamatta.

==Paperin mineraalit==
Paperin ydin on puukuiduissa. Kuituaineiden yhteensitomiseksi paperissa on myös erilaisia liima-aineita. Paperin painatusominaisuuksien parantamiseksi paperiin voidaan lisäksi laittaa kiviaineksesta peräisin olevia [[Pigmentti|pigmenttejä]]. Joidenkin paperilaatujen koostumuksesta jopa kolmannes voi olla näitä [[Mineraali|mineraaleja]]. Tämän vuoksi koulukirjat, aikakauslehdet ja muut mineraalipitoisesta paperista valmistetut painotuotteet tuhkaavat poltettaessa normaalia paperia enemmän. Joissakin papereissa mineraaleja on täyteaineen lisäksi erityisenä pinnoitteena.

Mineraalien käytön tavoitteena on estää [[Painoväri|painovärien]] imeytyminen paperiin, jolloin teksti piirtyy terävämmin. Mineraalien tarkoituksena on myös heijastaa valoa niin, että teksti ei paistaisi paperin läpi. Näin syntyy voimakas [[kontrasti]] painomusteen ja valkoisen paperin välille. Pinnoitettu paperi heijastaa usein valoa niin voimakkaasti, että tekstin lukeminen saattaa vaikeutua. Tästä syystä kirjat, joissa on paljon luettavaa tekstiä, painetaan yleensä pinnoittamattomalle paperille. Mineraalit tekevät paperista myös hitaammin hajoavaa ja pidentävät näin paperin kestoikää.

Yleisimmin käytettyjä mineraaleja ovat [[Kaoliniitti|kaoliniittisavi]] ja [[kalsiumkarbonaatti]] eli [[liitu]]. Myös hienoksi jauhettua kiteistä [[marmori]]a, [[kipsi]]ä ja [[titaanioksidi]]a käytetään.
[[Syväpaino|Syväpainatuksessa]] voidaan käyttää myös [[talkki]]a; [[Offsetpaino|offsetpainatukseen]] talkki ei sen sijaan sovi.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Papunen, Heikki & Tyni, Matti |Otsikko=Kiveä jopa kolmannes |Julkaisu=Tiede 2000 |Numero=2 |Ajankohta=1998 |Sivut=41–43}}</ref>

== Paperilajit ==
* Puupitoiset painopaperit
** [[sanomalehtipaperi]]
** päällystämätön [[aikakauslehtipaperi]]
** päällystetty aikakauslehtipaperi

*Puuta sisältämättömät painopaperit eli [[hienopaperi]]t
** päällystämättömät hienopaperit
** päällystetyt hienopaperit
** [[setelipaperi]]t

*[[Piirustus]]-, [[Maalaustaide|maalaus]]-, [[grafiikka]]- ja taidepaperit
**[[piirustuspaperi]]
** [[litoposteri]]
** [[akvarelli]]paperit
** [[japaninpaperi]]
**[[Loktapaperi|nepalinpaperit]]
** [[ingres-paperi]]t
** [[teknisen piirustuksen välineet|kuultopaperi]]t
** [[hiilipaperi]]
** [[teknisen piirustuksen välineet|skissipaperi]]t
** [[valokuvauspaperi]]t
** [[väripaperi]]t

* Muita paperilajeja
** [[etikettipaperi]]t
** [[krepattu paperi|krepatut paperit]]
** [[leivinpaperi]]t
** [[kirjopaperit]]
***[[nahkapaperi]]t
** [[lämpöpaperi]]t (lämpöherkät paperit)
** [[pakkauspaperi]]t
** [[pehmopaperi]]t
** [[pergamenttipaperi]]
** [[pergamiini]]
** [[rasvatiivis paperi|rasvatiiviit paperit]]
** [[suodatinpaperi]]t
** [[säkkipaperi]]t
** [[tapettipaperi]]t
** [[tarrapaperi]]t
** [[voimapaperi]]t
** [[voipaperi]]
** [[vessapaperi]] (kuuluu pehmopapereihin)

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
{{commonscat}}
* [http://www.upm.fi Paperinvalmistaja UPM yhtiön verkkosivu]
* [http://www.storaenso.com/ Paperinvalmistaja Stora-Enson verkkosivu] {{en}}
* [http://www.metso.com/ Metso yhtiön verkkosivu] {{en}}
* [http://www.voithpaper.com/ Paperintuotantolaitteiden valmistajan Voith Paper yhtiön verkkosivu] {{en}}
* [http://www.suomenkeraystuote.fi/ Keräyspaperin tuottajayhteisön Suomen Keräystuote Oy:n verkkosivu]

[[Luokka:Paperi|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]