Lähdekoodi sivulle Myoni

{{Hiukkanen
| nimi                    = Myoni
| kuva                    = 
| rakenne                 = [[alkeishiukkanen]]
| perhe                   = [[fermioni]]
| ryhmä                   = [[Leptoni]]
| sukupolvi               = toinen
| vuorovaikutus           = [[painovoima]]<br/>[[Sähkömagneettinen vuorovaikutus|sähkömagneettinen]]<br/>[[Heikko vuorovaikutus|heikko vuorovaikutus]]<ref name=Schumm135>Schumm 2004, s. 135</ref>
| antihiukkanen           = [[antimyoni]] μ<sup>+</sup>
| löydetty teoreettisesti =
| löydetty                = [[Carl David Anderson]] (1936)
| symboli                 = μ<sup>−</sup>
| massa                   = 105,658&nbsp;372&nbsp;[[Elektronivoltti|MeV/c<sup>2</sup>]]<ref name=PD/>
| elinaika                = 2,196&nbsp;981&nbsp;×&nbsp;10<sup>−6</sup> [[Sekunti|s]]<ref name=PD/>
| sähkövaraus             = −1 [[Alkeisvaraus|''e'']]<br/>−1,602&nbsp;176&nbsp;487&nbsp;×&nbsp;10<sup>−19</sup>&nbsp;[[Coulombi|C]]<ref name=Schumm135/>
| värivaraus              = –
| spin                    = ½<ref name=Schumm135/>
}}
'''Myoni''' (tunnus µ tai μ<sup>−</sup>) on [[elektroni]]n kaltainen [[alkeishiukkanen]], joka kuuluu [[leptoni|leptoneihin]]. Sen [[sähkövaraus]] on −1 [[Alkeisvaraus|''e'']] ja [[spin]] ½ eli samat kuin elektronilla. Myonin [[massa]] on verrattuna elektronin massaan kuitenkin noin 207-kertainen, noin 105,7 [[Elektronivoltti|MeV/c<sup>2</sup>]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Webb, Stephen | Nimeke = Out of This World: Colliding Universes, Branes, Strings, and Other Wild Ideas of Modern Physics | Sivu = 69 | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2004 |Isbn= 978-0-387-02930-6 |Kieli = {{en}} }}</ref>

Myoni kuuluu aineen toiseen [[Perhe (hiukkasfysiikka)|perheeseen]], eikä se ole vakaa hiukkanen. Toiseen perheeseen kuuluu myonin (μ) lisäksi [[lumo-kvarkki]] (c), [[outo-kvarkki]] (s) ja [[myonin neutriino]]. Myonin keskimääräinen elinikä on 2,2 mikrosekuntia,<ref name=PD/> joka on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin useimmilla muilla epävakailla hiukkasilla. Myoni hajoaa [[heikko vuorovaikutus|heikon vuorovaikutuksen]] mahdollistamana [[elektroni]]ksi ja kahdeksi [[neutriino]]ksi.{{lähde}}

[[Antimyoni]] on myonin [[antihiukkanen]], jolla on yhtä suuri massa ja spin mutta vastakkainen sähkövaraus, +1 ''e''. Myonia vastaavaa neutriinoa kutsutaan myonin neutriinoksi.{{lähde}}

== Tutkimuksen historia ==
[[Carl David Anderson]] ja [[Seth Henry Neddermyer]] tutkivat [[sumukammio]]n avulla kosmista säteilyä vuonna [[1936]] ja he löysivät hiukkasen, jonka massa on elektronin ja protonin massan välillä. Havainnon vahvistivat J. C. Street ja E. C. Stevenson vuonna [[1937]], jolloin he arvioivat, että tämän hiukkasen massa on noin 200-kertainen elektronin massaan nähden ja että sillä on täsmälleen sama sähkövaraus kuin elektronilla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sundaresan, M. K. | Nimeke = Handbook of Particle Physics | Kappale = 1 | Julkaisija = CRC Press | Vuosi = 2001 | Isbn= 0-8493-0215-3 | Kieli = {{en}}}}</ref>

[[Carl David Anderson]] kutsui hiukkasta mesotroniksi, ja vuonna 1947 sitä alettiin kutsua myymesoniksi, koska sillä oli samaa suuruusluokkaa oleva massa kuin [[mesoni|mesoneilla]]. Kun sen ominaisuuksia tutkittiin tarkemmin, sen kuitenkin todettiin suurehkosta massastaan huolimatta muistuttavan enemmänkin [[elektroni]]a kuin muita mesoneja, minkä vuoksi se nykyisin luokitellaan elektronin tavoin [[leptoni]]en eikä mesonien ryhmään. Niinpä sen [[spin]] on 1/2, samoin kuin elektronilla, joten se on [[fermioni]], toisin kuin mesonit, joiden spin on [[kokonaisluku]], eli ne ovat [[bosoni|bosoneja]]. Täten hiukkanen sai nykyisen nimensä ''myoni''. Myöhemmin todettiin lisäksi, että mesonit koostuvat kahdesta [[kvarkki|kvarkista]], mutta myonilla ei ole tällaista sisäistä rakennetta, joten sen on kuuluttava [[alkeishiukkanen|alkeishiukkasiin]], kun taas mesonit ovat [[hadroni|hadroneita]].{{lähde}}

==Kosmiset myonit==
[[Kosminen säteily|Kosmisen hiukkasen]] törmätessä ilmakehän ylimmissä osissa ilmakehämolekyylien kanssa syntyy paljon [[Pioni (fysiikka)|pioneita]] ja kaoneita. Varattu pioni (<math>\scriptstyle \pi^+, \pi^-</math>) hajoaa usein myoniksi(<math>\scriptstyle \mu</math>) ja neutriinoksi (<math>\scriptstyle \nu</math>) reaktioissa <math>\scriptstyle \pi^+ \rightarrow \mu^+ + \nu_{\mu}</math> ja <math>\scriptstyle \pi^- \rightarrow \mu^- + \overline{\nu}_{\mu}</math>. Myös varatun kaonin (<math>\scriptstyle K^+, K^-</math>) hajotessa syntyy myoneita reaktioissa <math>\scriptstyle K^+ \rightarrow \mu^+ + \nu_{\mu}</math> ja <math>\scriptstyle K^- \rightarrow \mu^- + \overline{\nu}_{\mu}</math>.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Grupen, Claus| Nimeke = Astroparticle Physics| Sivu = 144 | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2005| Isbn= 9783540253129 |Kieli = {{en}}}}</ref> Syntyneet myonit ja neutriinot kiitävät kohti Maapalloa. Reaktiossa syntyneitä myoneita on helpompi havaita kuin neutriinoja,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tavernier, Stefaan| Nimeke = Experimental Techniques in Nuclear and Particle Physics| Sivu = 58|Julkaisija = Springer | Vuosi =2010 | Isbn= 9783642008290 | Kieli ={{en}}}}</ref> ja myonit ovatkin merkittävä havainnoinnin kohde kosmisen säteilyn tutkimuskokeissa.{{lähde}}

== Katso myös ==
*[[Myoniradiografia]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Syvällä asioiden sydämessä: Hiukkasfysiikan kauneus | Vuosi = 2004 | Tekijä = Schumm, Brian A. | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Terra Cognita | Isbn = 952-5202-91-7 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet |sarakkeet| viitteet =
<ref name=PD>{{Verkkoviite | osoite = http://pdg.lbl.gov/2012/tables/rpp2012-sum-leptons.pdf | nimike = PDGLive Particle Summary: Leptons | tekijä = Beringer, J. ''et al''. | julkaisija = Particle Data Group | ajankohta = 2012 | viitattu = 30.9.2014 | kieli = {{en}} }}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
* [http://pdg.lbl.gov/ Particle Data Group]
* [http://www.orau.org/PTP/collection/Miscellaneous/cloudchamber.htm Cloud Chamber of Carl Anderson]

{{Hiukkaset}}

[[Luokka:Leptonit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]