Lähdekoodi sivulle Molnija-kiertorata

[[File:NASA molniya oblique.png|thumb|Molnija-kiertorata. Pisteet kuvaavat tunnin välimatkoja]]
[[Kuva:Molniya.jpg|thumb|Molnija-kiertorata maasta katsottuna]]

'''Molnija-kiertorata''' on eräs eksentrinen [[kiertorata]]. Se nimettiin Neuvostoliiton [[Molnija (satelliitti)|Molnija]]-tietoliikennesatelliittien mukaan, jotka käyttävät edelleen tätä rataa.

Molnija-kiertoradalla satelliitti lentää 63,4 asteen [[inklinaatio]]n omaavalla hyvin [[ellipsi|elliptisellä]] radalla<ref name="satobs1">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.satobs.org/faq/Chapter-04.txt |Nimeke=Visual satellite observing FAQ &ndash; Chapter 4 What are the different kinds of satellite orbits? |Ajankohta=helmikuu 1998 |Sivusto=satobs.org &ndash; Visual Satellite Observer's Home Page}}</ref>. Satelliitin [[perigeum]] on suhteellisen matalalla (muutama sata km) ja [[apogeum]] on korkealla (yli 20&nbsp;000&nbsp;km). Satelliitin kiertoaika radalla on yleensä noin 12 tuntia, jolloin se on noin 11 tuntia ajastaan käytettävissä pohjoiselta pallonpuoliskolta tarkasteltuna<ref name="satobs1"/>.

Molnija-kiertorata on edullisin tietoliikennesatelliitin rata Venäjälle, joka on kovin pohjoisessa ajatellen [[geostationaarinen rata|geostationaarisen radan]] tietoliikennesatelliittien käyttöä. Jatkuvan kattavuuden toteuttamiseksi tarvitaan kolme<!-- enwikistä --> satelliittia. Vastaava rata voitaisiin toteuttaa myös eteläiselle pallonpuoliskolle, mutta näin ei ole tehty. 

[[Maailman ilmatieteen järjestö]] suunnittelee sääsatelliittijärjestelmää, jonka satelliitit kiertäisivät molnija-kiertoradalla. Sääsatelliitin kiertoaika olisi 16 tuntia, jolloin tarvittaisiin kaksi satelliittia pohjoisen/eteläisen pallonpuoliskon korkeiden [[leveysaste|leveysasteiden]] ympärivuorokautiseen tarkkailemiseen.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.wmo.int/pages/prog/www/OSY/Meetings/ODRRGOS-7/Doc7-5(1).pdf |Julkaisija=Maailman ilmatieteellinen järjestö |Nimeke=Report on molniya orbits |Ajankohta=17. kesäkuuta 2004}}</ref>

Molnija-kiertorata ei sovellu miehitettyihin lentoihin, koska sillä lentävä alus läpäisee [[Van Allenin vyöhyke|Van Allenin vyöhykkeen]] ja säteilyannos olisi liian suuri ihmisen kestettäväksi.  

==Ratamekaniikan etu==
Radan etu on se, että radan perigeumin argumentti ei siirry. Tämä vähentää radankorjaukseen tarvittavan ajoaineen määrää. 
 
Päivittäin perigeumin kulma siirtyy Maan kiertoradalla: 

:<math>\Delta \omega_{day}  = 4{,}98^\circ \left( {\frac{{R_{E} }}{a}} \right)^{\frac{7}{2}} \frac{{5\cos ^2 i - 1}}{{\left( {1 - \varepsilon ^2 } \right)^2 }}</math>

jossa
*<math>R_E\,</math> on Maan säde,
*<math>a\,</math> on radan puoliakselin pituus,
*<math>i\,</math> on inklinaatio
*<math>\varepsilon\,</math> on radan eksentrisyys

Tämä tekijä on nolla, kun inklinaatio on 63,4 astetta.

== Lähteet ==
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article64534.ece?v=t | Nimeke = Molniya-napasatelliittien verkko parantaa sääennusteita | Julkaisija = Tekniikka ja talous | Ajankohta = 17.3.2008 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}

[[Luokka:Kiertoradat]]