Lähdekoodi sivulle Metaani

{{Orgaaninen yhdiste
| nimi = Metaani
| iupac = Metyylihydridi
| kuva = Methane-2D.svg
| kuva2 = Methane-3D-space-filling.svg
| cas = 74-82-8
| kaava = [[hiili|C]][[vety|H]]<sub>4</sub>
| massa = 16,0
| tiheys = 0,7168 g/dm<sup>3</sup> (0 °C)<ref name="Merck">{{Kirjaviite | Tekijä =Susan Budavari (päätoim.) | Nimeke =The Merck Index | Vuosi =1996 | Sivu =1018 | Selite =12th Edition | Julkaisija = Merck & Co. | ISBN = 978-0-911910-12-4 |Kieli ={{en}} }}</ref>
| sulamispiste = &minus;182,5&nbsp;°C (90,7&nbsp;K)
| kiehumispiste = &minus;161,6&nbsp;°C (111,55&nbsp;K)
| liukoisuus = 3,5&nbsp;mg/100&nbsp;ml (17&nbsp;°C)
| smiles = C
| varoitusmerkit = [[Tiedosto:GHS-pictogram-flamme.svg|80px]] [[Tiedosto:GHS-pictogram-bottle.svg|80px]]<ref>{{ Verkkoviite | url = https://www.sigmaaldrich.com/MSDS/MSDS/DisplayMSDSPage.do?country=FI&language=fi&productNumber=295477&brand=ALDRICH&PageToGoToURL=https%3A%2F%2Fwww.sigmaaldrich.com%2Fcatalog%2Fproduct%2Faldrich%2F295477%3Flang%3Dfi | Nimeke = Metaani | Julkaisu = Käyttöturvallisuustiedote | Ajankohta = 5.12.2012 | Julkaisija = Sigma Aldrich (Merck) | Viitattu = 9.3.2018 | Kieli = {{fi}} }}</ref>
}}
'''Metaani''' (CH<sub>4</sub>) on yksinkertaisin [[hiilivety]] ja [[alkaani]]. Se on hajuton, [[ilma]]a kevyempi kaasu. 

[[Maakaasu]] on pääosin metaania. [[biokaasu|Biokaasuksi]] kutsutaan biomassapohjaista kaasuseosta, joka on pääosin metaania. [[Synteettinen metaani]] on teollisesti valmistettua metaania. E-metaani on synteettistä metaania, joka on tehty sähköllä tehdystä vedystä ja hiilidioksidista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.gasum.com/fi/gasum/tuotteet-ja-palvelut/e-metaani/|nimeke=E-metaani|julkaisu=Gasum|viitattu=2024-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Metaani on [[hiilidioksidi]]n ohella yksi merkittävimmistä [[kasvihuonekaasu]]ista. Metaanin osuus kaikista kasvihuonekaasujen yhdistetyistä lämmitysvaikutuksista on noin 20&nbsp;%. <ref> Methane [https://scied.ucar.edu/methane] </ref>

Metaania syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä hapettomissa oloissa esimerkiksi eläinten ruoansulatuskanavissa, [[suo|soissa]], [[kaatopaikka|kaatopaikoilla]] ja [[riisi]]pelloilla. Lisäksi metaania vapautuu fossiilisten polttoaineiden hankinnan ja jalostuksen yhteydessä. Eri esiintymispaikoissaan siitä käytetään esimerkiksi myös nimityksiä ''suokaasu'' ja ''kaivoskaasu''.
[[Kivihiili]]kaivoksissa tapahtuvat kaasuräjähdykset ovat metaanikaasun aiheuttamia, sillä sitä on myös kivihiilen huokosissa. Myös [[Mars]]in maaperästä vapautuu metaania. Jäätynyttä metaania esiintyy myös [[Pluto (kääpiöplaneetta)|Pluto]]n uloimmassa kerroksessa. 

Metaanin [[Palaminen|palamisreaktio]] tuottaa runsaasti lämpöenergiaa: <math>\rm CH_4 + 2O_2 \rightarrow CO_2 + 2 H_2 O \qquad -\Delta H_c^{\circ}=889\ kJ/mol</math>. Polttoainekäytön lisäksi metaania käytetään useiden yhdisteiden synteesin lähtöaineena. Siitä valmistetaan muun muassa kloorattuja metaaneja, [[Metanoli|metanolia]], [[eteeni]]ä, [[vetysyanidi]]a, [[vetysulfidi]]a ja [[synteesikaasu]]a.<ref name ="alen">{{Kirjaviite | Tekijä=Alén, Raimo | Nimeke=Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet | Sivu=18 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Consalen Consulting | Vuosi=2009 | Tunniste = | Isbn = 978-952-92-5627-3}}</ref>

==Metaani kasvihuonekaasuna ==
Metaanin elinikä ilmakehässä on vain noin kymmenen vuotta<ref>IPCC:n neljännen arviointiraportin toinen luku. Changes in Atmospheric Constituents and in Radiative Forcing. Taulukko 2,14. [[Intergovernmental Panel on Climate Change]] 2007.</ref>, joten se lämmittää ilmakehää muita kasvihuonekaasuja huomattavasti lyhyemmän aikaa. Laskelmissa metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus riippuu siksi muita kasvihuonekaasuja enemmän siitä, kuinka pitkää ajanjaksoa tarkastellaan päästöjen muodostumisen jälkeen. Yleisimmin käytetyllä sadan vuoden tarkasteluvälillä saadaan tulokseksi, että metaani lämmittää ilmakehää 25 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuff.co.nz/business/green-business/125675673/paper-concludes-cutting-meat-wont-reduce-a-persons-carbon-footprint-much|nimeke=Paper concludes cutting meat won't reduce a person's carbon footprint much|julkaisu=Stuff|ajankohta=2021-07-07|viitattu=2021-11-30|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Metaanilla on myös ilmakehän viilentymistä aiheuttava otsonia heikentävä vaikutus, joka on kuitenkin paljon pienempi kuin klooria ja bromia sisältävillä kaasuilla<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/27bd3840-7f0a-40d0-82b7-aac1231bec4e/otsoni.html|nimeke=Ilmastonmuutos ilmiönä - Ilmasto-opas.fi|tekijä=Ilmasto-opas.fi|julkaisu=Ilmasto-opas|viitattu=2021-11-30|ietf-kielikoodi=fi-FI|arkisto=https://web.archive.org/web/20211130005018/https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/27bd3840-7f0a-40d0-82b7-aac1231bec4e/otsoni.html|arkistoitu=2021-11-30}}</ref><ref>[http://www.unep.org/ozone/pdf/qa.pdf Twenty Questions And Answers About The Ozone Layer, UNEP/D.W. Fahey 2002] {{Wayback|1=http://www.unep.org/ozone/pdf/qa.pdf |päiväys=20110615082052 }}, s. 12</ref>.

Metaanin pitoisuus [[ilmakehä]]ssä on yli kaksinkertaistunut esiteollisen ajan jälkeen. Metaanin osuus globaaleista kasvihuonepäästöistä on sadan vuoden seuranta-ajalla noin 14 prosenttia <ref name="Nimetön-rEqz-1">Global Methane Emissions and Mitigation Opportunities. http://www.globalmethane.org/documents/analysis_fs_en.pdf</ref>. Suomessa muiden kasvihuonekaasujen tuotanto on kuitenkin niin runsasta, että metaanin osuus ilmaston lämpenemisestä on vain 6 prosenttia<ref>Greenhouse gas emissions in Finland 1990–2003. National inventory report to the UNFCCC. 27 May 2005. http://www.stat.fi/tup/khkinv/nir_2005_unfccc.pdf {{Wayback|1=http://www.stat.fi/tup/khkinv/nir_2005_unfccc.pdf |päiväys=20060304044346 }}</ref>.

Suomessa metaanin päästöistä on puolet peräisin kaatopaikoilta ja jätevedenpuhdistuksesta, kakkossijalla päästölähteenä on karjatalous.<ref name="kyk">{{Lehtiviite | Tekijä =Kristiina Yli-Kovero| Otsikko =Nautojen metaanipäästöjä halutaan vähentää uudenlaisella rehulla| Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta =7.11.2009 |Sivut =B9| www =http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Valio+ja+Raisio+yritt%C3%A4v%C3%A4t+saada+lehmien+metaanip%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4+kuriin/1135250561110}}</ref>

Fossiilisten polttoaineiden hankinta ja käyttö aiheuttavat 26 % maailman metaanipäästöistä ja kaatopaikkojen sekä jäteveden puhdistuksen yhteydessä vapautuu 20 prosenttia<ref name="Nimetön-rEqz-1"/>. Biomassan polton metaanipäästöt muodostavat noin 11 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä<ref>Puun polton pienhiukkaspäästöt. Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksen monistesarja 2/2005. http://www.uku.fi/fine/src/raportit/PIPOLoppuraportti2005.pdf{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>. 

Metaanipäästöjen arvellaan tulevaisuudessa syntyvän enenevissä määrin kaatopaikoille kasaantuvasta [[jäte|jätteestä]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Johanna Mannila | Nimeke = Metaani – se toinen kasvihuonekaasu | Osoite = http://www.hs.fi/juttusarja/ilmastonmuutos/artikkeli/Metaani+%E2%80%93+se+toinen+kasvihuonekaasu/1135223124241 | Ajankohta = 21.11.2006 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 4.7.2007}}</ref> Suomen kaatopaikkojen metaanipäästöt laskivat kuitenkin voimakkaasti vuosina 1995–2006.<ref>[http://www.tilastokeskus.fi/til/khki/2006/khki_2006_2008-04-18_tau_003_fi.html Metaanipäästöt Suomessa 1990–2006 (1000 t)] Tilastokeskus 18.4.2008</ref> 

Karjatalouden metaanipäästöt syntyvät nurmirehua syövien märehtijöiden ruoansulatuksessa sekä lannan varastoinnissa ja käsittelyssä. Metaanin muodostumista pyritään vähentämällä kohottamalla rehun hyötysuhdetta ja sen kautta vähentämällä sen kulutusta. Yli viisi prosenttia rehun energiasta muuttuu metaaniksi, ja sen talteenotto on vaikeaa sisätiloissakin. Kehitteillä on rehu, jonka ansiosta metaanin muodostuminen vähenisi.<ref name="kyk" />

[[Siperia]]n [[turve]]soiden [[ikirouta|ikiroudan]] sulamisesta voi aiheutua jopa 70&nbsp;000 miljoonan tonnin metaanipäästöt, jotka edelleen kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta.<ref>{{ Verkkoviite | Tekijä = Ian Sample | Nimeke = Warming Hits 'Tipping Point' | Ajankohta = 11.8.2005 | Osoite = http://www.guardian.co.uk/climatechange/story/0,12374,1546824,00.html | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 12.6.2007 }}</ref>
Kaksi kolmasosaa metaanipäästöistä on ihmisen aiheuttamaa.

Ilmakehän metaanipitoisuus nousi poikkeuksellisen paljon vuonna 2007. Syytä ei tiedetä. Pohjoisessa epäillään [[Siperia]]n soiden vapauttavan metaania [[ikirouta|ikiroudan]] sulaessa ilmaston lämmettyä.<ref> Ilmakehän metaanipitoisuus kohosi yllättäen viime vuonna, Tutkijat eivät ymmärrä metaanin kiertokulkua luonnossa riittävästi, Helsingin Sanomat 31.10.2008 A4</ref>

== Katso myös ==
*[[Metaaniklatraatti]]
*[[Maakaasu]]
*[[Biokaasu]]

== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commons|Methane|Metaani}}
*{{Kemikaalikortti|0291}}
*[http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB02714 Human Metabolome Database: Methane] {{en}}
*[http://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?C01438+-kcf KEGG: Methane] {{en}}
*[http://www.chemblink.com/products/74-82-8.htm ChemBlink: Methane] {{en}}

{{Hiilivedyt}}
{{Ilmastonmuutos}}
[[Luokka:Alkaanit]]
[[Luokka:Kasvihuonekaasut]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]