Lähdekoodi sivulle Lasko

{{Tämä artikkeli|liittyy lääketieteeseen. Senkka on myös terästeollisuudessa käytetty [[valaminen|valusanko]].}}
[[Kuva:BSG-02.jpg|thumb|right|Laskon mittaamista Westergren-telineessä.]]
'''Senkka''' tai oikeammin '''kokoveren lasko''' (laskoarvo, lyhenne: LA<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.4.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120531105035/http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | arkistoitu = 31.5.2012 }}</ref> tai B -La) on [[veri|verestä]] tehtävä [[kliininen kemia|kliinisen kemian]] ja [[hematologia]]n alaan kuuluva [[laboratoriotutkimus]], jossa mitataan veren [[solu]]jen laskeutumisnopeutta mittausputkessa yhden tunnin aikana. Mittayksikkö on mm/h. 

Tutkimuksella on merkitystä diagnosoitaessa tulehdustauteja, [[kollagenoosi]]a, monia [[maksa]]sairauksia ja [[kudos]]vaurioita (esimerkiksi [[sydäninfarkti]]a). Lasko on lisäksi koholla raskauden aikana. Terveellä henkilöllä arvo on yleensä alle 15 mm/h, mutta arvo voi vaihdella jonkin verran iän ja sukupuolen mukaan. Raskauden aikana muutokset voivat olla suuria.

Laskon määrittäminen on veren [[viskositeetti|viskositeetin]] eli sakeuden mittaamista. Mitä suurempi viskositeetti eli mitä sakeampaa veri on, sitä hitaammin veren solut painuvat näytteen pohjalle eli sedimentoituivat. Merkittävin veren viskositeettiin vaikuttava tekijä on veressä olevien [[proteiini]]en määrä ja laatu. Kun se muuttuu erilaisissa tautitiloissa, muutos havaitaan laskon arvossa.

Lasko saadaan laskettua kaavasta

<math> v= \frac {2(\delta - \delta_0)gr^2}{9 \mu}</math>

jossa <math>\delta </math>= [[punasolu]]n tiheys, <math>\delta_0</math> = [[veriplasma|plasman]] tiheys, r = punasolun säde ja <math>\mu</math> = plasman viskositeetti

Lasko suurenee iän myötä. Mittausta saattaa häiritä [[anemia]], joka joskus johtaa todellista suuremman arvon saamiseen.<ref>http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti/http//:www.duodecm.fi/tk.koti?p_artikkeli=snk03051</ref> [[CRP]]-mittaus on äkillisten tulehdustilojen yhteydessä luotettavampi, sillä se reagoi nopeasti. 

== Lähteet ==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

{{Tynkä/Lääketiede}}

[[Luokka:Veri]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]