Lähdekoodi sivulle Lämpöpumppu

[[Kuva:Outunit of heat pump.jpg|thumb|Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö]]
[[Kuva:Refrigeration PV diagram.svg|thumb|Diagrammi lämpöpumpun toimintaperiaatteesta]]
'''Lämpöpumppu''' on laite, joka kykenee siirtämään [[lämpö]]ä kylmemmästä tilasta lämpimämpään. Yleensä lämpöpumpulla tarkoitetaan sisätilojen lämmittämiseen tarkoitettuja laitteita, mutta myös monet jäähdyttävät laitteet, kuten [[ilmastointi]]laite, [[jääkaappi]] ja [[pakastin]] toimivat lämpöpumpun avulla. 

Raskaassa energia- ja prosessiteollisuudessa on käytetty lämpöpumppuja jo vuosikymmeniä. VTT:n ja Aalto yliopiston vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan uudessa nollaenergiatasoa lähentelevässä kerrostalossa 25 vuoden elinkaaren aikana maalämmön kustannukset neliömetriä kohti olivat noin 180 euroa, ilmavesilämpöpumpun 170 euroa ja kaukolämmön 225 euroa.
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3110501 | Nimeke = Kaukolämpö ei pärjää lämpöpumpuille| Tekijä = Jouko Juutilainen| Tiedostomuoto = | Selite = Tutkimusreferaatti| Julkaisu = Savon Sanomat| Ajankohta = 25.6.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.3.2022 | Kieli = }}</ref>
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2015/T235.pdf | Nimeke = Heat pumps in energy and cost efficient nearly zero energy buildings in Finland | Tekijä = Suvi Häkämies (toim.) | Tiedostomuoto = pdf | Selite =  | Julkaisu = VTT TECHNOLOGY 235 | Ajankohta = 2015 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy | Viitattu = 29.3.2022 | Kieli = {{En}} }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Poistoilmalämpöpumpulla voidaan säästää rakennuksen energiasta 0–50 %.{{Lähde}} Vuonna 2015 Suomessa asennettiin 60 000 lämpöpumppua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/viime-vuonna-suomessa-asennettiin-60-000-lampopumppua-lisasivat-uusiutuvan-energian-kayttoa-lahes-1-twhlla/4a8cda42-341c-3cd7-9e83-bfe39ec2fb72 | Nimeke = Viime vuonna Suomessa asennettiin 60 000 lämpöpumppua – Lisäsivät uusiutuvan energian käyttöä lähes 1 TWh:lla| Tekijä = Sofia Virtanen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tekniikka & Talous | Ajankohta = 21.1.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.3.2022 | Kieli = }}</ref> Suomessa oli miljoona lämpöpumppua tammikuussa 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/talous/a/fd5478e9-4dfc-403f-8095-a98d84abbc6e|nimeke=Suomalaisten innostus lämpöpumppuihin ei hellitä – nyt meni miljoonan pumpun rajapyykki rikki|julkaisu=Iltalehti|viitattu=2020-01-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

==Tekniikan perusryhmittely ==
Pääryhminä toteutustekniikan mukaan voidaan erotella seuraavat pumpputyypit:
* lämpöenergialla toimivat [[absorptiopumppu|absorptiopumput]]
* mekaanisella kompressorin työllä toimivat kaasu- ja nestepumput

Kaasu- ja nestepumput ovat kasvattaneet merkitystään kodin lämmitysenergian tuotannossa. Pumppuja luokitellaan myös lämpöenergian ottotavan mukaan:<ref>[http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=92&Itemid=49 Lämpöpumppujen myynti uuteen ennätykseen] SULPU ry</ref><ref>[https://web.archive.org/web/20080128211520/http://ehpa.fiz-karlsruhe.de/en/info/info212.html EHPA Heat Pump Statistics 2005 – Evaluation] European Heat Pump Association (EHPA). Web Archive2 008.</ref>
* [[ilmalämpöpumppu|ilmalämpöpumput]] (ILP)
* [[maalämpö]]pumput (MLP)
* [[poistoilmalämpöpumppu|poistoilmalämpöpumput]] (PILP)
* [[ilma-vesilämpöpumppu|ilma-vesilämpöpumput]] (IVLP)

== Toimintaperiaate ==
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Heatpump.svg|thumb|300px|1. lauhdutin (lämmin puoli)<br>2. paisuntaventtiili<br>3. höyrystin (kylmä puoli)<br>4. kompressori]]
[[Kuva:RefrigerationTS.png|thumb|300px|Höyry-paineistuksen lämpötila-entropia diagrammi]]
Lämpöpumpun toimintaperiaatetta on havainnollistettu piirroksessa. Järjestelmä koostuu yksinkertaisimmillaan kahdesta [[Lämmönvaihdin|lämmönvaihtimesta]] (osat 1 ja 3), [[Kompressori|kaasukompressorista]] (4) sekä [[Kuristin|kuristimesta]] (2). Järjestelmässä kiertää [[kylmäaine]], jonka koostumus vaihtelee laitteiston suunnitellun käyttökohteen mukaan. Kylmäaineen olomuoto järjestelmässä on joko kaasu tai neste. Lämpöpumppu voidaan suunnitella täysin ilman säätyviä komponentteja. Mekaaniset tai elektroniset säätölaitteet kokoonpanossa mahdollistavat energiatehokkuuden tavoittelun.

Kompressori (4) muodostaa imupuolelle (3) riittävän matalapaineen. Kylmäaine höyrystyy kylmäaineen kiehumispisteen alittaessa lämmönvaihtimessa vallitsevan lämpötilan. Matalapainepuolen lämmönvaihdinta kutsutaan höyrystimeksi. Ilmiö on sama kuin veden kiehumispisteen aleneminen vuoristo-olosuhteissa. Mitä matalampi paine, sitä alhaisempi on kiehumispisteen lämpötila. Höyrystyminen sitoo energiaa aiheuttaen jäähtymistä.

Kuristin (2) säätelee höyrystimelle syötettävää nesteytynyttä kylmäainetta sellaiseksi, että kompressorin imuun päätyy täysin höyrystynyttä eli [[Kylläisyys|kylläistä]] kylmäainekaasua.

Kompressorissa matalapaineinen kaasu puristetaan korkeapainepuolelle (1). Kylmäaine palautuu nesteeksi korkeapaineessa kylmäaineen kiehumispisteen ylittäessä lämmönvaihtimessa vallitsevan lämpötilan. Tätä korkeapainepuolen lämmönvaihdinta kutsutaan lauhduttimeksi. Ilmiö on sama, kuin painekeittimessä veden kiehumispiste on esimerkiksi 120 °C. Mitä korkeampi paine, sitä korkeampi lämpötila tarvitaan höyrystymispisteen saavuttamiseksi. Aineen olomuoto on neste, jos lämpötila ei ole riittävä höyrystymiseen.

Nesteytyminen vapauttaa höyrystymisessä sitoutuneen energiasisällön, aiheuttaen lauhduttimen kuumenemisen. Kaasun mekaanisessa puristustyössä syntyy lämpöenergiaa. Lauhduttimelle päätyvä kaasu sisältää tulistuneen energiasisällön. Nesteytyminen ei ala välittömästi lauhduttimella, vaan tulistuksen osuus poistuu kaasusta ensin.

Jos lämmönsiirto ei jostain syystä ole mahdollista, johtaa se paineen nousemiseen ja siten lauhtumislämpötilan kasvuun eli kuumenemiseen edelleen. Järjestelmässä ei ole varsinaisesti lauhtumispainetta säätävää komponenttia, kuten höyrystimellä on kuristin. Lauhtumispainetta säädellään ulkoisin menetelmin tehostamalla lauhduttimen lämmönsiirtoa vaikkapa puhaltimen nopeutta kasvattamalla. Kompressorin nopeutta säätämällä voidaan vaikuttaa kaasun tilavuusvirtaan, joka muuttaa lauhtumis- ja höyrystymistehoa yhtäaikaisesti.

== Lämpökerroin ==

=== SCOP-luku ===
Lämpöpumpuille on laskettava lakisääteisesti keskimääräinen SCOP-luku eli  SCOP-A (Average Seasonal Coefficient of Performance), joka kertoo pumpun keskimääräisen hyötysuhteen tyypillisenä lämmitysvuonna [[Strasbourg|Strasbourgissa]]. Strasbourgin ilmasto on lämpimämpi kuin Suomessa ja siellä esiintyy vain harvoin pakkasta.<ref name="en14825">[https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?action=dlattach;ts=1505933467;topic=65119.0;attach=49952 Calculation of SCOP for heat pumps according to EN 14825. Prepared for the Danish Energy Agency by Pia Rasmussen, Danish Technological Institute] 31.12.2011. Latautuva PDF-tiedosto.{{Lähde tarkemmin}}</ref>

Lisäksi voidaan laskea vapaaehtoinen SCOP-C-luku (colder), joka kertoo laitteen keskimääräisen hyötysuhteen Helsingin ilmastossa<ref name="en14825" />. Vain harva valmistaja ilmoittaa laitteensa SCOP-C-luvun, joka on vaihdellut yleensä välillä 3–4<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kylmakopla.fi/energiatehokkuus/|nimeke=Energiatehokkuus :: Kylmäkopla|julkaisu=www.kylmakopla.fi|ajankohta=2021-03-07|viitattu=2022-10-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.

=== COP-luku ===
Lämmityskäytössä laitteiston tärkein vaatimus on, että prosessi tuottaa enemmän lämpöä [[watti|watteina]] kuin mitä kompressori kuluttaa sähköä watteina. Tällöin puhutaan '''lämpökertoimesta''' (engl. COP=coefficient of performance). Sillä tarkoitetaan siirretyn lämpömäärän suhdetta käytettyyn työhön:
:<math>COP = \frac {Q_H}{Q_H - Q_C} = \frac {Q_H}{W}</math>,

jossa ''Q''<sub>''H''</sub> on lämmitettävään kohteeseen siirretty lämpömäärä, ''W'' tehty työ (yleensä kulutettu sähköenergia) ja ''Q''<sub>''C''</sub> viileämmästä lämpösäiliöstä (esimerkiksi maaperästä tai ilmasta) otettu lämpömäärä.<ref name=Hautala>{{kirjaviite | Tekijä = Mikko Hautala, Hannu Peltonen | Nimeke = Insinöörin (AMK) fysiikka, osa I  (10. painos) | Sivu = 193 | Luku = Jäähdytyskone ja lämpöpumppu | Julkaisija = Lahden Teho-Opetus Oy | Vuosi = 2011 | Tunniste = | Isbn = 978-952-5191-22-6}}</ref>

Esimerkiksi kun kompressori käyttää 2&nbsp;kWh [[sähkö]]ä ja lämpöpumppu tuottaa 4&nbsp;kWh lämpöä, saadaan lämpökertoimeksi 2. Tällöin 2&nbsp;kWh lämpöä on onnistuttu siirtämään sisätiloihin ulkoilmasta ja toiset 2 kWh lämpöä on tullut siirtotyöhön käytetystä sähköstä.

Lämpökerroin kertoo suoraan, kuinka moninkertaisesti lämpöä laite tuottaa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Sekä energiatehokkuus että lämmitysteho ovat ilmalämpöpumpun tärkeimpiä ominaisuuksia. Vaatimuksena on hyvä suoritus kummassakin samanaikaisesti. Ilmalämpöpumppu ei täytä tehtäväänsä, jos sen lämmitysteho riittää mutta COP jää pieneksi.

Lämpökertoimen suurin teoreettisesti mahdollinen arvo on

:<math>COP_{max} = \frac {T_H}{T_H - T_C}</math>,

jossa ''T''<sub>''H''</sub> on lämmitettävän huoneen tai muun tilan tarkoitettu [[absoluuttinen lämpötila]] ja ''T''<sub>''C''</sub> sen ympäristön absoluuttinen lämpötila, josta lämpö otetaan.<ref name=Hautala /> Esimerkiksi jos ulkolämpötila on 0 °C eli 273 [[kelvin|K]] ja sisätilat aiotaan lämmittää 22 °C:n eli 295 kelvinin lämpötilaan, lämpöpumpun lämpökerroin voi olla enintään

:<math> COP = \frac {295}{295-273} = 13,4.</math>

Käytännössä lämpökertoimen suuruus kuitenkin riippuu voimakkaasti lämpöpumpputyypistä. Maalämpöpumpuille on ominaista lämpökertoimen pysyminen korkeana ja vakiona kovilla pakkasilla. Ilma-ilma- ja ilma-vesilämpöpumpuilla lämpökerroin selvästi pienenee kovilla pakkasilla. Ennen järjestelmän hankintaa kuluttajan kannattaa selvittää lämpöpumpun lämpökertoimet oman paikkakuntansa talven keskilämpötiloissa
<ref>[http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html Ilmastotilastot kertovat] Ilmatieteen laitos</ref>.

Valmistajien keskuudessa vallitsevan kansainvälisen standardin mukaan lämpökerroin (COP) yleensä mitataan ja ilmoitetaan mainoskuvastoissa lämpötilassa +7 °C. Tämä on Suomen lämmitystarpeen pohjalta harhaanjohtava mittaustapa erityisesti ilmalämpöpumpuille, koska suurin lämmöntarve on talvella. Kuluttajien auttamiseksi Ruotsissa tätä ongelmaa ratkotaan siten, että markkinoista riippumattomat tahot (mm. Råd & Rön ja energiavirasto) testaavat ja mittaavat laitteiden lämpökertoimia myös talvella. Viime vuosina myös Suomessa on VTT testannut joitakin maahantuojien laitteita.

Lämpöpumppujen COP on paras silloin kun ulko- ja sisälämpötilat ovat samat, mutta silloin jäähdytyksen ja lämmityksen tarve on alhaisimmillaan.

== Lämpöpumput ja ilmastopäästöjen vähentäminen ==
Mikäli lämpöpumpulla korvataan lämmitysöljyn polttoa, vähenevät hiilidioksidin ja muiden haitallisten kaasujen päästöt{{Lähde||10. marras 2012}}. Esimerkiksi [[Japani]] on julkistanut laajan investointiohjelman lämpöpumpputekniikkaan päästäkseen [[Kioton ilmastosopimus|Kioton ilmastosopimuksen]] päästörajoihin.{{Lähde||16. syyskuuta 2008}}

==Katso myös==
* [[Aurinkolämmitys]]
* [[Uusiutuva energia]]
* [[Lämpövoimakone]]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|Heat pumps}}
*[http://www.motiva.fi/julkaisut/lammitysjarjestelmat Lämmitysjärjestelmät – Motivan julkaisuja] {{Wayback|1=http://www.motiva.fi/julkaisut/lammitysjarjestelmat |päiväys=20131205230845 }}
*[http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id82369.html Lämpöpumput käyvät kaupaksi] YLE 11.2.2008
*[https://kodinplaza.fi/rakennussanasto/lampopumput Lämpöpumppujen sanastoa]

{{Uusiutuva energia ja kestävä kehitys}}
{{Rakentaminen ja kestävä kehitys}}

[[Luokka:Lämpöpumput|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]